Itä-Suomen yliopiston maisteriopiskelijaksi valmistunut Dian Permatasari Suwandi kävi soittamassa pianoa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Kaarisairaalan aulassa. Soitetut kappaleet olivat vanhoja suomalaisia klassikoita, kuten Romanssi, Akselin ja Elinan häävalssi ja Kotini.
Hammaslääkäri ja pianonsoiton opettaja
Dian Permatasari Suwandi on kotoisin Indonesiasta, jossa hän työskenteli sekä hammaslääkärinä että pianonsoiton opettajana. Opettajan ammatissaan hän kohtasi joillain opiskelijoilla neurologisia haasteita, kuten esimerkiksi autismia ja Downin oireyhtymää.
Suomessa asuessaan Permatasari Suwandi on hyödyntänyt ammattitaitoaan viemällä musiikkihetkiä ikääntyneille, jotka kärsivät esimerkiksi dementiasta tai Alzheimerin taudista. Nämä olivat kohderyhmä myös hänen maisterin tutkielmassaan. Dian Permatasari Suwandi kävi soittamassa pianoa Tervaniityn asumispalveluyksikössä Kuopiossa kolmen kuukauden ajan, kerran viikossa. Hän kertoi kokemusten olleen vaikuttavia, kuinka osa vanhuksista reagoi musiikkiin laulamalla, osa taputtamalla ja eräs liikuttui kyyneliin samalla, kun hän taputti sormella rytmiä musiikin mukana.
Permatasari Suwandi muuttaa Alankomaihin huhtikuun lopussa 2025, mutta hän halusi jakaa kokemuksiaan vapaaehtoistyöstään Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja kiittää yhteistyöstä esiintymällä Kaarisairaalan aulassa.
Hyvinvointia Pohjois-Savoon
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on 1.1.2023 alkaen ollut hyvinvointialueen ja kuntien yhteisvastuulla olevaa lakisääteistä toimintaa (612/2021 § 6 ja 7). Eri tieteenaloien valtakunnalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet taiteen ja kulttuurin positiiviset vaikutukset hyvinvointiin sekä terveyden edistämiseen ja ylläpitoon.
Kulttuurihyvinvoinnin määrittelyssä on hyvä ymmärtää se osana ihmisten jokapäiväistä arkea. Se ei ole vain korkeakulttuuria. Kulttuurihyvinvointi sisältyy inhimilliseen vuorovaikutukseen ja yhteydenpitoon, toimintaan ja vastavuoroisuuteen, merkityksellisen elämän sisältöön, johon meillä kaikilla on oikeus.
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle nimettiin strategiajohtajan päätöksellä 2.10.2024 kulttuurihyvinvointityöryhmä, jonka tarkoituksena on edistää tietoisuutta ja kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvoisesti koko HVA:lla asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Ennen Pohjois-Savon hyvinvointialueen muodostamista kulttuurihyvinvointitoimintaa on ollut sekä sairaanhoitopiirin sisällä että kunnissa ja kaupungeissa. Olemassa olevat verkostot ja toimijat tulee saada toimimaan paremmin yhdessä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Ongelma yhteistöiden aloittamisessa ja sujuvuudessa on ollut muun muassa se, ettei tiedetä kehen tai mihin toimijoihin olla yhteydessä uudessa organisaatiomallissa. Tähän ja muihin haasteisiin etsitään ratkaisuja muun muassa valmisteilla olevassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa.
Dian Permatasari Suwandi on esimerkki äärimmäisen arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Se on myös esimerkki kulttuurin ja terveydenhoidon yhdistämisestä. Kulttuurikentän ammattilaisten joukossa olisi kuitenkin vielä paljon hyödynnettävää potentiaalia, jolla voitaisiin tuoda kokonaisvaltaista hyvinvointia Pohjois-Savoon esimerkiksi erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta. Onneksi tällaistakin yhteistyötä on näköpiirissä, ja sen saavuttaminen vaatii määrätietoisesti yhdyspintoja ylittävää yhteistyötä eri organisaatioiden kesken.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöryhmässä muun muassa kanssani työskentelevät Anssi Lindqvist ja Hannele Partanen ovat julkaisseet ajankohtaiset selvitykset ja tutkimukset:
- Anna Härkönen & Anssi Lindqvist: Mitä kuuluu kulttuurihyvinvointi? Kulttuurihyvinvoinnin saatavuus Kuopion ja Riihimäen kaupungeissa. (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2024)
- Hannele Partanen: Primary Prevention of Physical Diseases through Music-Based Health Communication: Towards Wider Utilization of Music. (Jyväskylän yliopisto, 2024)
Henkinen resilienssi
Kulttuurihyvinvoinnilla on mielestäni tärkeä merkitys myös yksilön henkisen resilienssin ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Henkinen resilienssi tarkoittaa psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta haastavissa elämäntilanteissa. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja yhteisön kanssa, jota voidaan vahvistaa kulttuuritoiminnalla esim. kohtauttamalla asukkaita heidän taustoistaan riippumatta. Henkinen resilienssi on avaintekijä myös turvallisuuden kannalta, jotta eriarvoistaminen ei johda konflikteihin tai yhteiskuntaa repivään vastakkainasetteluun.
Resilienssiin vaikuttavat yhteisön toimivuus, ilmapiiri ja yksilön merkitys yhteisössä. Ajatellaanko hyvinvoinnin olevan yhteinen asia vai jokaisen omalla vastuulla. Resilienssi yhteisössä tarkoittaa vastuun ottamista kaikista ja kykyä selviytyä haasteista yhdessä. Tähän sisältyy myös avun pyytäminen ja muiden tukeminen, jotta voimavarat voidaan löytää uudelleen. Kulttuuritoiminta pyrkii ymmärtämään ja yhdistämään ihmisiä keskenään, näkemään jokaisen sellaisena kuin on, ja etsimään arvoa yhteisön lisäksi myös yksilöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti