maanantai 23. kesäkuuta 2014

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

*Yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo
Jyväskylän taidemuseon kesäretken varsinainen päämäärä oli Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Ajatuksena oli tutustua etenkin Kuutti Lavosen kirkkomaalauksiin taidemuseon kesänäyttelyn hengessä. Tänne olin toivonut pääseväni pitkän aikaa ja nyt se haave toteutui.
Jos joku ei kenties tiedä menestystarinaa surullisen tuhopolton jäljiltä, niin tehdään pikainen tilannekatsaus. Pyhän Olavin kirkko tuhopoltettiin 21. syyskuuta 1997. Tulipalossa tuhoutui täysin kirkon 1700-luvulta ollut sisustus sekä 1600-luvn puolivälistä ollut kattoholvi ja saarnastuoli. Järkytyksestä huolimatta kirkon korjaustyön suunnittelu aloitettiin jo syksyllä 1997. Suurelta osin talkootyöllä pelastettu kirkko osoitti millainen merkitys tahdonvoimalla ja yhteisöllisyydellä on vielä tänäkin päivänä. Puuvalmis kirkko otettiin käyttöön 3. elokuuta 2003, mutta sisätilan maalausohjelmasta järjestettiin erillinen hanke, joka alkoi kesällä 2005.
Järkyttävästä palosta muistuttaa mm. hiileksi mustunut ovi.
Edellä mainittuun maalaushankkeeseen liittyvät taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala. Kirkko saatettiin sisustukseltaan entisenlaiseen asuunsa ja kirkkovaltuusto päätti, että myös valitut taiteilijat pitäytyvät samanlaisessa kuvaohjelmassa mikä kirkossa oli ollut ennen tulipaloa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut kopioida maalauksia takaisin, vaan toteuttaa ne tälle ajalle tyypillisin keinoin. Taiteilijoilta edellytettiin kuitenkin että teokset ovat esittäviä. Maalaustyö aloitettiin kesällä 2005, jolloin kirkon ovet sulkeutuivat yleisöltä työrauhan takaamiseksi. Ennen maalaustyön aloittamista taiteilijoiden oli etsittävä oikea koostumus maaleilleen, jotta se kestäisi lämmittämättömässä kirkossa lämpötilojen suuretkin vaihtelut. Pohjustus tehtiin lyijykaseiinilla. Osmo Rauhala maalasi teoksensa öljyväreillä, Lavonen rasvaisella munatemperalla. 
Yhteensä kirkossa on 101 taideteosta. Kuutti Lavonen sai maalattavakseen lehterikaiteiden 29 peiliä. Teemana hänellä oli Kristuksen kärsimystie, Viimeinen tuomio, Pietari ja Paavali sekä neljä evankelistaa. Osmo Rauhalan tehtäväksi tuli toteuttaa alttarialueelle 72 erikokoista kuvaa aiheina Luomiskertomus, Paratiisi ja Syntiinlankeemus. Maalausprojekti valmistui 15. elokuuta 2009.

