Miksi kulttuurihyvinvointia tarvitaan?

Anna-Maria Väisänen ja Emma Fält Kuopion kaupunginkirjaston Kohtaamo-tilassa kertomassa Ikääntyneiden hyvinvoinnin tulevaisuudet-hankkeesta.

Siellä seuraajissani on varmasti monen ikäisiä henkilöitä. Toiset ovat pohtineet ikääntymistä, toiset eivät kenties vielä lainkaan ja osa elää parhaillaan vanhuudeksi määriteltyä elämänvaihetta. Itse toivon, että sitten kun lopullinen aika tulee omalle kohdalleni päätökseensä - oli se sitten missä vaiheessa elämää tahansa - saisin ajatella, että "Tämä oli hyvä matka". Sitä ennen toivon voivani nauttia hyvästä aikuisuudesta ja vanhuudesta.

Miksi kulttuurihyvinvointia tarvitaan?

Pohjois-Savo nousi jälleen otsikoihin Suomen sairastavimpana alueena. Tämä käy ilmi THL:n sairastavuusindeksin ja työkyvyttömyysindeksin yhteistuloksista. Sairastavuusindeksiin vaikuttavat muun muassa alkoholisairastavuus ja vakavat mielenterveyden häiriöt. Tilanne on hälyttävä ja surullinen, mutta tässä on mielestäni myös syy, minkä vuoksi Pohjois-Savossa tulee panostaa vahvemmin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Näitä kaikkia osa-alueita yhdistää usein tavalla tai toisella kulttuurihyvinvointi. Termi tarkoittaa taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, elämänlaatuun sekä yhteisöllisyyteen.

Minulla on etuoikeus työssäni Pohjois-Savon hyvinvointialueen taideasiantuntijana nähdä laajasti positiivisia kehityskulkuja Pohjois-Savon terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Surullisista tilastoista huolimatta paljon hyviä asioita tapahtuu. Valitettavasti hyvät uutiset tuntuvat usein hukkuvan klikkiotsikoiden alle ja ikävät uutiset myyvät positiivisia paremmin. Pohjois-Savossa useat toimijat ja organisaatiot ovat kuitenkin sitoutuneet strategioissaan edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia:

Pohjois-Savon hyvinvointialue

• Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa se näkyy muun muassa painopisteenä, jossa ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan. 
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) yksikkö. HYTE-toiminta on kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteistä toimintaa, jolla tuetaan asukkaiden terveyttä, osallisuutta ja toimintakykyä sekä ehkäistään sairauksia.  
• HYTE-yksikön alaisuudessa toimii hyvinvointialueen erilaisista ammattilaisista koostuva Kulttuurihyvinvointityöryhmä. Se on verkostoitunut muun muassa valtakunnallisen Taikusydän- ja Pohjois-Savon kulttuurihyvinvointiverkoston kanssa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kulttuurihyvinvointityöryhmä on edelleen avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille hyvinvointialueen työntekijöille. Toiminnasta antaa lisätietoa Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Helena Törmi: helena.tormi@pshyvinvointialue.fi
• Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon -hankkeessa palveluita kohdennetaan yli 60-vuotiaille lisäämään mielen hyvinvointia, osallisuuden kokemusta ja laajentamaan sosiaalista elämänpiiriä. Hankkeen myötä on luotu muun muassa etsivän kulttuurisen vanhustyön malli sekä kulttuurin vapaaehtoistoiminta, jossa tärkeimmässä roolissa ovat kulttuuriluotsit.

Pohjois-Savon liitto

• Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa (2040) ja ohjelmassa (2026-2029) "Osaavat ja hyvinvoivat ihmiset" on nostettu yhdeksi kaikkia kärkialoja läpileikkaavaksi kehittämistarpeeksi. Osaavat ja hyvinvoivat ihmiset tarkoittavat muun muassa työ- ja toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia, kulttuuria ja urheilua.
• Maakuntasuunnitelmassa määritellään Pohjois-Savon pitkän aikavälin kehittämistavoitteet, strategia niihin pääsemiseksi sekä väestötavoitteet. Kaikkien alueen toimijoiden tulisi olla tietoisia maakuntaohjelman tavoitteista tavalla tai toisella, jotta jokainen toimija voisi omalla toiminnallaan edistää yhteistä hyvää Pohjois-Savoon.
• (Maakuntasuunnitelman sivu 48) "Yliopistollinen sairaala yhdessä vetovoimaisten matkailukohteiden kanssa luo erinomaiset edellytykset terveysmatkailun kehittämiselle."
• (Maakuntasuunnitelman sivu 49) "Matkailun ja luovan talouden merkitys identiteetin, yhteisöllisyyden ja mielen hyvinvoinnin lähteenä on keskeinen Pohjois-Savon maineen sekä veto- ja pitovoiman näkökulmista."
• (Maakuntasuunnitelman sivu 49) "Kehitetään kulttuurihyvinvointia: edistetään kulttuuristen oikeuksien ottamista osaksi sote-palveluita, kulttuurihyvinvointimalleja ja digitaalisten alustojen hyödyntämistä."

