sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Hero (Ying xiong)
Yksi leffahyllyni lemppareista on vuonna 2002 valmistunut kiinalainen Hero, jota jaksan tuijottaa kerrasta toiseen. Olen nähnyt mm. Hiipivän tiikerin, piilotetun lohikäärmeen ja Kultaisen kukan kirouksen, mutta kumpikaan ei ole vetänyt vertoja tälle äärettömän kauniille elokuvalle. Elokuvan kantavana teemana on sankaruus; kuka lopulta on sankari ja mikä hänestä tekee sellaisen?
Hero on historiallinen legenda, jossa eletään 2000:n vuoden takaisessa Kiinassa. Keisari pyrkii yhdistämään maan ja kukistamaan kapinalliset väkivalloin samalla, kun kapinalliset pyrkivät tappamaan keisarin. Salamurhaa pelkäävän keisarin palatsiin saapuu Nimetön, joka kertoo kuinka on eliminoinut joukon vaarallisia kapinallisia (Tuuli, Murtunut Miekka, Lentävä Lumi). Takaumissa sukelletaan keskelle taistelutarinoita, joista osa on totta ja osa valhetta. Se mikä on lopullinen totuus, selviää vasta vähitellen.
Elokuva on visuaalinen kokonaistaideteos, jossa jokaisella taistelulla on tarkoin harkittu miljöö ja värimaailmansa. Vaikka upeat taistelut muodostavat elokuvan näyttävimmän keskiön, ne eivät ole koko totuus. Elokuvan päähenkilö toteaakin, että totuuden löytänyt miekkamies voi luopua miekastaan. Henkistyneimmän taistelijan ei tarvitse taistella. Vaativinta kamppailua ei käydä asein vaan sisäisen tutkiskelun kautta. Hero on syvästi filosofinen teos, jolla on sotaisasta aiheestaan huolimatta vahva rauhan sanoma.
Kuvat Google.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvä puffaus, ehkä poikkean tavoistani ja katsastan tämän taistelupätkän.
VastaaPoistaOnpas kauniita värejä! Ja nuo liikkeet. Olen pari kuvaa katsellut mutta en tätä. Kiitos!
VastaaPoistaKultsin kämppä: Hihih ;) Kurkkaappa joskus. Ihan virkistävää välillä katsella leffoja oman genren ulkopuolelta,vaikka teen sitä kyllä liian harvoin itsekin...
VastaaPoistaMetsätonttu: Värit,liikkeet ja visuaalisuus ovat tuossa avainasemassa :) Itsekään en yleensä juurikaan välitä näistä "hyppytaisteluleffoista", mutta tämä lumosi.
Enpä ole tuosta elokuvasta kuullutkaan, mutta haluaisin kyllä nähdä! Juuri värien ja taiteellisuuden vuoksi. Hiipivä tiikeri minulla tietysti on ja kun oli kesän 2005 Pekingissä jäin ihan koukkuun viideltä tai kuudelta kanavalta tulleeseen Bai Yun Gu´hun (Hopealaakso tms.), vaikka en edes ymmärtänyt kieltä kuin sanan sieltä toisen täältä. Pitkän hakemisen jälkeen löysin lopulta sarjan dvd-boksin ennen paluutani Suomeen. Sekin sijoittui menneeseen, Kiinan pankkilaitoksen syntymäaikaan, mutta on samalla rakkaustarina. Siinäkin olivat värit ja ympäristö ja kokonaisuus ne, mihin ihastuin.
VastaaPoistaKuukki: Hmm,pitääpä laittaa ohjelma muistiin. Kiitos vinkistä.
VastaaPoista