keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Anni Swan - Satukontti

 
Tämä satupostaus tulee Katjan Lumiomena blogin ja satuhaasteen innoittamana.


Ostin joku aika sitten kirpparilta kolmella eurolla tämän Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin kuvittaman Anni Swanin satukirjan. Satuhaasteessa tulee esitellä tai arvioida jokin satu, ja minun valintani on Satukontti.

Miehelllä oli kolme poikaa, ja pojat sanoivat isälleen isoiksi tultuaan "Anna meille sauva ja eväskontti, tahdomme lähteä ulos maailmalle onnea koettelemaan." Pojat lähtivät matkaan ja tienristeyksessä heidän tiensä erkanivat.

Vanhin poika auttoi metsässä tonttua, joka antoi pojalle palkaksi silmälasit, jotka tekivät viisaan näköiseksi. "Ja hän tuli kuuluisaksi kautta koko maan, ylhäiset tulivat häneltä neuvoa kysymään, ja jokainen kiitteli hänen viisauttaan, mutta eipä kukaan arvannut, että tontun isoäidin isoäidin silmälaseissahan se viisaus piili. Eikä poikakaan sitä kenellekään kertonut; hän oli nyt oppinut herra, oikein professori, ja kas silloin hän oli mielestään onnellinen."


Toinen veli yöpyi vuoren rotkossa, jossa kuuli huuhkajien puhuvan prinsessasta, joka 16 vuotta täytettyään joutuisi ilkeän yölepakon morsiameksi. Poika kuuli myös keinon, jolla prinsessan voisi pelastaa; lepakolle tuli näyttää peiliä, jotta se pelästyisi omaa kuvaansa.
"Prinsessa oli pelastettu, ja viikon päästä vietettiin komeat häät kuninkaan linnassa. Niinpä keskimmäinenkin veli oli löytänyt onnensa."

Nuorin veli kulki maailmaa kauan onneaan löytämättä. "Hän vaelsi kylät ja kaupungit, kävi kuninkaan hovissa ja viisasten luona, onnea hän ei vaan tavannut. Hänen vaatteensa kuluivat repaleiksi, leipäkyrsä oli kauan sitten lopussa, eväskontti ja sauva yksin vain jäljellä."
Lopulta poika tuli vanhan eukon mökkiin, joka kehräsi satuja lampaiden villasta. Poika suostui auttamaan eukkoa lampaiden paimentamisessa. Kauan palveltuaan eukko antoi pojan taas lähteä maailmalle. Palkaksi ahkeruudestaan eukko täytti pojan kontin satukerillä. "Joka kerta kun tahdot kertoa jonkun sadun, tarvitsee sinun vain sanoa: Satukontti, aukene, ja heti saat kauniin sadun."

Kulkiessaan jälleen maailmalla, poika avasi konttinsa lapsille, jotka ihastuivat satuihin oitis. Poika kuitenkin asteli takaisin kotiinsa, vanhan isänsä luo. "Isäukko istui rahilla pirtin ulkopuolella ja hänen vieressään kultaisilla tuoleilla keskimmäinen veli prinsessoineen sekä professori. --- Mutta isä ja veljet rupesivat häntä torumaan. Etkö ole onnea saavuttanutkaan? Tulethan takaisin yhtä köyhänä kuin menitkin. Sama konttikin on hartioillasi. Ja sitten alkoivat molemmat toiset veljet kehua onneaan."

"Nuorin poika kuunteli toisten onnea. Ei hänen ollenkaan käynyt heitä kateeksi, hän otti kontin hartioiltaan, kutsui kaikki lapset luokseen ja sanoi: 'Satukontti, aukene', ja sitten saatiin kuulla satu toistaan kauniimpi. Nytpä tuli hauskaa! Isäukko hymyili nyökäyttäen hopeanharmaata päätään, oppinut veli unohti syvän viisautensa ja luuli taas olevansa pikku poikanen, kuninkaantytär ja hänen ylhäinen puolisonsa nauroivat kultatuolissaan, ja se oli jotain erinomaista, sillä nähkääs, hieno väki ei naura usein. Mutta hauskinta oli kuitenkin lapsilla, he syleilivät poikaa ja pyysivät yhä vain uusia satuja.
Ja pojan kertoessa loistivat hänen silmänsä onnesta, ja nähdessään hänen ja pikkulasten ilon, ymmärsivät isä ja veljet, että hänen kontissaan piili yhtä suuri onni kuin konsanaan oppineen viisaudessa ja toisen veljen rikkauksissa
."

