sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Montmartre

 
Hostellimme sijaitsi Montmartrella, joten useana iltana tuli käveltyä ympäriinsä tuolla taiteilijoiden kukkulalla. Turisteja oli paljon, mutta pieniä ja hiljaisia kujia oli myös runsaasti jonne voi hieman piiloutua väenpaljoutta. Montmartre oli alue jossa olisi voinut kierrellä loputtomasti. Kadut saivat minut löytämään myös uuden värin; Montmartren vihreän. Ikkunanpielet ja -luukut, aidat ja markiisit hehkuivat samanlaisen vihreän sävyisinä. Sacre Coeurin portailta oli upeat maisemat Pariisin ylle ja tunnelman kruunasivat katusoittajat, joiden musisointia oli mukava kuunnella.
"Vielä 1800-luvu puolivälissä La Butte oli maalaismainen idylli, kaupunginporttien ulkopuolella sijaitseva kylä. Gérard de Nerval kuvasi Montmartrea kirjassaan seuraavasti: 'Siellä on vieläkin rinteitä, joita ympäröivät vihreät pensasaidat. On myllyjä, kabareita ja kesäasuntoja, maalaismaista tienoota ja hiljaisia kujia, joita reunustavat olkikattoiset mökit, vajat ja puiden täyttämät puutarhat.' Tämä pohjoinen reuna-alue liitettiin kaupunkiin vasta vuonna 1860.
Musée de Montmartre on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimi 1600-luvulla luostarina. Vuodesta 1680 lähtien talon omisti Claude de La Rose, joka valittiin Moliéren näytelmään kuninkaaksi, Rosimondeksi. 1800-luvulla talo muunnettiin pieniksi studioiksi, joissa taiteilijat saivat asua vuokralla. Pierre-Auguste Renoir vuokrasi talosta kaksi huonetta ja myöhemmin häntä seurasivat muun muassa Suzanne Valadon, Maurice Utrillo, Émile Bernard, André Utter ja Francisque Poulbot. Huonokuntoisia vanhoja rakennuksia uhkasi purkutuomio vuonna 1952, mutta Montmartren vanhin rakennus pelastui Historian ja arkeologian seuran ansiosta. Rakennus muutettiin museoksi vuonna 1961
Vanha kaupunkirakenne on säilynyt nykyaikaan. Siksi täytyy kiivetä monia portaita ja seurata ahtaita serpentiinikujia, jos mielii oppia tuntemaan korttelin, jonka asukasmäärä kasvoi räjähdysmäisesti 1800-luvulla. Kun vuokrat kohosivat uudistetussa suurten bulevardien täyttämässä Nouveau Paris'ssa suunnattomasti, ennen kaikkea köyhempi väki vetäytyi joukoittain Montmartrelle. Siellä oli vielä edullista asua ja ympäröivillä louhimoilla sekä Sacre Coeurin suurella rakennustyömaalla (1875-1914) oli työpaikkoja.
Ennen vuosisadan vaihdetta kukkulan yksinkertaiset mutta suosiolliset elinolosuhteet ja vapaa ilmapiiri, jonka kabareiden ja kahviloiden puolimaailmassa saattoi toivoa tapaavansa potentiaalisia malleja, vetivät puoleensa lukuisia taiteilijoita ja galleristeja: Degas ja Renoir, Seurat ja Toulouse-Lautrec, van Gogh ja Picasso, Braque ja Matisse - he kaikki elivät ja työskentelivät väliaikaisesti Montmartrella ja antoivat paikalle ilmapiirin, jota leimasivat uudistukset ja mukautumattomuus vallitseviin näkemyksiin."
Tekstilainat: Taide & arkkitehtuuri Pariisi, s. 368-369.  

10 kommenttia:

  1. Minäkin ihastuin Montmartreen ehlä eniten kaikista Pariisissa käymistäni kaupunginosista. Meidän hotellimme sijaitsi siinä vieressä, Pigallessa, ja joka ilta kävimme Montmartrella. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja: Tuolla pääsi karkuun hälinää ja kiirettä vaikka turisteja ympärillä pyörikin. Mukavaa että alue on säilyttänyt taianomaisuutensa :)

      Poista
  2. Siis Pariisissa Hurmioitunut hurmastelee! Kauniilta näyttää!
    En ole siellä vielä käynyt, mutta...

    Mukavia päiviä sinulle sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsätonttu: Oivaltavasti sanottu,juurikin niin :) Luulen sinun pitävän ainakin Claude Monét'n puutarhapostauksesta kunhan sinne asti teksteineni pääsen ;)

      Poista
  3. Ihanaa päästä virtuaalimatkalle Pariisiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ullamaj: Mukavaa että viihdytte matkaseuranani :) Näin pääsen itsekin muistelemaan uudelleen reissua.

      Poista
  4. Montmartre tuntuu ihanalta paikalta, haluaisin myös kierrellä sen tunnelmallisilla kujilla ja istuskella kuppiloissa ;-) Asuitteko jossain kodikkaassa pikku hotellissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuukki: Montmartre on mielestäni juuri niin ihana ja idyllinen kuin millainen kuva siitä annetaan. Alue on säilyttänyt tietynlaisen tunnelman ja ihanat pikkukujat.
      Asustimme sellaisessa hostellissa kuin Le Regent (löytyy googlaamalla), joka oli ihan mukava paikka. Hintaan kuului pieni ranskalainen aamiainen ja paikassa oli myös keittiö, eli mahdollisuus valmistaa itse ruokaa ja säilyttää ruokatarvikkeita jääkaapeissa, mikä oli loistava juttu jos haluaa säästää ravintolakuluissa. Huoneemme oli melko pieni (mutta upealla näköalalla <3) ja siihen kuului lavuaari, mutta suihku oli yhteiskäytössä käytävällä ja vessa kerrosta alempana. Nämä eivät itselleni kuitenkaan tuottaneet minkäänlaisia harmituksia ja ongelmia (en esimerkiksi joutunut jonottamaan koskaan kumpaankaan). Olin tyytyväinen palveluun ja kanssa-asustajat olivat yhtä iltaa/yötä lukuun ottamatta mukavia ja rauhallisia.
      Itselleni tärkeintä oli vain se, että pääsee johonkin nukkumaan, muutenhan sitä kuljeskeltiin päivät ympäri kaupunkia.

      Poista
  5. Ihana paikka ja kuitenkin paljon kaikkea.Pienehkö mutta niin taiteellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienet kujat oli ihania,pääsi hieman karkuun ihmisvilinää.

      Poista