Puijon torni

Päätetään Kuopio-kierros komeasti korkeuksiin ja katsotaan miltä kaupunki näyttää Puijon tornista.

Puijon mäellä nykyisin sijaitseva torni on rakennettu vuonna 1963. Ensimmäisen, 16-metrisen puisen tornin, rakennutti raatimies C.R. Dahlström vuonna 1856. Seuraavan tornin suunnitteli arkkitehti J.V. Strömberg (joka on suunnitellut mm. Kuopion museon) ja korkeutta tiilisellä ja graniittijalkaisella tornilla oli 24 metriä. Torni valmistui vuonna 1906. Tässä toisessa tornissa oli toisen maailmansodan aikana ilmavalvonta-asema, mutta se purettiin (MIKSI !?!) vuonna 1963 kun nykyinen torni valmistui.
Nykyisen tornin on suunnitellut arkkitehti Seppo Ruotsalainen ja korkeutta tornilla on 75 metriä. Torni oli valmistuessaan Pohjoismaiden ensimmäinen pyörivällä ravintolalla varustettu näköalatorni. Siellä Kuopion panoraamaa pääsee ihastelemaan 224 metriä Kallaveden yläpuolella.

Suuri osa Puijosta on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 1928 lähtien. Alueen merkittävimmät osat ovat Puijon selänteellä sijaitsevat Satulanotkon ja Antikkalanrinteen lehdot sekä Kokonmäen kuusikot. Asutuksen keskellä on myös kolmen hehtaarin aarnimetsäalue.

Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa oli pienoismalli Puijon ensimmäisestä puisesta tornista.

Johan Fredrik Tuhkasen öljymaalauksessa Näköala Puijolta, maisemat avautuivat toisen tornin huipulta vuonna 1909 tällaisina. Kuopion taidemuseon kokoelmat.

Vuonna 2012 samat maisemat näyttivät tällaisilta.  

Rottatyttöjä tapaamassa

 
Taas kaunis aurinkoinen päivä ja eihän sitä voinut aivan kokonaan sisällä viettää. Sain aloitettua pääsykokeisiin lukemisen, mutta päätin pitää hieman taukoa ja nauttia ulkoilmasta. Pyöräilin siskon luokse kylään, ja ne tavalliset kamalat mäet eivät tuntuneet niin pahalta kun matka kului pyörää talutellen. Samalla pysähdyin kuvaamaan Kuopion ylpeyttä Puijon torniakin.



Siskon luona sain moikata taas ihanuuksia Maisaa, Kaarinaa ja uusinta tulokasta Iitaa. Rottatyttöjä, jotka joidenkin mielestä eivät ole niin ihania. Mutta miten noin nättejä naamoja voi vastustaa. :) Kotiinpäin polkiessa sain ihastella kaunista auringonlaskua.


Iita-neiti. Hammastelija, joukon pienin, mutta pitää pintansa.


Maisa-neiti. Suosikkini, pitää häkin järjestyksessä, kovis.


Ja Kaarina. Kiltti, sylivauva, hurmaava.