tag:blogger.com,1999:blog-8625102950627676095.post2266217080401207265..comments2024-03-02T09:57:17.932+02:00Comments on Hurmioitunut: "Kyllä minä Hennan tiedän"Hurmioitunuthttp://www.blogger.com/profile/09310408497597126988noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-8625102950627676095.post-76793627616619179342021-10-09T10:00:08.585+03:002021-10-09T10:00:08.585+03:00Kiitos Esmeralda, tämä kommentti tiivisti paljon. ...Kiitos Esmeralda, tämä kommentti tiivisti paljon. Hieman hymyilytti myös tuo saamasi kriikunaliköörikommentti... ;P Voidaan molemmat mielestäni kilistellä näille meriiteille: sinä kriikunalikööriohjeelle ja minä savolaiselle kahvikulttuurille. ;D<br /><br />En ole ehkä <i>oikeasti</i> ennen tätä ymmärtänyt ja tiedostanut kuinka tunnistettava henkilö olen. Ja siitä juuri syntyy tuo mainitsemasi ajoittainen ahdistus: "jos kukaan ei tunnista, ihan sama mitä höpötän. Mutta yhtäkkiä, jos minulla onkin kasvot ja nimi, ja kaikki vanha tajunnanvirta esillä blogissa." <br />En ajattele katuvani mitään tekstejäni, mutta olen kertonut itsestäni vuosien varrella blogiin paljon. Koen olevani persoonana hyvin läpinäkyvä, kerron ajatuksistani ja tunteistani avoimesti ihmisille kasvotusten, ja minusta kyllä myös <i>näkyy</i> tunteet. Ajattelen tämän voimavarana ja oletan, että tämä on myös yksi syy siihen, miksi ihmiset pitävät minua helposti lähestyttävänä. Luulen, että minut lähemmin tuntevat henkilöt pystyvät lukemaan kirjoittamiani tekstejä tarkemmin myös sieltä rivien välistä, joissa olen haavoittuvaisimmillani. On kuitenkin helpottavaa ja rohkaisevaa kuulla, että sisältö on lukijoille toimiva ja mielenkiintoinen, vaikka en ole koskaan kysellyt millainen sisältö teitä lukijoita kiinnostaisi. Olen vain "syöttänyt" teille omia kiinnostuksen kohteitani, ja toivottavasti saanut välitettyä omaa innostustani myös ruudun sille puolen. <br /><br />Tämä palautteesi lämmittää erityisesti myös siksi, että arvostan sinun tapaasi ja tyyliä kirjoittaa, olla rohkea kirjoittaja. Tämäkin on bloggaamisen parhaita puolia, kun löytää uusia blogikollegoita, joiden sisällöstä pääsee nauttimaan. :)Hurmioitunuthttps://www.blogger.com/profile/09310408497597126988noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8625102950627676095.post-34992822005450291922021-10-08T17:06:11.674+03:002021-10-08T17:06:11.674+03:00Iso kiitos, kun pidät tällaista blogia juuri omana...Iso kiitos, kun pidät tällaista blogia juuri omana itsenäsi! Todellakin taidealan bloggaajia on aivan liian vähän. Kerrot kiinnostavasti myös kaikesta muusta. Minusta tuntuu, että nämä sinun kirjoituksesi ovat aina niin huoliteltuja ja puutteettomia, etten osaa kuvitellakaan miettiväsi jälkikäteen julkaisemiesi juttujen järkevyyttä (toisin kuin itse, joka suorastaan piehtaroin tunteessa, että pitikö tämäkin asia nyt mennä kertomaan :D). Ymmärrän kuitenkin varsin hyvin, erittäin hyvin, tuon kokemasi fiiliksen. Minulle tuli paljon uusia lukijoita instaan liittymisen myötä. On syntynyt joitain hämmentäviä kohtaamisia, yksikin kehui netistä löytyvää kriikunaliköörin ohjetta, että kannattaa kokeilla sitä. Jätin sanomatta, että minä kirjoitin sen ohjeen :D<br /><br />Julkisuus lainausmerkeillä tai ilman on aina kaksiteräinen miekka. Sinulla on onneksi työ, jonka asioita voit aika vapaasti kertoa, omana itsenäsi. Mutta olet tunnistettava henkilö, varmasti saat ja olet saanut monia enemmänkin kivoja kohtaamisia tätä kautta. Juuri tähän liittyy se omakin ahdistus. Jos kukaan ei tunnista, ihan sama mitä höpötän. Mutta yhtäkkiä, jos minulla onkin kasvot ja nimi, ja kaikki vanha tajunnanvirta esillä blogissa.. Apua, auttakaa.<br /><br />Minusta sinä olet luonut tosi hyvän blogisisällön, ei näin lukijana tunnu että kertoisit ns. liian henkilökohtaisua asioita itsestäsi tai työstäsi. Mutta jokaisella on se oma raja, jonka ylittäminen voi olla iso kynnys. Toivotan onnea ja menestystä blogillesi edelleen ja sinulle tietysti myös. Tuollainen savolaiskahvimeriitti on oikeasti kilistelyn paikka! :DEsmeraldan eetoshttps://www.blogger.com/profile/06160826721768107546noreply@blogger.com