torstai 26. toukokuuta 2016

Arvovieraita

Töissä pääsee silloin tällöin jännittäviin kohtaamisiin arvovaltaisten vieraiden kanssa. Jännittäväksi tilanteet tekee lähinnä se, että harvoin joutuu käyttämään niinkin hienoja titteleitä kuin His Beatitude, His Eminence tai His Excellency. Yleensä minun on vaikea muistaa, että mikä se titteli nyt kenenkin kohdalla englanniksi oli. Ainut minkä muistaisin automaattisesti on Your Highness, mutta sitä ei ole tullut vielä koskaan käytettyä.... ;P
His Eminence, Metropolitan Kleopas of Sweden and all Scandinavia.
His Beatitude, Metropolitan Tikhon of All America and Canada.
Viimeisinpänä RIISAssa vieraili Kyproksen tasavallan suurlähettiläs Evangelos Savva. Esittelimme hänelle museon kokoelmissa olevan kreikankielisen filokalian ensipainoksen vuodelta 1782. Laatokan Valamon igumeni Damaskin osti kirjan Ateenasta 1872. Filokalia on kokoelma 300 - 1400-luvuilla eläneiden erakkojen mietteitä, jotka kokosi yhteen Makarios Noteras (1749-1809). Pyhä Nikodimos Pyhävuorelainen viimeisteli tekstit julkaisukuntoon, ja teos julkaistiin kreikaksi ensi kerran Venetsiassa 1782.
His Excellency, Ambassador of the Republic of Cyprus in Helsinki.
RIISA - Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmat.
RIISA - Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmat.
Titteleistä huolimatta useat vieraat paljastuvat kohtaamisissa lämpimiksi ja helposti lähestyttäviksi. Ihmisiähän tässä kaikki ollaan.

2 kommenttia:

  1. Ihmettelen että kuinka ruotsalaiset selviävät ulkomaalaisten vieraiden kanssa sillä Ruotsissahan ollan kaikki sinuja. Täällä ei käytetä lainkaan rouva ja herra nimitystä eikä titteleitä. Ruotsissa ei juuri koskaan kuule sanaa arvovaltainen tai sanontoja arvo-sitä ja arvo- tätä ei käytetä lainkaan, kuten usein kuulee Suomen puolella.

    Ammatti mainitaan vain tarvittaessa. Joten on hyvin tavallista että kaksi ruotsalaista tutustuessaan saattaa kysyä toisiltaan että mitä tee työksesi.

    Ruotsi on maa "annorlunda" ja ruotsalaiset ovat "annorlunda" väkeä tällä planeetalla. Kaikki on hyvin pelkistettyä, helppoa ja yksinkertaista. Mutkat on suoristettu. Missään muualla ei olla niin vahvoja yksilöitä kuin Ruotsissa. Ja silti yhteistyö sujuu nokkelasti.

    En ole ikinä kuullut esim ketään kutsuttavan insinööriksi. Ainoat henkilöt joita ei sinutella on kuningasperheen jäsenet. Heidän kanssaan käytetään sinä sanan tilalla sanaa kuningas, kuingatar, prinsessa ja prinssi. Yksinkertaista ja helppoa kun siihen on tottunut.

    Suomessa olen käynyt harvoin ja siellä minua teititeltiin ja kutsuttiin rouvaksi mikä kalskahti oudolta kun en ole siihen tottunut. Mutta signoraan olen tottunut.

    Kun taas Roomassa olen tottunut nimityksiin ja titteleihin ja sekin tuntuu aivan luonnolliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Suomessakaan normaalipuheessa titteleitä käytetä. Luulen, että Ruotsissa ja Suomessa käytäntö on miltei samanlainen. Kyllähän teilläkin Ruotsissa teititellään esimerkiksi kuningasta. Itse teitittelen myös vanhempia ihmisiä jos eivät ole ennestään tuttuja, varmuuden vuoksi. Yleensä kuitenkin nopeasti saa tehtyä sinunkaupat. Voi olla että esimerkiksi asiakaspalvelussa käytetään "herra" tai "rouva" ja lause aloitetaan "Mitäs Teille/rouvalle/herralle saisi olla?".

      Poista