Murteiden eroja on käsitelty täällä aina silloin tällöin. Savolaisena ei itse tule edes ajatelleeksi, että jokin arkipäiväinen saattaa tuntua toisesta suorastaan raivostuttavalta. Tällaiseen keskusteluun päädyin, kun kerroin keskustelleeni naapurini kanssa hieman naapurisopua hiertävästä asiasta. Josta siis keskusteltiin savolaiseen tapaan siten, että kumpikaan ei edes maininnut kyseistä asiaa. Aihetta kyllä kierreltiin ja molemmat tiesimme tunnustelevamme tilannetta. Sanattomasti päädyimme siihen lopputulokseen, että ei tehdä tästä numeroa, tullaan toimeen.
Tästä virisi sitten Facebookin puolella keskustelu siitä, kuinka ärsyttävää on tarjota savolaiselle kahvia suoralla kysymyksellä: Otatko kahvia?, sillä savolainen vastaa lähes poikkeuksetta: Voin ottaa, (kiitos). Yleensä kysyjää ärsyttää se, ettei saa suoraa ja odottamaansa vastausta: Otan, kiitos. Vastaus Voin ottaa, näyttäytyy savolaisuutta ymmärtämättömälle välinpitämättömyytenä, etenkin jos vastausta jatketaan toteamalla: No jos sinäkin otat. Mikäli kysyjä menettää tässä tilanteessa malttinsa kysymällä uudestaan, että Haluatko kahvia? tai inttämällä En minä keitä jos sinä et halua kahvia, on savolaisen luottamus jo horjutettu ja kahvihalut menetetty.
Joten oppitunti numero yksi. Savolainen ei koskaan OTA kahvia vieraassa seurassa. Tässä sanamuodossa on savolaiseen suuhun voimakas käskymuoto, eikä savolainen halua käskeä. Tämän vuoksi käytetään pehmeän taivuttelevaa: Voin ottaa. Kahvin tarjoajalta jää usein ymmärtämättä myös kyseisen vastausmuodon kohtelias sävy. Tästä lisää tuonnempana.
Vastausmuoto tuntui jakavan niin voimakkaasti mielipiteitä puolesta ja vastaan, että päätin töissä tehdä aiheesta pienen kyselytutkimuksen. Haastattelin hieman yli kahtakymmentä henkilöä ja jako oli selvä. Savolaiset (ja savolaistuneet) vastaavat kahvin tarjoajalle Voin ottaa, kun taas esimerkiksi Pohjanmaalla tai Etelä-Suomessa juurensa kasvattanut vastaa mieluummin suoraan Otan.
Savolainen ei voi ymmärtää, ettei vastapuoli muka ymmärrä Voin ottaa -lauseen sisältöä. Joten oppitunti numero kaksi. Voin ottaa -vastaus sisältää paljon sanatonta ja kohteliasta viestintää.
- Voin ottaa -vastauksella savolainen kertoo, ettei odottanut tarjoajan antavan kahvia, mutta on hyvillään saadessaan sitä. Voin ottaa, kiitos on arkinen ja tuttavallinen ilmaisu.
- Astetta huomattavasti kohteliaampi vastaus on sanoa No voisin ottaa, kiitos. Tässä ollaan savolaisittain aidosti kohteliaita, iloisia ja ehkä myös aidosti hieman yllättyneitäkin vieraanvaraisuudesta. Tämä sisältää sanattomana viestinä lämpimän kiitoksen siitä, että toinen on ajatellut minua. No [onpa mukavasti ajateltu], voisin [erittäin mielelläni] ottaa, kiitos. Tässä pienillä sanoilla no ja -isi on savolaisen suussa äärimmäisen suuri vaikutus lauseen lopputulokseen.
