 |
| Itä-Suomen yliopiston tutkimushanke yhdisti maahanmuuttajataustaiset ja suomalaiset nuoret pohtimaan taidelähtöisten menetelmien avulla mielikuvia toisistaan ja tulevaisuudestaan monikulttuurisessa Savossa. Seinämaalauksia Kuopion yliopistolliseen sairaalaan 2024. |
Olen pyrkinyt oman työni ohessa edistämään kulttuurihyvinvointiin liittyviä asioita koko taideasiantuntijuuteni ajan. Minut on esimerkiksi nimetty viranhaltijapäätöksellä Pohjois-Savon hyvinvointialueen edustajaksi Pohjois-Savon liiton Kulttuurin ja luovien alojen työryhmään. Tavoitteena on nimensä mukaisesti edistää kulttuurin ja luovien alojen asemaa Pohjois-Savossa. Paljon on vielä tehtävää, mutta suunta on oikea.
 |
| Maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten kuvallisia visioita yhteisestä ja monikulttuurisesta Savosta. |
 |
| Kuopion kaupunginorkesterin muusikot soittamassa Kaarisairaalan aulassa 2023. |
Tärkeä askel oli myös kulttuurihyvinvointityöryhmän perustaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, jolloin työ ei ole enää yhden ihmisen harteilla. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen on osa Hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämistä sekä osallisuuden koordinoimista. Koen tärkeänä sen, että hyvinvointialueen sisällä on strategiat, toimintamallit ja käytännöt ymmärtäviä ammattilaisia, jotka haluavat edistää kulttuurin avulla kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä tukee koko Pohjois-Savon hyvinvointia, joka on listattu Suomen sairastavimmaksi maakunnaksi. Tekemällä töitä yhdessä ja verkostoitumalla yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, voimme saada paljon aikaan. Työn ja toiminnan merkitys tulee kuitenkin tehdä näkyväksi.
Tästä syystä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöryhmä toteutti helmikuussa 2026 kulttuurihyvinvointikyselyn henkilöstölle. Kyselyllä haluttiin kartoittaa kulttuurihyvinvoinnin nykytilaa ja käytäntöjä sekä kehittämistarpeita. Kyselyn kohderyhmä oli asiakas- ja potilastyötä tekevät yksiköt.
Vastauksia saatiin 97 kappaletta ja ne jakaantuivat seuraavasti eri palvelualueiden kesken:
Vastaajista vain 29,3% kertoi käyttävänsä taidetta ja kulttuuria työyksikössään asiakkaan/potilaan hoidon tai kuntoutuksen tukena. Toteutunut toiminta on ollut esimerkiksi:
- musiikkia, yhteislaulua, tanssia
- kädentaitoja ja kuvataidetta
- kirjallisuutta ja runoutta
- keskustelua ja kulttuuristen kiinnostusten tunnistamista
- Kaikukortin tarjoamista ja näin taide/kulttuuritoiminnan mahdollistamista
Kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vieläkään hyödynnetä riittävästi, vaikka sen merkitys asiakkaille ja potilaille tunnistetaan.
Vastaajien kommentteja:
”Kulttuurin hyödyntäminen muuten on kyllä harmittavan vähäistä, vaikka täällä voitaisiin selvästi lisätä ikääntyneiden hyvinvointia. Tästä ei ainakaan puhuta työyhteisössä.””Olen yksikköni ainoa, joka tätä tekee.””Ohjaaminen on hyvin vähäistä ja kuilu palvelujen ja kulttuuritoimijoiden välillä on edelleen leveä.”
Hyvinvointialueen ammattilaisia haastaa ennen kaikkea rakenteiden puute. Toimintamallit kulttuuritoimijoiden kanssa puuttuvat tai ovat epäselviä. Tieto olemassa olevista palveluista ja toimijoista on hajanaista. Kyselyyn vastanneista 65,1% kertoo, että yhteistyötä ei ole tehty vielä kenenkään kanssa.