Kuopion kaupunki

• Kuopion kaupunki kehittää kulttuuritoimintaa yhteistyössä Kuopion sekä Pohjois-Savon asukkaiden kanssa.
• Kulttuurin edistämisen tiimi.
• Kulttuurinen ryhmätoiminta. 
• Kulttuuria ympäristössä.
• Monikulttuurinen Kuopio.
• Ohjeita kulttuuria tuottaville toimijoille.
• Kulttuurilaitokset.

Valitettavasti monilla on rajalliset resurssit tiukkojen taloudellisten tilanteiden vuoksi. Tästä syystä yhteistyön ylläpitäminen ja vahvistaminen yli organisaatiorajojen on ensiarvoisen tärkeässä asemassa, jotta saamme vaikuttavia tuloksia aikaiseksi - yhdessä. Ajattelen, uskon ja toivon, että kaikilla on yhteisenä tavoitteena edistää kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaa ja vetovoimaista Pohjois-Savoa.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin tulevaisuudet - "Tulevaisuus on meidän kaikkien asia"

Ikääntyneiden hyvinvoinnin tulevaisuudet -hanke järjesti avoimen Jaettu tulevaisuus 2.0 -työpajan (15.6.2026) Kuopion kaupunginkirjaston Kohtaamo -tilassa. Työpajassa jaettiin ajatuksia merkityksellisestä elämästä, ikääntymisestä ja hyvinvoinnista. Mukana oli yli 60-vuotiaista koostuva tutkimusryhmä, joka pohtii ennakkoluulottomasti sitä millaisessa maailmassa haluamme elää ja kuinka tutkimme tulevaisuutta:

• ”Tulevaisuus on meidän kaikkien asia.”
• ”Itsemääräämisoikeus, vertaistukijärjestelmän kehittäminen. Ihmisten erilaistaminen pitäisi lopettaa.”
• ”Älä hanki uutta. Käytä vanhaa.”
• ”Ei ’tule vaisuus’ vaan tulevaisuus.”
• ”Kun on sen aika – saataisiin hyvää hoitoa.”
• ”Ikäihmisten kokemusten tallentaminen on rikkaus tulevaisuuteen.”

Tutkimusryhmässä hyödynnetään osallistavia menetelmiä ja taiteellista työskentelyä. Ryhmää ja työpajatoimintaa ohjasivat Emma Fält ja Anna-Maria Väisänen. Molemmat ovat esiintyjiä ja monialaisia taiteilijoita. He ovat työskennelleet ikääntyneiden parissa vuodesta 2020 alkaen.

Järjestetty tilaisuus ja tutkimusryhmän työskentely olivat osa Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankekokonaisuutta, jota toteuttavat muun muassa Taide ja kulttuurivirasto yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokonaisuudessa on tuotettu tietoa ikääntymisen tulevaisuuksista. Kuopion ryhmän lisäksi työpajoja on toteutettu ikääntyville ja hyvinvoinnin asiantuntijoille ympäri Suomea.

Kohtaamossa työpajaan osallistujat heittäytyivät luovaan leikkiin. Toinen pareista otti siveltimen käteensä ja laittoi silmät kiinni. Toinen kannatteli parin kättä ja maalasi hänen puolestaan, jolloin tilaan luotiin turvallinen luottamuksen, kohtaamisen ja koskettamisen ilmapiiri.

Lisätietoa Ikääntyneiden hyvinvoinnin tulevaisuudet -hankkeesta: emmavilina@gmail.com

Kuvat ovat Kuopiossa järjestetystä Jaettu tulevaisuus 2.0-työpajasta.

Kirppislöytöjä

Tässä nopea katsaus joihinkin tänä vuonna tehtyihin kirppislöytöihin. Kaikkea en ole muistanut kuvata. Osa teistä tietääkin, että keräilen (en aktiivisesti tai määrätietoisesti) alkuperäisiä 1980-luvun G1-sarjan My Little Poneja. Koska kodin astiahyllystä löytyy myös Turtles-mukeja ajattelin, että tasapuolisuuden vuoksi sieltä voisi löytyä myös ponimuki. Tästä maksoin 12 euroa, mikä ei kuntoon ja ikäänsä (Hasbro, 1986) nähden ollut kallis.

Kenkiä on tullut ostettua useampikin pari, mutta nämä Tamariksen Heart & Sole päkiäpehmustetut korkokengät ovat kenties kaunein löytö. Korko maltillinen (7cm), hinta edullinen (6e) ja mukavat jalassa. Kenkiin liittyen, punaiset nauhoihin kiinnitettävät irtosiivet löysin kahdella eurolla. Käytän niitä, kun arki kaipaa vähän supervoimia.