Kysellessäni Otatko kahvia?, ja antaessani vain kaksi vaihtoehtoa: Otan tai Voin ottaa, minua huvitti, sillä yksi vastaus oli No se vähän riippuu. Mistä se riippuu?! Tuokin vastaus oli niin savolainen, että naureskelin itsekseni pitkään. Vain savolainen tuntuu löytävän selvästä ja suorasta kysymyksestä tulkinnanvaraa. Mutta hän oli oikeassa. Mainitsin aiemmin, että savolainen ei koskaan OTA kahvia vieraassa seurassa. Ainut tilanne, jolloin savolainen vastaa suoraan Otan kahvia, on hyvin läheinen ihmissuhde. Minä esimerkiksi voin vastata äidilleni suoraan Otan kahvia, mutta kaveriporukassakin mieluummin Voin ottaa.
Minulta kysyttiin, että eikö kahvin tarjoajalle voisi vastata ystävälliseen sävyyn: Mielellään (kiitos). Mutta tämäkään ei valitettavasti sovi savolaisen suuhun. Mielellään -vastaus sisältää savolaisittain olettamuksen siitä, että vastaaja oli jo odotellutkin kahvia. Ottaminen on savolaisittain käskemistä ja Mielellään kategorisoidaan vaatimiseksi. Kumpikin tuntuu epäkohteliaalta savolaisen ajattelutapaan vieraanvaraisuudesta. Sen sijaan yksikään savolainen tuskin pahastuu siitä jos heidän tarjotessa kahvia kysymykseen vastataan suoraan Otan kahvia, kiitos.
Savolaisuus on tiivistetty oivaltavasti esimerkiksi näin:
"Savolaisissa on joku halu välttää äärimmäisiä mielipiteitä. Minusta se on viisautta.
Elämä ei ole mustavalkoista, ja savolainen löytää harmaan sävyt."
Elämä ei ole mustavalkoista, ja savolainen löytää harmaan sävyt."
- toimittaja ja dekkaristi Matti Rönkä -
Mitenkäs ruudun sillä puolen? Otatko kahvia?
Hauska juttu! Vastaisin "kiitos, kyllä", mutta en juo kahvia. Tämä aiheuttaakin vähän päänvaivaa, sillä jos minulta kystään otanko kahvia ja oikeasti haluan teetä, mutta siitä ei puhuta mitään... En kehtaa teetä ruveta kinuamaankaan, joten vastaan "ei kiitos" tai "ei kiitos, en juo kahvia" ja toivon, että tajutaan kysyä otanko sitten teetä, etten jää kuivin suin. :D Ollaan me kyllä ihan mahdottomia!
VastaaPoistaTästä kahvi versus tee -aiheestakin olen saanut aikaan mielenkiintoisia keskusteluja. Suomalaisessa yhteiskunnassa kun yleensä aina oletetaan ja odotetaan, että toinen osapuoli juo nimenomaan kahvia. Ja kuten sanoit, jotenkin mielletään että teenjuojat ovat jotenkin "hankalia". Vaikka eihän se niin ole! Voi meitä! :D
PoistaKyllä me, jotka emme ota kahvia, olemme aika hankalia...Kun lähes kaikki juovat kahvia, sitä on kaikilla tarjolla. Ja kun sitten tulee kävijä, joka ei haluakaan kahvia, niin tarjoajalla ei useinkaan ole vaihtoehtoa. Ja se,jos mikä on tarjoavalle hyvin kiusallien tilanne...
PoistaTeen juojat saavatkin olla Savossa varovaisia, sillä kahvista kieltäytyminen tulkitaan usein pelkäksi kursailuksi ja kahvit keitetään joka tapauksessa �� Itsekin olen pari kertaa joutunut yllättäen kahvin ääreen enkä ole siinä vaiheessa enää kehdannut kieltäytyä.
PoistaKun lappilaisena muutin aikoinaan Savoon, en juonut kahvia. Olin ollut muutaman vuoden teelinjalla. Myyntiedustajana Savon maaseudulla talosta taloon kiertäessä tuli monta kertaa päivässä vastaan tilanne, jossa minulle tarjottiin kahvia ja kieltäydyin. Niissä taloissa ei sitten syntynyt kauppojakaan. :) Lopulta aloin taas juoda kahvia. Ihan kaupallisista syistä.