Välillä sadun pitkät lauseet häiritsivät; ne olisi saatu luettavammiksi useammilla pisteillä. Tämä satu kuitenkin kosketti. Todella kaunis satu siitä, kuinka onni piilee pienissä asioissa, ei rikkaudessa tai viisaudessa, vaan toisten ilahduttamisessa. Ilahduttamalla toisia, saa itsekin paljon. Ihastuin myös sadun kuvaileviin kohtiin, jossa kyynelpisaroita pudotetaan pähkinänkuoreen, ja jossa kanervat punoittavat ja mäntypuut tuoksuvat pihkalle.

En ole lukenut vielä kirjan kaikkia satuja, joten sadut ilahduttavat iltojani vielä monta kertaa.
 

tiistai 29. marraskuuta 2011

Valkoista kultaa

 
Innostuitte niin edellisen postauksen lumikuvista, että laitetaan niitä hieman lisää. Otsikko napattu Kultsin kämpän kommentista. Kyllä se lumi tuo valoa ja energiaa päiviin, vaikka päivät eivät muuten niin mukavia olisikaan. Tässä kuvia yliopiston kulmilta. Näin ikkunasta kun lapset laskivat pulkalla mäkeä, ja mieleni täytti kateus. Olisin itsekin mieluummin laskenut pulkkamäkeä kuin istunut luennolla...







 

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Lumipyryä

 
Kyllä! Täällä pyryttää lunta taivaan täydeltä. Valitettavasti ilo ei taida olla pitkäaikainen, sillä kunnon pakkasia ei ole luvassa. Nautitaan nyt kuitenkin hetki tästä lumivaipasta.




 

Draw a Vermeer with just one line

 
Faber-Castellin hieno mainos.


 

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Joulukauden avaukset

 
Viikonloppuna ovat ilotulitteet paukkuneet. Lauantai-iltana Citymarketit avasivat joulukautensa ja tänään kaupungin keskustassa paukkui tulevan joulun kunniaksi. Kummassakaan emme käyneet paikan päällä, sillä parvekkeelta on oiva katsella mitä ympäri kaupunkia tapahtuu. Näkyi niin taannoinen Jyvälän kartanon tulipalo kuin nämä viikonlopun tulitukset.
Päivällä kävimme ystävän kanssa kirpeässä säässä ja auringonpaisteessa kävelemässä. Lunta ei vielä näy, vain kuurankukkia ikkunoissa.




 

lauantai 19. marraskuuta 2011

Ekspressionismi

 
Ekspressionismi, varsinkin abstrakti sellainen, oli tyylisuunta jota piti aikoinaan sulatella. Opintojen kautta opin ymmärtämään taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien päämääriä, jolloin teoksetkin avautuivat aivan uudella ymmärryksellä.

Ekspressionismi kukoisti etenkin Saksassa, jossa tärkeimmät ryhmät olivat Die Brücke ja Der Blaue Reiter. Molemmat vastustivat akateemista taulumaalausta. Natsit julistivat ekspressionismin rappiotaiteeksi, josta tuli päästä eroon.

DIE BRÜCKE

Die Brücke ryhmä toimi vuosina 1905-1913. Ryhmän nimi syntyi Friedrich Nietzschen vertauksesta ihmisestä siltana, joka kuvasi näin uskoa tulevaan taiteeseen.

Tyylille olivat ominaisia esittävyys, ekspressiivisyys ja karkea muotokieli. Paljon puupiirroksia ja linoleikkauksia. Ryhmällä oli tarve kuvata turhautuneisuutta, ahdistusta ja vastenmielisyyttä oman aikansa maailmaa kohtaan (mm. ensimmäisen maailmansodan uhka). He pyrkivät teoksilla ja toiminnallaan yhteiskunnalliseen ja uskonnolliseen kantaaottavuuteen. Siinä missä impressionistit pyrkivät ulkoisen todellisuuden kuvaamiseen, ekspressionistit halusivat tuoda esiin myös taiteilijan spontaanin sisäisen ilmaisun ja sielunelämän. Ryhmän pyrkimyksenä oli lietsoa uuteen sukupolveen uskoa kehitykseen ja muutokseen.