Kuutti Lavonen: Paavali sekä evankelistat Matteus ja Markus.
Kuutti Lavonen: Veronica pyyhkii Jeesuksen kasvoja, Jeesus kaatuu kolmannen kerran, Jerusalemin itkevät naiset.
Kuutti Lavonen: Ristiinnaulittu, Kylkihaavan pisto, Pietà.
Kuutti Lavonen: Avoin hauta, Ylösnousemus, Noli me tangere (Älä koske minuun).
Lavosen Noli me tangere teos ei avautunut nimensä kautta lainkaan, kunnes oppaanamme ollut Maiju Vuorenoja selitti sen liittyvän Johanneksen evankeliumiin, jossa Jeesus sanoi Marialle: "Älä koske minuun. Minä en ole vielä noussut Isän luo...". 
Osmo Rauhala: Alttarin taustalla Pyhä Henki laskeutuu (lintu), Sunnuntaiaamu (aurinko), Karitsa. Alttarikaidetta kiertää etupuolella hyveen kasvit kuten iiris, kielo, lumme, ketoneilikka ja pihlaja.
Osmo Rauhala: Luomiskertomus: viides päivä - evät ja siivet, neljäs päivä - kosmoksen alku, kuudes päivä - maidon synty, seitsemäs päivä - lepo.
Rauhala ei halunnut Luomiskertomuksessa kuvata lainkaan ihmistä, joten nisäkkäiden synty on kuvattu peuran imettäessä vasaansa. Ihmisen olemassaolosta vihjaa kuitenkin seitsemäs (lepo)päivä, johon on maalattu ihmisen jalanjäljet.
Osmo Rauhala: höylä, lamppu, tähkä, A, Khii ja rho.
Saarnastuolin höylä viittaa Nehemiaan kirjaan ja samainen lause on otettu rakennusvaiheessa kirkon tunnuslauseeksi: "Me olemme Herran palvelijoita ja siksi ryhdymme rakennustöihin."
Kuutti Lavonen: Vesi ja seitsemän aaltoa, Osmo Rauhala: Kuolema ei ole elämän päätepiste vaan kaksoispiste.
Oppaanamme oli upea Maiju Vuorenoja, jonka kertomana yksikään kuulija ei varmasti jäänyt kylmäksi. Tässä kerrotaan Lavosen ja Rauhalan yhteisestä pylväästä, jonka oli tarkoitus kietoa maalaukset toisiinsa. Lavonen maalasi Veden ja seitsemän aaltoa, jotka viittaavat Johanneksen evankeliumiin: "Jeesus vastasi hänelle: Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämä vettä". Kyseinen teksti kuljettaa ajatukset hienosti Lavosen teoksista Rauhalan maailman (ja sateen) luomiseen. Rauhala maalasi pylvääseen puolestaan kaksoispisteen. Teoksen nimi on Kuolema ei ole elämän päätepiste vaan kaksoispiste. Tämäkin viittaa Johanneksen evankeliumiin: "Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole." Rauhala johdattaa teemallaan takaisin Lavosen kärsimystielle ja lopulta Jeesuksen ylösnousemukseen. Näin taiteilijat saivat yhdellä pylväällä suljettua kirkkosalin kaikki teokset ympyräksi.
Tulipalossa tuhoutuneen krusifiksin paikalle sijoitettiin 1700-luvun rajantakaisen Karjalan Pyhäjärven kirkon krusifiksi.
Pyhän Olavin kirkossa vierailu tuntui niin pitkän odotuksen jälkeen siltä kuin olisi päässyt tapaamaan ihailemaansa julkkista. Paljon siitä oli kuullut ja monelta taholta, mutta tunnelma on aina erilainen itse koettuna. Kuutti Lavosen maalaukset herättivät voimakkaita tunteita ja saivat kiinnostumaan myös Jyväskylän taidemuseon kesänäyttelystä ihan uudella tavalla. Kunhan työrupeama päättyy, aion unohtaa näyttelyrakentamisen "työkatsantokulman" ja heittäytyä teosten vietäväksi. Rauhalan teoksia katsellessa ei voinut kuin hämmästellä sitä oivaltavuutta, jolla Raamatun tekstejä on kuvitettu.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko oli jopa vielä parempi kuin olin osannut kuvitella. Suuri kiitos kuuluu ehdottomasti oppaallemme, Maiju Vuorenojalle. Kiitos myös Jyväskylän taidemuseolle, että pääsin toteuttamaan yhden haaveistani.

Tästä videosta voi tiivistetysti kuunnella vielä taiteilijoiden ajatuksia prosessista:



Joko sinä olet vieraillut Tyrväällä? Millaisia ajatuksia kirkko herätti?

4 kommenttia:

  1. Yksi maamme hienoimmista kirkollisista kohteista (Pyhämaan uhrikirkon lisäksi). Vaikuttava paikka. Monet monituiset kerrat käynyt. Vähintään kerran kesässä edes siinä järven rannalla kalliolla istuskelemassa. Niin kiire ei saa olla, ettei edes kerran kesässä paikalla poikkea. Minäkin olen saanut kuulla saman oppaan selostuksen ja todellakin, antaa todella paljon enemmän. Sastamalan seurakunta tarjoaakin päivittäin opastuksia, joten kannattaa ajoittaa vierailu tällaisen opastuksen yhteyteen. Saa aivan eri tavalla irti käynnistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari: Tuo uhrikirkko on vielä käymättä, ja monta muutakin kohdetta. Tällaisten juttujen myötä sitä huomaa miten hienoja kulttuurikohteita Suomessa on.
      Puhuimme reissulla että kyllä sillä on väliä millainen opastus/opas on vai onko sitä ollenkaan. Todella hyvä fiilis jäi Pyhän Olavin kirkosta.

      Poista
  2. Vaikuttava paikka. Pitää taas ensi kesänä käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on vielä paljon vaikuttavia kirkkoja, joissa en ole päässyt käymään. Tämä on yksi vierailuhistoriani kauneimmista.

      Poista