PoistaHehee, aika tuttua ainakin osin! Voisin palata tähän joskus yksityisemmin, koska yksi minun tuttuni on sinun tuttusi tuttu (tosi selkeää, mutta tästä on joskus ollut puhetta) enkä siksi viitsi täällä enempää sanoa. Mutta siis: savolaiset ja muut. :D ♥
VastaaPoistaTästä on joskus ollut puhetta, muistan. :) Voi että rakastan murre- ja kulttuurierojuttuja! :D
PoistaNo minä olen kyllä helsinkiläinen ja vastaukseni olisi ”voin ottaa”! Tiedä sitten vaikuttavatko vuoteni Englannissa, jossa puhe on Suomeen verrattuna hyvin koreilevaa ja epäsuoraa. Mutta minulle voin ottaa (tai luontevammin ”voisin ottaa”) kuvastaa juuri tuota kohteliaisuutta että kiitos kun ajattelit minua mutta ei nyt tarvitse mutkalle taipua kahvini takia :D
VastaaPoistaMahtavaa! Hienoa saada ymmärrystä savolaisuudelle myös Etelä-Suomesta. ;)
PoistaTerveisiä Kuopiosta!
VastaaPoistaVarsinais-Suomesta kotoisin oleva työkaverini kysyi otanko kahvia, kun oli sitä keittämässä. Vastasin, että "Itseasiassa voisin syödä ensin" Ei ymmärtänyt, vaikka ihan selkeästi kerroin juovani ne ruuan päälle.
Toinen kursailutapaus oli aina kauneushoitolaan tulleelle asiakkaalle tarjottava kahvi. Keskustelu meni aina näin:
"Haluaisitko kahvia?"
"No mitenkähän tuo ois. No jos sulla on keitettynä niin sitten, mutta ei tarvitse minua varten keittää"
"Minulla on kapselikeitin, niin tekisin sinulle mieleisen kahvin"
Tässä vaiheessa vieraanvaraisuuteni alkaa olla jo kiusallista ja usein jatkoin, että "ihan vartta vasten sinulle sen keittäisin". Onhan savolaisen se jo otettava, vaikka jäisi juomatta!
Tunnistan myös tuon savolaisen kahvikulttuuripiirteen erittäin hyvin! Jos kysytään "otatko kahvia", niin vastaajapuoli tiedustelee vielä lisäksi, että onhan keittäjä varmasti muutenkin valmistamassa kahvia, ettei nyt vain tuottaisi liikaa vaivaa. :D Hyvä, savolaisille pitää vaan reippaasti kaataa kavia kuppiin! ;)
PoistaHahaa, tunnistan sisäisen savolaiseni! Syntynyt olen pääkaupunkiseudulla, suvun juuret Karjalassa. Esitettyyn kysymykseen vastaisin ehdottomasti "kiitos, voisinhan minä ottaa" ja lisätä vielä "siis jos sinäkin otat, ei minua varten tartte". (Ja jos kahvia ei keitettäisikään, olisin todella nolo...) Pelkkä "otan" tai "joo" olisi minun korviini töykeää!
VastaaPoistaHyvin selitetty nuo nyanssit jutussasi, hymyilytti :)
Tuo lisäys "voin ottaa jos sinäkin otat" unohtui tuosta minun jutustani. Mutta kiitos, se on myös olennainen osa savolaisuutta ja sitä, että ei haluta olla vaivaksi.
PoistaMinä otan, mielelläni, kiitos, mutta voisinhan miä ottaa on myös tiheästi käytössä.