Jos pysytään vaatekaappiosastolla, niin olen etsinyt useamman kuukauden ajan nettikirppiksiltä tyllihametta, jota voisin käyttää muiden mekkojen alla. Hinnat ovat liikkuneet 15-40 euron välillä, mutta joko pituus tai väri ovat olleet vääränlaisia. Sitten onnisti Kontti-kirpparilla, kun löysin tämän lyhyen mustan tyllihameen 3 eurolla. Helma on täydellisen lyhyt, jotta se ei pilkota muiden helmojen alta, mutta saan sillä sopivasti nostetta esimerkiksi 1950-lukutyylisiin helmoihin tai sellaisiin historiallista tyyliä omaaviin mekkoihin. 

Noita joustavia patellavöitä ostelen aina, kun sopiva solkimalli sattuu kohdalle. Näistä olen maksanut yleensä 1,5-5 euroa/kpl ja käytän niitä monien mekkojen tai paitamekkojen kanssa. Saa vyötärön paremmin esiin ja toisaalta myös sopivasti kontrastia yksiväriseen mekkoon.

Olen ehdottomasti mekkotyttö, mutta housut kuuluvat juoksu- ja jumppahetkiin. Olen tämän suhteen ollut vähän tylsä ja ajatellut, että mustat housut on hyvät, kunnes vastaani tuli värikkäitäkin ja persoonallisia vaihtoehtoja. Näistä olen maksanut 5-15 euroa ja nuo käärmekuosiset ovat jopa minun mittapuulla sen verran persoonalliset, että harjoittelen niiden julkista käyttämistä vähän syrjäisemmillä poluilla. Olen kuitenkin innostunut tästä "housumaailmasta" ihan uudella tavalla ja yrittänyt yhdistellä näitä värikkäitä leggingsejä sukkahousujen korvikkeena mekkopukeutumiseen.

Toinen hieman epämukavuusalueelle heilahtava asia on tämä biker-tyylinen nahkatakki, josta maksoin 55 euroa. Takki on aitoa nahkaa ja kaipaisi hieman hoitoa ennen kuin se pääsee varsinaisesti käyttöön. Siinä on myös sen verran lämmin vuori, että ihan kesätakki tämä ei ole. Ja ei. Tarkoitus ei ole muuttaa tyyliä moottoripyöräjengiläiseksi. Olen vähän salaa haaveillut mekkojen kanssa käytettävästä lyhyestä nahkatakista ja tämä istui kuin hansikas. Ostin jo viime vuoden puolella kirpparilta tuon vaaleansinisen mekon itse siksi, että siitä tuli mieleeni Pieni talo preerialla-sarja. Kotiin vietyäni mekko herätti lähinnä huvittuneisuutta, koska se muistutti kuulema Hyacinth Bucket-tyyliä. Mutta tämän takin kanssa ei voi enää väittää, että mekko olisi vain "kynttiläillallisia" varten....

Astiakaappini täyttyi kahdella Arabian 1960-luvun ruokalautasella. Olin ostanut jo aiemmin kirpparilta 2 samanlaista lautasta, mutta en tiennyt kuvion nimeä. Pidän sen yksinkertaisesta ja keltaisesta väristä. Hintalapussa (6e/kpl) oli lisätieto, että tämä on minun nimikkokuosi: Henna.

Olen ihastunut kuvittaja Rudolf Koivuun ihan uudella tavalla sen jälkeen, kun pääsin mukaan valmistelemaan Valamon luostarissa esillä olevaa Rudolf Koivu-näyttelyä. Kirjoitin taiteilijasta myös näyttelyn yhteydessä julkaistun kirjasen, minkä vuoksi olen hurahtanut hänen taiteeseensa vielä syvemmin. Nämä Rudolf Koivun kuvittamat satukirjat löysin 8 ja 12 euron hintaan.

Lastenelokuvia ostan harkiten, mutta tuota Zootropolis-leffaa (2e) olen metsästänyt pitkään. Yritin etsiä sitä Netflixistä turhaan. Elokuva on tullut telkkaristakin, mutta en ole onnistunut olemaan vastaanottimen äärellä oikeaan aikaan. Nyt sain sen omaan hyllyyni. Muumi-sarjoja ostan aina, jos hinta on kohtuullinen ja siinä on alkuperäiset 1990-luvun ääninäyttelijät. Tästä kokoelmasta (3e) löytyy jaksot: Hauska syntymäpäivälahja, Muumipeikko rakentaa talon, Musta kreivitär ja Leija. 

John Deweyn taiteen estetiikkaa ja filosofiaa yhdistelevä teos maksoi 3 euroa. Nautin edelleen taidehistoriallisesta kirjallisuudesta etenkin silloin, kun kyseessä on taiteen merkityksen ja kokemuksen pohtiminen. Näitä lukiessa pitää tosin olla sopiva hetki, että aiheeseen saa upota tarpeeksi syvälle, tarpeeksi pitkäksi aikaa.

Päätetään kirppislöydöt tähän keskikesän keltaiseen Vilan-neulepaitaan, joka on 3 euron kirppislöytö.

Kippis kesälle ja kirppislöydöille!