Aamulla pääsin museolehtorimme mukaan valokuvaamaan, kun Marja teki taiteilijahaastattelua Taina Kontiosta. Kuopiolainen kuva- ja videotaiteilija, joka on itse asiassa pitänyt minullekin video- ja mediataiteen opintoja, kertoi Kuopion taidemuseossa olevista teoksistaan. Teoksissa kolme tuolia oli päällystetty luonnonsuolilla, hanhen sulilla ja kärpäsillä; kauniita kokonaisuuksia epätavallisista materiaaleista.
Töissä pääsiäinen oli saapunut myös kahvihuoneeseen; pöydillä oli keväiset liinat, kukkia ja kukkoja. Ikkunalaudalle oli päässyt pääsiäiskortteja.
Töiden jälkeen päätin käydä tutustumassa Kuopion Muotoiluakatemian Taitemia -galleriassa olevaan näyttelyyn Kokot! Kuopiolaiset veljekset Timo ja Risto Kokko ovat saaneet rakennettua ensimmäisen yhteisnäyttelynsä. Timo Kokko on kuvataiteilija ja pikkuveli Risto keraamikko. Timosta tiesin aiemmin sen, minkä tyylistä taidetta hän tekee ja pidän erityisesti hänen tussipiirustuksistaan. Riston keraamikon taitoja olen seurannut lehdistä, sillä hänen Kallo –astiastonsa metalliniitteineen herätti huomiota jokunen vuosi sitten.
Timo Kokon näyttely hieman yllätti. Se ei ollut sellainen mitä odotin. Kokonaisuus oli moderni ja abstrakti kuten ennenkin, mutta ihmisvartalon muodot olivat vaihtuneet orgaanisiin muotoihin. ”Tutkimuksen ja etsinnän pohjalta sain ajatuksen ns. pysähtyneestä vedestä. Virtaamaton, paikallaan seisova vesi on otollinen kasvualusta bakteereille ja niiden monistumiselle. Vesialue, jossa ei ole pinnan ulkopuolista elämää ja jonka pinta on kirkas ja väreilemätön, ei anna merkkejä elollisesta toiminnasta. Tuon kaiken alla kuitenkin kuhisee elämää mitä erilaisimmissa muodoissa.” Tussipiirrokset ihastuttivat, sillä viivan monimuotoisuus on ihailtavaa. Disappearing One vuodelta 2009 oli suosikkini ja teoksen alla olikin jo punainen tarra, myyty. Joku muukin oli ilmeisesti samaa mieltä kanssani.
Veistoksista en alussa osannut sanoa oikein mitään. Muotoja, terästä ja puuta, mutta mitä muuta? Kierrellessä alkoi kehittyä vedenalainen eliömaailma. Puusta, teräksestä ja puhalletusta lasista valmistettu valtava kesikirppu Water Flea, oli hieno ilmestys. Lasi kimalteli valojen ansiosta kuin kristalli ja sai ajatuksen vesikirpun selässä säihkyvistä vesipisaroista. Videoesitys Juhannus jossa Timo Kokko piti tervamaalausperformanssia Kuopion Satamapuistossa, oli mukava lisä näyttelyyn, sillä taiteilijan työskentelyn näkeminen avaa aina taidettakin ihan toisella tavalla. Veistokset keskustelivat hyvin tussipiirrosten kanssa, sillä puussa materiaalina oli samaa rosoisuutta kuin viivankäytössäkin. Kokonaisuus oli vaalea ja harmoninen, johon Water Flea ja HABs (Algae I-III) veistokset toivat tummuudellaan ryhtiä. Vaikka veistokset herättivät kysymyksiä ja mielenkiintoa pidin silti enemmän tussipiirroksista juuri viivan monimuotoisuuden ja aiheiden vuoksi.
Alakerran Kellari –galleriassa oli esillä Risto Kokon astiastojen uusin tuoteperhe Käärme. Lautasiin, mukeihin, kippoihin ja kuppeihin oli saatu yllättävän aidonoloinen käärmeennahkakuviointi. Mukana olivat totta kai tutut niittisomisteet. Uusia tuoteperheitä oli myös Koppis- ja Pääsky -sarjat. Kuten Risto Kokko itse asian esittelylappusessaan ilmaisi ”Koristeaiheet ammentuvat popkulttuurista, rock-kliseistä ja tatuointien maailmasta.” Risto Kokon omaleimainen design on huomattu jo suuremmissakin piireissä, josta kertovat tilaustyöt muun muassa Negative ja Turmion Kätilöt yhtyeiltä, Nightwish-shopilta ja Apulanta yhtyeen Sipe Santapukilta. Negative tilasi 40 kappaleen numeroidun mukisarjan Saksan kiertueelle vuonna 2008.
”Näyttelyesineet ovat kotimaista käsintehtyä keramiikkaa. Astiat on valmistettu kivitavaramassasta ja koristeltu sablonitekniikalla. Ne kestävät konepesun, mikron ja pakkasen.” Astioista välittyy korkea laatu ja persoonallisuus. Hinta-laatusuhdekin on kohdallaan; muun muassa iso Kallo –sarjan lautanen maksaa 28 euroa, muki 22 euroa ja sirotin 14 euroa. Tiedän jo nyt lähipiiristäni ihmisen joka hullaantuu varsinkin pääkallo astiastoon. Itse pidin myös uusista Koppis- ja Pääsky tuoteperheistä, joissa lasite oli liukuvärjätty astian pintaan. Kaikkien mieleen tuoteperheet eivät varmaankaan ole, mutta näyttelyssä oli vilkaisu myös pehmeämpään linjaan, ns. laajempaan makuun.
Virkistävä näyttely harmaaseen tiistai-iltapäivään.