VastaaPoistaEli molemmat tuntuvat luonnollisilta. Riippuu kenties kysyjästä ja paikasta missä kahvia kysellään. ;)
PoistaMinä tiedostan tämän savolaisen kohteliaisuuden ja kysyn suoraan "otatko teetä vai kahvia, jos keitän". Silloin vieraalle välittyy tieto, että en ole tässä itseäni vaivannut hänen takiaan, vaan ryhtyisin kahvinkeittoon joka tapauksessa :).
VastaaPoistaTämä on AIVAN LOISTAVA kysymysmuoto! Kiitos! Tämä pitäisikin myös itse opetella. Tässä päästetään savolainen pinteestä, kun kysyjä poistaa sen epäilyn, että kahvin keittämisessä olisi jokin ylimääräinen vaiva tai lisätyö.
PoistaItse asiassa "jos" tekee tästä keittämisestä ehdollisen nimenomaan ottajan ratkaisusta riippuen. "Otatko, kun keitän" ilmoittaa, että aiot joka tapauksessa keittää. Ettei olisi liian helppoa.... :)
PoistaKirjakielisesti asia onkin juuri noin. "Jos" tekee keittämisestä ehdollisen ottajan ratkaisusta riippuen. Mutta savolaisittain "jos" tässä lauseyhteydessä ymmärrettynä on nimenomaan sellainen pehmeästi taivutteleva ja kohtelias: "Otatko jos keitän?" Eli savolaisittain ymmärrettynä kysyjä tiedustelee ystävällisesti: Ottaisiko henkilö kahvia jos olisin [eli olisin] tässä muutenkin alkamassa keittämään kahvia ja/tai teetä. En osaa kuvitella, että kukaan savolainen käyttäisi ilmaisua "Otatko kun keitän". Tässä on taas savolaisen korvaan liian voimakas sanamuoto. Savolaiset ossoo viäntee kieltä ja sanoja ja niitten merkitystä. Vuatii usseemmaan vuojen kokemuksen, että ymmärtää näetä "josseja" ja "-isijä" :D
Poista"Otatko kun keitän..."
PoistaNo minulle taas tuli mieleen, että voisin kysyä:
"Meinasin keittää kahvia, otatko?"
"Keitän kahvia, montako mukia juot?"
Tai jotain näiden variaatioita.
Vastaus voisi olla myös:
Poista"Kyllähän se on sitten juotava (kerta keitätki)."
"Sittenhän se on juotava poikkeen."
Kun taas ikäville nykyajan "kulkukauppiaille" voisi tarjota:
Poista"Eiköhän keitetä lähtökahvit?"
Joo, ehdottomasti ”voisin ottaa, kiitos”. Ja vieläkin muistan kauhulla, kun yks pohjalainen tuttu selitti, kuinka monta vierasta hänen häihinsä ”käskettiin” - siis käskettiin, eikä kutsuttu...
VastaaPoistaHerranen aika...! En ikipäivänä voisi käyttää tuollaista sanamuotoa, että joku "käsketään" johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan. Apua! :o
PoistaMielenkiintoista, meilläpäin Satakunnan - Pirkanmaan rajamailla myös juhliin käskettiin, mutta kahvitiedusteluun vastaisin että voin/voisin ottaa.
VastaaPoistaMielenkiintoinen sekoitus itäistä ja läntistä puhekulttuuria! :)
PoistaMielenkiintoista! Varsinkin kun luki vielä kommentit päälle. Itseltänikin tulee herkästi tuo "voi(si)n (mä) ottaa", kun sen ajattelee jotenkin kohteliaammaksi kuin suoran vastauksen. En kuitenkaan suoraan osaa sanoa mistä olen tämän oppinut - äidin puolen sukuni on kyllä Savosta, mutta itse olen asunut lapsuuteni Satakunnassa. Toisaalta olen viettänyt aikaa myös ulkomailla. Mikä lie näistä vaikuttanut asiaan!