Maalausaiheet: Ihmiset luonnonhelmassa ja alastonaiheet. Ryhmän taiteilijat käyttivät paljon komplementtivärejä (vastavärejä) ja tyyli oli voimakasta, aggressiivista ja väkivaltaista.

Keskeiset taiteilijat:


Ernst Ludwig Kirchner - Tyttö ja kissa, 1910


Emil Nolde - Kristus lasten kanssa, 1910


Karl Schmidt-Rottluff - 9 Holzschnitte (Gang nach Emmaus), 1918

DER BLAUE REITER

Der Blaue Reiter ryhmä toimi vuosina 1911-1914. Ryhmä sai nimensä Wassily Kandinskyn samannimisen piirroksen mukaan. Der Blaue Reiter ryhmällä ei ollut samanlaista yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarvetta kuin Die Brückellä. Ryhmä pyrki kuvakielensä kautta esittämään näkyvän maailman taustalla olevaa näkymätöntä maailmaa. Heidän mielestä ilmaisun tuli syntyä taiteilijan ”sisäisestä pakosta”, ei ulkoisen maailman tarkkailusta.

Maalausaiheet: Aiheet vaihtelivat henkilökuvista abstrakteihin sommitelmiin. Ryhmän teokset poikkesivat tyylillisesti paljon toisistaan, ja alkuaikoina nähtiin viiteitä myös fauvismiin. Ryhmän, ja erityisesti Kandinskyn taide kehittyi kohti abstraktismia.

Keskeiset taiteilijat:


Wassily Kandinsky - 1. abstrakti akvarelli, 1913


Franz Marc - Siniset hevoset, 1911


Paul Klee - Kohtaaminen, kumpikin luulee toisen olevan ylempää säätyä, 1903

FAUVISMI

Ranskassa fauvismi syntyi vuoden 1905 Pariisin syyssalongin näyttelyssä, jossa uusimpressionistien tyranniaa vastaan nousseita taiteilijoita alettiin kutsua pilkkanimellä les fauves, villipedot. Ryhmä alkoi hajota jo vuonna 1908.

Fauvistit eivät muodostaneet yhtenäistä taideliikettä, eikä heillä ollut johdonmukaista taideteoriaa. Heidän yhteisenä nimittäjänä toimi pyrkimys ekspressiiviseen ilmaisuun.

Maalausaiheet: Aiheet vaihtelivat henkilökuvista asetelmiin ja maisemiin. Tyylille oli kuitenkin ominaista räikeät, puhtaat värit ja voimakkaat muodot. Tyypillistä fauvismille oli myos kaksiulotteinen kuvapinta ja dekoratiivisen viivan käyttö. Fauvismi oli hillitympää ja dekoratiivisempaa kuin saksalainen ekspressionismi.

Keskeiset taiteilijat:


Henri Matisse - Jälkiruokapöytä, punaisen harmonia, 1908


André Derain - London Bridge, 1906


Maurice Vlaminck - Mies ja piippu, 1900

Kuvat Google.

Tekstilähde: Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, taidehistorian aikajana.
 

torstai 10. marraskuuta 2011

Nepalin taide

 
Nepali. Jokunen vuosi sitten en tiennyt maasta mitään, hädin tuskin sen, että maa sijaitsee Aasiassa. Nyt maa kiinnostaa hieman enemmän, sillä serkkuni oli töissä Nepalissa ja muutti sinne nyt asumaan. Joten tämä postaus on omistettu Sinulle Jenni, koska tiedän sinun kurkistelevan blogiani. <3