”Taide- ja kulttuuriteemat ovat tosin harmiksemme vähentyneet viime vuosina tarjonnasta kovaa vauhtia.”
 |
| Savonia AMK:n tanssinopettajaopiskelijoiden esitys Puijon pääsairaalassa 2023. |
Miksi kulttuurihyvinvointia tulee edistää?
Pohjois-Savon hyvinvointialue on linjannut strategiassaan muun muassa ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen tukemisen. Tutkimusnäyttö (Fancourt & Finn: ”What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being?" WHO, 2019) osoittaa, että kulttuuri on vaikuttava keino edistää terveyttä, ehkäistä sairauksia sekä tukea hoitoa ja kuntoutumista koko elämänkaaren ajan.
Lainsäädäntö tukee kulttuurin merkitystä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia:
- Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (2019) korostaa kulttuurin yhdenvertaista saavutettavuutta.
- Terveydenhuoltolaki (2010) ja sosiaalihuoltolaki (2014) velvoittavat edistämään asiakkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
- Yhdenvertaisuuslaki (2014) edellyttää, ettei kulttuuriin osallistuminen saa estyä taloudellisista, sosiaalisista tai terveydellisistä syistä.
- Laki hyvinvointialueesta (2021) vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän, johon myös kulttuurihyvinvointi kuuluu.
 |
| Graffititaiteilija Sellek osallisti psykiatrisessa hoidossa olevia nuoria seinämaalausten avulla 2024. |
Henkilöstön tarpeet
Kyselyn perusteella henkilöstö kaipaa konkreettisia työvälineitä kulttuurihyvinvoinnin toteuttamiseen: selkeät toimintamallit ja ohjeet arjen työhön sekä parempaa tiedonkulkua. Lisätietoa kaivataan etenkin kulttuurihyvinvoinnin vaikuttavuudesta ja hyödyistä. Osa toivoo lisää koulutusta luovista menetelmistä sekä aikaa ja resursseja kulttuurihyvinvoinnin toteuttamiseen.
Kyselyssä nousseita matalan kynnyksen ehdotuksia:
”Ruohonjuuritason toiminta: esim. puheeksi ottamisen mallia voisivat ammattilaiset hyödyntää laajemmin.””Kulttuurikirjaukset ja toiveet asiakas- tai potilastietojärjestelmiin.””Kulttuurihyvinvointivastaavan nimeäminen, kiertävä tehtävä, jotta asia ei jää lepäämään vain yhden henkilön harteille.”
Kehittämisen kärjet
Pohjois-Savon hyvinvointialue on kulttuurihyvinvointityöryhmän kautta verkostoitunut muun muassa Pohjois-Savon kulttuurihyvinvointiverkoston sekä Pohjois-Savon liiton Kulttuurin ja luovien alojen työryhmän kanssa. Lisäksi käynnissä on Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -yhteistyöhanke.
Kehittämisen kärkinä tuleekin nähdä henkilöstön tarpeiden mukaisesti:
- rakenteiden ja vastuiden selkiyttäminen
- yhteisten toimintamallien vakiinnuttaminen
- siirtymä yksittäisistä teoista suunnitelmalliseen toimintaan
 |
| Lasten diabetespoliklinikka otti käyttöön Hobispuut, joiden avulla visualisoidaan diabeetikkojen hoitotasapainoa. Lisätietoa aiemmasta blogitekstistä. |
___________________________
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 2025. Työryhmän tavoitteena on vahvistaa kulttuurin ja taiteen roolia osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Pelkkien rakenteiden luominen ei kuitenkaan riitä, vaan kulttuurihyvinvoinnin edistäminen edellyttää selkeitä tavoitteita sekä konkreettisia ja käytännönläheisiä toimenpiteitä. Kulttuurihyvinvointitoiminta voi olla myös pieniä, arjen työhön integroituvia tekoja, joita toteutetaan osana ammattilaisten omaa perustehtävää. Samalla tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä, toimivia toimintamalleja sekä yhteistä tahtotilaa kulttuurin ja taiteen hyödyntämiseksi osana ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
-Pohjois-Savon hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöryhmä-