VastaaPoistaTämä keskustelussa juuri onkin herkullista. Oma puheemme, murteemme ja puhekulttuurimme on monen asian summa. Nuo kaikki mainitsemasi asiat varmasti vaikuttavat persoonassasi ja puhekielessäsi. :)
PoistaMinun savolainen vastaus tuohon on: "No, jos keität"
VastaaPoistaTässä vastausmuodossa on mielestäni mukana sellaista savolaista huumoria. Tosin riippuu millaisella äänensävyllä sanoo. Toisaalta siinä on hieman sitä, että "Jos nyt keittäisit muutenkin niin voin ottaa (kiitos)", mutta toisaalta pelkkänä heittona sanonta näyttäytyy ulkopuoliselle kenties vähän "kieroiluna". Sillä savolaisuutta tuntematon voisi tässä tapauksessa miettiä, että "Ei kai se kahvi keittämättä valmistu...?". Mutta hyvä vastaus, kertoo savolaisten murteen rikkaudesta. :)
PoistaVoin ottaa, tietenkii ;) Ja ihan luontevasti saatan lisätä, "mutta elä ruppee minua varten keettämään jos et ite juo" ;)
VastaaPoistaKyllä, HYVIN savolainen vastaus. ;)
PoistaMelkein 50 vuotta Suomesta pois olleena en osaa oikein sanoa että mitä vastaisin. Olen varma etten vastaisi että "voin ottaa" tai "voisin ottaa". Ei tulisi mieleenikään. Puhun ja ymmärrän kuutta kieltä ja kolmea kehnommin, mutta mitään kieltä en osaa erittäin hyvin.
VastaaPoistaJos tukholmalainen kysyy niin hän sanoo että "vill du ha kaffe" ja minä vastaan "juu tack". Roomalainen ehkä kysyy että "prendi un caffé" ja minä vastaan "si per favore" tai tutulle voisin vastata "si prego" tai "si grazie".
Niin tukholmalaiset kuin roomalaisetkin ovat erittäin suorasanaisia ja mitään ei jätetä tulkinnan varaan. Mutta jos menen kahvilaan Tukholmassa niin minun tulee sanoa että "kan jag be få en kopp kaffe", ei missään nimessä vaan "en kaffe" tai vastaavaa. Samoin muissakin liikkeissä on pyydettävä lupaa saada/be få...Minulle aikoinaan naurettiin kun sanoin että menen hakemaan kaupasta maitoa. Ruotsalaiset työkaverit kiusoittelivat minua ja sanoivat että sinä sitä vaan menet hakemaan maitoa etkä maksa sitä. Niin vaan ei voi sanoa, vaan pitää sanoa että "menen ostamaan".
Mutta eikö ole hienoa, että saa ja on saanut olla osa noin monta eri kulttuuria ja kielen rikkautta.
PoistaItse rakastan suomen kieltä juuri sen monitulkinnallisuuden ja kielen rikkauden vuoksi. Asioita voi sanoa ja kuvailla niin monella eri tavalla. Mutta savon murre se vasta kiäntyykin monneen muotoon! ;)
Suatanpa ottaa.
VastaaPoistaSavolainen sanontatapa, mutta en usko että vieraamman ihmisen kysyessä "Otatko kahvia?" käytettäisiin tätä vastausmuotoa.
PoistaSarjassamme viime vuosisadan suomenruotsalaista huumoria:
VastaaPoista(Maalais)tyttö pojalle: "Vill du ha kaffe eller huru?"
"Jo, men ska vi ta huru först."
Voishan tuo olla...
VastaaPoistaTässä hieman samanlainen vastausmuoto kuin ylempänä Pete Pakarisella. Savolainen sanamuoto, mutta en usko että savolainen kohteliaisuuttaan (mitä me olemme) jättäisi asian tuolla vastauksella noin paljon "roikkumaan", kun on kyse kahvista. Tuollaisella vastauksella kysyjä todennäköisesti jättäisi kahvin keittämättä ja sitähän savolainen ei tietenkään halua.
