lauantai 27. helmikuuta 2016

Arjen vierestä

Nyt on syntynyt arkeen hyvä rytmi. Aamuherääminen menee rutiinilla ja viikonloppuisin saa (halutessaan) paljon aikaan, kun herää ilman kelloakin hyvissä ajoin. Mikä parasta, iltapäivisin on ihanan valoisaa! Ehtii nauttia auringosta ja lumikinoksista. Blogin päivittäminen painottuu edelleen viikonloppuihin, arki-iltaisin kun ei enää jaksa istua koneella sitä aikaa mitä kirjoittaminen vaatisi.
Arki-iltaisin voi puolestaan ihmetyttää kummipoikaa vaikka ompelukoneella. Jännän näköinen vehje jaksoi kiinnostaa ja jokaista pientä yksityiskohtaa pitää osoitella useaan kertaan kysymällä: Mikä tämä on?
Käsillä tekemiseen kannustaminen jatkuu. Tällä kertaa tutkittiin tädin askartelupöytää, kokeiltiin kuvioleikkuria, saksia ja liimailua. Minä haluaisin olla täällä Hennan kanssa -lauseen kuuleminen tuntui kivalta ja siinä me sitten askarreltiin. Puoli korttia liimassa, mutta pitäähän sitä olla tekemisen meininkiä. Huvitti katsella, kun poika ei aluksi ymmärtänyt kuvioleikkurin tarkoitusta vaan pahvista leikatut perhoset piti asetella takaisin reikiin kuin palapelin palaset. :D 
Töissä on haipakkaa ja jokainen päivä on ihan erilainen. Tällä hetkellä tehdään yhteistyötä mm. Keski-Suomen museon kanssa. Työkaverit ovat aarteita. Yksikin jaksaa kerta toisensa jälkeen ilahduttaa henkilökohtaisen kirjahyllynsä siivoamisella siirtämällä minulle sellaisia opuksia mitä ei enää itse tunne tarvitsevansa. Molemminpuolinen hyöty.
Viikonloppuisin vietetään koti- ja/tai peli-iltoja. Tänään olisi tarkoitus kutsua taas ystävä kyläilemään, syömään ja pelailemaan.  Sain kuulla, kuinka hän "on kyllä iloinen siitä että olen töissä, mutta se tarkoittaa myös sitä, ettei voida viettää yhdessä extempore-tapaamisia". Totta, tämä ikävä puoli eri paikkakunnilla asumisessa on. Koskaan ei voi saada kaikkea. Jos voisi, siirtäisin Jyväskylästä monta asiaa Kuopioon ja toisaalta esimerkiksi Joensuu voisi muuttaa itsensä sopivasti Jyväskylän ja Kuopion välimaastoon. Yliopistoaikaiselta työkaveriltakin tuli ihana yllätyssoitto ja suunnitelmissa on tehdä tässä keväällä pieni yhteisretki, mutta siitä lisää myöhemmin.
Kun lahjoin itseäni valmistujaisten kunniaksi Rita Vargasin teoksella, K sai oman valmistumisensa myötä seinälle Boris Vallejon vuonna 1980 piirtämän Star Wars -julisteen. Ja on tuo minustakin hieno. Sopii kaveriksi aiemmin ostetulle Gigerin Alien -julisteelle. Jotenkin minut on saatu tässä vuosien myötä käännytettyä näille alieneille ja avaruusjutuille. Vallejo on kuulema aiemmin kuvittanut mm. Tarzania ja Conan Barbaaria. Juliste on sen verran suurikokoinen (96x69 cm), joten se ei valitettavasti istu standardikehyksiin.
Nyt pientä pyykki- ja siivousrumbaa ennen illan iloja. 
Hyvää lauantaipäivää!

2 kommenttia:

  1. Teillä on kyllä hauska koti, kun on Star Warsitkin luvalla seinällä:D. Meidän perheen ongelma on se, että mies ei oikein kelpuuta seinälle mitään sen hintaista, johon meillä voisi olla varaa:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar: Minusta se on ihan reilua, että molemmille tärkeitä kuvia pääsee seinille/esille. Toistaiseksi on toiminut, tosin itse valitsin tämän kyseisen Star Warsin, että kyllä täälläkin jonkinlainen seula on. ;P

      Poista