Se, etten tiennyt maasta juuri mitään selittää myös sen, etten tiennyt maan taiteestakaan yhtikäs mitään. Tutkin kaikki kirjahyllyistäni löytyvät taidekirjat ja -opukset, mutten saanut lisätietoa. Kiina, Intia ja Japani kyllä mainittiin, mutta Nepalia ei sanallakaan. Joten netti auki, Google surraamaan ja hakusanaksi "nepal art". Mutta ennen pientä taidekatsausta, katsaus Nepaliin yleisesti, sillä en oleta lukijoidenikaan olevan käveleviä maantiedonkirjoja ;P


"Nepalin demokraattinen liittotasavalta eli Nepal, on kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa, puoliksi sen juurella, Kiinan ja Intian välissä sijaitseva sisämaavaltio. Nepalin lippu on maailman ainoa valtion lippu, joka ei ole suorakaiteen muotoinen. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Vuoristossa elää harvinaisia eläinlajeja, kuten lumileopardeja. Nepalin lähes 29 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja.

Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.

Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Se saakin merkittävästi tukea ulkomailta, sekä kansainvälisiltä järjestöiltä että kahdenvälisenä apuna.
" (Wikipedia)

MAALAUSTAIDE

Varhaisimmat maalaukset juontavat juurensa 1000-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Tyypillisiä nepalilaiselle maalaustaiteelle ovat suorakaiteen muotoiset, puuvillaiset, kuvitetut kuvakertomukset, thangkat.

Kuva täältä.

Mandalat ovat geometrisiä kuvioita, jotka auttavat meditaatioharjoituksissa ja symboloivat "the nature of the universe".

Kuva täältä.

PRONSSIVEISTOKSET

Pronssiveistokset kuvaavat usein uskonnollisia jumalolentoja ja legendaarisia hahmoja. Veistoksiin on usein upotettu puolijalokiviä, ne ovat korallin tai turkoosin värisiä tai vaihtoehtoisesti kullattu.

Kuva täältä.

ARKKITEHTUURI

Katmandun kaduilla ei voi välttyä huomaamasta palatseja ja temppeleitä. Yksityisiä temppeleitä on rakennettu lähes mihin vain, ja niitä voi löytää miltei jokaisesta naapurustosta. Temppelit ovat täynnä upeita, kivisiä ja puisia koristeleikkauksia. Useimmat kivikoristelut ovat 1000- ja 1100-luvuilta ja heijastavat Intian taiteen vaikutuksia. Puukoristelut ovat puolestaan lähinnä 1700-luvulta, jolloin koristeltiin pilareita, ovia ja ikkunanpieliä.

Kuva täältä.

Kuva täältä.

Kuva täältä.

TAITEEN SÄILYTTÄMINEN

Ihmiset osoittavat jatkuvasti huolta maan taiteen säilymisestä. Monet temppelit ja patsaat vaatisivat kunnostusta ja huolenpitoa, mutta maassa ei ole tarpeeksi ammattilaisia restaurointiin. Toki tilanteeseen vaikuttaa myös raha, sillä Nepali, kuten muutkin maat, joutuvat kamppailemaan prioriteettien kanssa.

Tekstin lähde.

Ps. Jenni, jos tulee vastaan kirjasia tai vihkosia paikallisesta taiteesta (nykytaiteestakin!), ottaisin niitä ilolla vastaan ;) TERVEISIÄ sinne maailman toiselle puolen!
 

tiistai 8. marraskuuta 2011

Leonardo da Vinci - Salvator Mundi osa 2

 
Heinäkuussa paljastettiin uusi Leonardo da Vinci maalauslöytö, Salvator Mundi. Nyt, konservoinnin ja tutkimuksen tuloksena on paljastettu maalauksesta hieman lisää. Maalauksen konservoinnissa ja valokuvauksessa paljastui muun muassa Leonardon muuttaneen peukalon asentoa.

It's a discovery so rare, so unlikely, that when New York art dealer and da Vinci expert Robert Simon of Robert Simon Fine Art first saw the painting, he didn't even consider the possibility.

Salvator Mundi (Savior of the World) is known to have been owned by English king, Charles I before moving around various private collections until 2005, when the current owner brought it to Simon to study.

"It was a very interesting painting but it's not something I looked at and thought, 'Oh my god, it must be a Leonardo,'" said Simon.


Lisää CNN-sivuilta.