PoistaVoin ottaa☺️
VastaaPoistaTämä vastaus kuulostaa kyllä niin kotoisalta! ♥
PoistaKiitos äärettömän paljon kaikille tähän mennessä kommentoineille. Postausta on taidettu jakaa ympäri internetin ihmemaailmaa useamman kerran, sillä se on kohonnut kolmessa päivässä! koko blogihistorian (10v) toiseksi luetuimmaksi/katsotuimmaksi postaukseksi! Mistä se kertoo? Savolaisuus on valtakunnallisesti kiehtova kulttuuri! ;)
VastaaPoistaOlen opettelemalla opetellut olemaan olematta liian vaatimaton, liian kiltti. (Öö, kuulostaapas tuo lause kummalliselta, taisi mennä nyt vähän vituralleen).
VastaaPoistaJos ja kun tarjotaan ja oikeasti tekee mieli, vastaan "kiitos mielelläni" tai jos ei tee mieli - tai tiedän ettei se ole makuni mukaista ;), "kiitos ei".
Savon murre taas on yksi parhaita murteita maassamme ja ah miten nautin, kun saan sitä kuulla (viimeksi kaksi viikkoa sitten ihan sitä itteensä).
Terveiset Hollolan Lahlest, tai Lahesta - se ämpyilijä, joka väittää, että meillä Lahessa ei oo omaa murretta, pelkkä kummallinen sekalainen kirjakielestä väännetty puhekieli vain :)
En tiedä onko savolainen vastaus, mutta poikaystävääni (pohjanmaalta) ärsytti kun vastasin kahvitiedusteluihin: "En välttämättä". Hän ei ymmärtänyt mitä tuo muka tarkoittaa.
VastaaPoistaMinulle se oli ihan selvä, se tarkoitti juuri tuota: "Ei minua varten tarvitse keittää, mutta voisin ottaa jos keität".
Eli ei ole mikään välttämättömyys saada kahvia (mutta olisi kiva saada jos keität).
Huomasin muuten veljeni vastaavan minulle samalla tavalla ja totta kai menin heti keittämään hänelle kahvia. Ymmärsin heti mistä kyse. :)
No, jos joku toinen kerta :)
VastaaPoistaAivan ihana postaus! :D ♡
VastaaPoista-Nanna/Kultainen Kynsilakka-blogi
Suurin osa vastauksista joita itse kotona saan kysymykseen, juotko kahvia? On että vastapuoli vastaa yleensä että, no jos sä itelles keität ni voin samalla (siis täällä kuopiossa) �� mutta kyllä, voin samaistua alkuperäiseen tekstiin paremmin kuin hyvin T: alkuperäis savolainen ��
VastaaPoistaTiiäpä tuota, suatanhan tuota ottookin. Tästä käyty todella hyvä keskustelu kaapunnin tytöt ja pojat palstalla fesessä. Jos savolaisella kysyt et saa yhtä vastaista, voit kyllä koettaa ��
VastaaPoistaVastaus on siis, otan kahvia, kiitos.
PoistaVoisihan sitä kupposen jos siekii otat.
VastaaPoistaTosin nää läheisimmät kyssyy vaan "montako kupillista juot?"
Olen Keski-Suomesta kotoisin ja se on kuuleman mukaan hyvin murteetonta seutua. Omasta mielestäni tällainen em. kiertely on savolaista, mutta vaikka me muutkin puhutaan ainakin melko suoraan, niin rivien väliin mahtuu paljon tavaraa. Olen nimittäin vihannut lapsesta asti tätä vihjausten maailmaa, jossa täytyy haistaa kuukautiskierrot ja aamutuulet saadakseen selville, mitä vastaaja tarkoittaa. Tätä olen tavannut kaikkialla Suomessa. Jos olen vaikka saanut kyydin ja kysyn: "mitä olen velkaa?" en taatusti odota rehellistä vastausta.
VastaaPoistaTeillä Keski-Suomalaisilla on sentään edes "nuotti", meillä kun ei ole edes sitä ;) Kunhan vaan muistetaan jättää se d-kirjain pois.
