Kulttuurihyvinvoinnin alueellinen merkitys

Kuopion kaupunginorkesterin muusikot soittamassa KYSin Kaarisairaalassa.

Toimin Pohjois-Savon hyvinvointialueen edustajana Pohjois-Savon liiton Kulttuurin ja luovien alojen työryhmässä. 

"Pohjois-Savon kulttuurin ja luovien alojen työryhmä on perustettu kesäkuussa 2024 seuraamaan ja edistämään maakuntaohjelman, Pohjois-Savon kulttuuristrategian 2022–2030 ja Luova Pohjois-Savo -kehittämisohjelman sisältöjen toteutumista. Maakunnallisen työryhmän toiminnan tavoitteena on vahvistaa alan verkostoja ja yhdessä luoda maakunnallista kulttuurin ja luovien alojen kehityskuvaa."

Savonia AMK:n tanssinopettajaopiskelijat esiintymässä KYSin pääsairaalan pääaulassa.

Kirjoitin Pohjois-Savon liiton uutiskirjeeseen otsikolla "Kulttuurihyvinvoinnin alueellinen merkitys" seuraavan tekstin:

Kulttuurihyvinvoinnin alueellinen merkitys

"Aktiivinen kulttuuri- ja taidetoiminta vahvistaa Pohjois-Savon myönteistä imagoa, viihtyvyyttä, veto- ja pitovoimaa, yhteisöllisyyttä, vakautta ja monimuotoisuutta sekä vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liittyy myös hyvään mielenterveyteen."

Teksti on suora lainaus Pohjois-Savon maakuntaohjelman (2022–2025) kulttuuria käsittelevästä osuudesta. Kulttuuri- ja taidetoiminta tuottavat aina kulttuurihyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin määrittelyssä on hyvä ymmärtää se osana ihmisten jokapäiväistä arkea. Se ei ole vain korkeakulttuuria. Kulttuurihyvinvointi sisältyy inhimilliseen vuorovaikutukseen ja yhteydenpitoon, toimintaan ja vastavuoroisuuteen, merkityksellisen elämän sisältöön, johon meillä kaikilla on oikeus.

Myös eri tieteenaloien valtakunnalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet taiteen ja kulttuurin positiiviset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyden ylläpitoon. Kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen Taikusydän-yhteistyöverkosto on listannut tutkimustuloksista kulttuurin vaikutuksia. Kulttuuri vaikuttaa muun muassa:

Fyysisesti

• immuunitoiminta tehostuu
• mielihyvähormonit lisääntyvät
• stressihormonit vähentyvät
• aktivoi aisteja

Psyykkisesti

• vaikuttaa tunteisiin ja mielikuvitukseen
• vahvistaa minäpysyvyyden kokemusta ja itsetuntoa
• lisää työtyytyväisyyttä
• tarjoaa mielekästä tekemistä

Sosiaalisesti

• vähentää yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä
• luo osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
• vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista vuorovaikutusta
• auttaa kommunikaatiovaikeuksissa

Kulttuurihyvinvointi ymmärretään valtakunnallisesti edellä listattujen vaikutusten lisäksi etenkin terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävistä ja edistävistä ominaisuuksistaan. Tällä on alueellisesti iso rooli, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksin mukaan Pohjois-Savo on tilastoitu Suomen sairastavimmaksi maakunnaksi.

Terveyden edistämisen näkökulma kulttuurihyvinvoinnin avulla tulisi näkyä aiempaa aktiivisemmin myös sote-palveluissa. Hyviä toimintamalleja on jo käytössä, kuten erilaiset kulttuurilähetteet (kuten Kaikukortti), Tarmoa.fi-palvelutarjotin sekä puheeksiottamisen malli, jossa kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiukka taloudellinen tilanne näkyy resurssipulana myös kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointialueella ei ole esimerkiksi virallisesti nimettyä kulttuurihyvinvoinnin koordinaattoria. Positiivisena askeleena on kuitenkin hyvinvointialueelle lokakuussa 2024 perustettu kulttuurihyvinvointityöryhmä. Työryhmän tavoitteena on muun muassa yhtenäistää hyvinvointialueen kulttuuritoimintaan ja yhteistyöhön liittyvät asiat. Samalla edistetään tietoisuutta ja kulttuurihyvinvoinnin yhteisesti (alueellisesti ja valtakunnallisesti) sovittuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

Laura Puska toi Urgent - residenssi taideteoksille -performanssin KYSin pääsairaalan pääaulaan osana ANTI-Festivaalia (2024).