Video myös CNN-sivuilta.

Salvator Mundi tulee esille huomenna (9.11.2011) avautuvaan National Galleryn Leonardo da Vinci: Painter at the Court of Milan näyttelyyn.
 

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kokot kotiutettu

 
Tämä näyttely ihastutti siinä määrin, että hankin kotiini kaksi Timo Kokon piirustusta.

Alla olevaan piirustukseen liittyy jännä tarina. Olin ajatellut syksyn aikana, että kysäisisin Kokolta tahtoisiko hän tehdä tilaustyönä pienehkön tussipiirustuksen, jonka ajattelin antaa lahjaksi K:lle yhteisistä vuosista (koska hänkin pitää Kokon kädenjäljestä). En kuitenkaan saanut aikaiseksi kysyttyä mitään, vaikka tietynlainen kuva mielessäni olikin. Sitten tuli tuo perjantai-iltapäivä galleria Kapriisissa ja seinällä roikkui miltei täydellinen mielikuva lahjapiirustuksesta. En tiedä olisinko osannut sanoin ilmaista millaista kuvaa olin ajatellut. Jos joku siellä nyt ihmettelee, ettei tuo kasvokuva ole mitenkään romanttinen lahja, niin se on kuitenkin juuri sellainen ja sen tyylinen mistä K pitää. H.R. Gigermäisyyttä, mystiikkaa, hieman jotain pelottavaa, mutta samalla mielenkiintoista, ja kasvokuva oli tärkein kriteeri.


Toinen kuva kiehtoi itseäni kovasti. Viivankäyttö, miehen ja naisen hahmotellut ulokkeet, vartalon asento ja lanka päästä kantapäihin. Kuva ei kerro kaikkea ensisilmäyksellä. Kaikki eivät ihastustani tähän kuvaan ole ymmärtäneet, mutta tärkeintähän on, että se miellyttää minua itseäni.


Kehyksiä vailla kuvat vielä ovat, mutta eivät kauaa. Haluan nämä nopeasti seinälleni. Kiitos Timppa! :)
 

torstai 3. marraskuuta 2011

Paikkasidonnaista taidetta

 
Yliopiston päärakennuksessa (SE Alvar Aalto rakennus) on esillä Cross Currents -näyttely 28.11.2011 saakka. Näyttely on Monikulttuurikeskus Glorian ja Galleria Glorian vierailunäyttely.

"Galleria Gloria on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttaja- ja monikulttuuritaustaisille taiteilijoille, taiteen harrastajille ja projektiryhmille. Galleria on toiminut vuodesta 2009 alkaen Jyväskylässä, Monikulttuurikeskus Glorian tiloissa. Galleria toimii monikulttuurikeskuksessa oppimisympäristönä ja avustaa taiteilijoita linkittymään suomalaiseen taidekenttään."

Cross Currents näyttelyssä olivat mukana taiteilijat Stefan Nyström, György Gáti, Mercedes Alba sekä meidän opiskelijoiden TAIA232 -ryhmä (Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen opiskelijat). Stefan Nyströmin ohjauksella perehdyimme paikkasidonnaiseen taiteeseen, ja osa ryhmästä pääsi mukaan toteuttamaan näyttelyä.


Stefan Nyström, Masters, Tilaveistos


"Meksikolainen, Toivakassa asuva taiteilija-journalisti Mercedes Alba keskittää huomionsa naisiin ja tyttölapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Näyttelyssä hänen vuosia jatkunut ja maailmaa kiertänyt projektinsa väkivallan kertomuksista saa nyt suomalaisen lisänsä. Alba kerää ihmisten kokemuksia väkivallasta auttaakseen rankan kokemuksen yli. Alban kotimaassa taiteilijoita surmataan poliittisen aktiivisuutensa vuoksi tänäkin päivänä."



Jenni E. Sormunen, Afrikan tähti, sekatekniikka

Jenni otti kantaa siihen, kuinka Afrikasta viedään kalleudet ja rikkaudet muualle maailmaan ja Afrikka itse elää köyhyydessä.


Suvi Pitkämäki, Matti, kuvakollaasi

Jos liikutte kulmilla, käykää kurkkaamassa.