PoistaYks väärä leuka veljesä luona kylässä kysy, suapiko tiälä kahvia vai pittääkö tässä esson baarii lähtee.
VastaaPoistaKuopiolainen täällä ja itseasiassa juuri eilen kävi mieheni serkku kylässä, ja kysyin "Oisitko halunnu kahvia?" niin mumisi ruoka suussa ja osoitti energiajuomatölkkiänsä, eli ei tarvii kun on sitä. 10min myöhemmin kuitenki menin kahvinkeittimen luokse kun halusin ite kahvia, niin kysyin uudestaan "Nii otatkos nytte?" ja hetken hiljaisuuden ja mietinnän jälkeen lisäsin "Keitän siis joka tapauksessa itelleniki nii samalla tulis" "No voin minä sitte kupillisen ottaa" :D Kahvi ku oli keittyny niin mietin jo ponkasenko heti sille sitä kahvia antamaan, mut päätin kuitenki ite syyä ensin kun sen verran tuttu. Sitte iskin kupin pöytään ja kysyin vielä haluaako rasvatonta vai kevytmaitoo niin vastauksena "ihanpa sama, molemmat käypi" niin laitoin sitte molemmat pöytään ja kaadoin kahvin kuppiin (jätin tarpeeksi maitovaraa) josta kuului kiitos. Sokeria en tajunnu kysyä mutta ei muistaakseni käyttänykkää ja ois varmaa kysyny jos ois halunnu :D
VastaaPoistaOmaa isäähän varten tarvitsee olla kahvikermaa (vähintään kevytmaitoo) ja sokeria. Joskus muuton yhteydessä ensimmäisenä uudessa osoitteessa keitettiin kahvit, niin kuului keittiöstä "Eikö oo sokeria?!" ja kerkesin just ja just hihkasee että kyllä muuten jossain oli! Oli kaatamassa kahveja jo viemäristä alas, mutta löysinpäs palasokeria ja kahvi maistui..!
Kiitos Hurmioitunut! Tämä oli tosi valaiseva postaus.
VastaaPoistaKyllä minä helsinkiläisenä (sukujuuret Pohjois-Karjalassa) vastaan "Voisin ottaa", ja lisään mielelläni "jos keität itsellesi". Se tuntuu kauniimmalta, sillä pelkkä "Otan" tuntuu tosi tylyltä.
Tylystä tuli mieleen seuraava. Kun kassa tarjoaa kuittia ostajalle "Otatko kuitin" ja mieheni vastaa "En", saan väristyksiä. Ja korjaan lähes joka kerta häntä, että pitää sanoa "En kiitos". Mutta ei se mene perille, hehheh.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKassalla savolainen vastaisi kuitin tarjoamiseen: "No jos et hirmu pahhaa rienoo pistä, suattas muuten alakaa suu heikommalla väpättämmään. "
PoistaNo kun se menisi edes noin, mutta kun ei. Tässä se realistinen versio:
VastaaPoista-otatko kahvia?
-join kyllä kotoa lähtiissä
-no juu mutta otatko nyt jos keitän?
-ei sitä kyllä passois liian eistä sitäkää juua
-no ei mutta otatko?
-paljoka se mahtaa olla kello?
-??????
-jotta mahtaako tuo valavottaa jos otan
-no kello on puol kolme ja helvetistäkö mie tiiän???
-ka tokkopa tuo valavottaa, mahastahan se suattaa tietty kopasta
-no juu mutta otatko nyt sitä kahvia vai et?
-suattashan tuota ottoo kun tietäs jotta se ei sitte kusella hyppyytä...
Ja tää jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.........
Toinen mitä vain savolainen ymmärtää. "lähdetkö elokuviin"...savolainen vastaa "voisihan sitä lähteä tai Voishan sitä lähteä"...vastaus tarkoittaa kyllä, mutta kysyjä ei sitä jostain syystä ymmärrä
VastaaPoista