Henkisen resilienssin vahvistaminen

Henkinen resilienssi tarkoittaa psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta haastavissa elämäntilanteissa. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja yhteisön kanssa, jota voidaan vahvistaa kulttuurisella toiminnalla esimerkiksi kohtauttamalla asukkaita heidän taustoistaan riippumatta. Henkinen resilienssi on avaintekijä myös turvallisuuden kannalta, jotta eriarvoistaminen ei johda konflikteihin tai yhteiskuntaa repivään vastakkainasetteluun.

Resilienssiin vaikuttavat yhteisön toimivuus, ilmapiiri ja yksilön merkitys yhteisössä. Ajatellaanko hyvinvoinnin olevan yhteinen asia vai jokaisen omalla vastuulla. Resilienssi yhteisössä tarkoittaa vastuun ottamista kaikista ja kykyä selviytyä haasteista yhdessä. Tähän sisältyy myös avun pyytäminen ja muiden tukeminen, jotta voimavarat voidaan löytää uudelleen. Kulttuuritoiminta pyrkii ymmärtämään ja yhdistämään ihmisiä keskenään, hyväksymään ja näkemään jokaisen sellaisena kuin on ja etsimään arvoa yhteisön lisäksi myös yksilöstä.

Maahanmuuttajataustaiset ja suomalaiset nuoret kohtasivat toisensa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan ryhmienvälisiä suhteita. Nuoret suunnittelivat ja maalasivat KYSin D-rakennuksen portaikkoon teoksia teemalla kohtaamisia.

Lisätietoa tutkimushankkeesta: Ryhmienvälisiä suhteita ja paikallisia kohtaamisia.

Kulttuurihyvinvointia kehitetään yhdessä

Erilaista kulttuurihyvinvointitoimintaa on ja sitä tuotetaan ympäri Pohjois-Savoa. Uudenlainen haaste kulttuurihyvinvoinnin edistämiselle syntyi hyvinvointialueuudistuksen myötä. Aiemmin kuntien tuottamiin terveyspalveluihin sisältyi kulttuurihyvinvointitoimintaa, mutta verkostoyhteistyö on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän katkolla. Yhteistyötä on haitannut esimerkiksi se, ettei tiedetä kehen olla yhteydessä uudessa organisaatiomallissa. Jatkossa jo olemassa olevat verkostot ja toimijat tulee saada toimimaan entistä paremmin yhdessä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi yli organisaatiorajojen. Tämä vaatii vastuualueiden määrittelyä.

Tähän ja muihin haasteisiin etsitään ratkaisuja muun muassa valmisteilla olevissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa sekä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja osallisuuspalveluyksikön laatimassa hyvinvointisuunnitelmassa. Vahvana tukena kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen toimii myös Kuopion kaupungin koordinoima ja vuonna 2022 valmistunut Pohjois-Savon yhteinen kulttuuristrategia.

Esimerkki onnistuneesta yhteistoiminnasta on Pohjois-Savon hyvinvointialueen saama hankerahoitus Terveyden edistämisen määrärahasta. Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon IKO4 2025-2027 -hankkeessa jatkokehitetään ja otetaan käyttöön etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli sekä kulttuuriluotsitoimintamalli Pohjois-Savoon. Hyvinvointialue toimii hankkeen päätoteuttajana ja osatoteuttajina hankkeessa ovat Kuopion kaupunki, Tanssiteatteri Minimi ja Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu.

Dian Permatasari Suwandi soitti suomalaisia klassikkokappaleita KYSin Kaarisairaalan aulassa.

Kulttuurihyvinvointia kehitetään ja tehdään yhdessä.