Guggenheim Helsinkiin?

 
Nyt ovat uutisotsikot olleet pullollaan suunnitelmia Guggenheim-museon rakentamisesta Helsinkiin. Ensi kerran tästä kuullessani en ollut kovin innoissani, enkä kyllä ole sitä vieläkään. En kiistä Guggenheim-museoiden merkitystä modernin ja nykytaiteen esille tuojina, mutta meillä on jo Kiasma. Guggenheim-museoita on yleisesti pidetty todellisina vetonauloina ja muun muassa viimeisimmässä Guggenheim-museossa Bilbaossa, Espanjassa, käy noin miljoona kävijää vuodessa. Vertailevana esimerkkinä käytettiin Kiasmaa, jossa miljoonan kävijän rajat rikkoutuvat noin 3-5 vuoden välein.

Herää kuitenkin kysymys, mikä tekisi Guggenheim-museosta paremman vierailukohteen Suomessa nykytaiteen kannalta kuin Kiasma? Onko se Guggenheim-brändi vai kenties suuremmat taidenimet? Mitä virkaa Kiasmalla enää olisi?


Suurin kynnyskysymys minulle on raha. Wikipediasta lukiessani taustoja Solomon R. Guggenheimin säätiöstä, siellä sanottiin yhtiön olevan "voittoa tavoittelematon"(!). Mikä yhtiö todellisuudessa on voittoa tavoittelematon!? Jo pelkkä selvityksen tekeminen siitä "Millainen 2000-luvun museon tulisi olla" maksaa Helsingin kaupungille 2 miljoonaa euroa. Tästä 500 000 euroa maksaa Suomen Kulttuurirahasto ja 250 000 euroa Svenska Kulturfonden.


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen perusteli Guggenheimin merkitystä Helsingin Sanomissa seuraavasti:
"Museolla olisi Helsingille suuri merkitys. Toteutuessaan se edistäisi suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin kansainvälistä asemaa. Helsinki saisi kuvataiteesta nostetta ja kansainvälistä näkyvyyttä. Bilbaon museolla on ollut huomattava merkitys kaupungin taloudelle ja kehitykselle."

--> Eikö Kiasmalla pitänyt aikoinaan olla sama päämäärä??



Toteutuessaan Helsingin Guggenheim-museo olisi järjestyksessään kuudes maailmassa. Jo tämä laittaa mietityttämään. Ensimmäinen asia mikä minulle tulee sanasta "Guggenheim" mieleeni, on New Yorkin Guggenheimin museo, jonka on suunnitellut arkkitehti Frank Lloyd Wright vuonna 1939. Rakennus tunnetaan sen sisätilojen spiraalimaisista kävelyrampeista, sekä ulkopuolen kaarevista, valkoisista muodoista. Tämä on ensimmäinen Solomon R. Guggenheim-museo maailmassa. Jos ja kun ympäri maailmaa rakennetaan "samanlaisia" museoita, loppujen lopuksi ne menettävät kiinnostuksensa. Loppujen lopuksi ihmiset hakevat alkuperäisyyttä ja suunnistavat New Yorkiin. Näin ainakin itse tekisin. Mitä enemmän Guggenheim-museoita on, sitä vähemmän ne ihmisiä kiinnostavat. Tämä on ainakin oma mielipiteeni. Miten voidaan siis olettaa että juuri Guggenheim vetäisi Suomeen miljoonakävijät?



Seuraavaksi tulemme arkkitehtuurikysymykseen. Guggenheim-museot ovat olleet vetonauloja lähinnä arkkitehtuurinsa vuoksi. Esimerkiksi viimeisimmän museon arkkitehtuurista vastasi Frank Gehry, ja Bilbaon museo todellakin on omaleimainen. Lisäksi Gehry on suunnitellut Abu Dhabiin valmisteilla olevan Guggenheim-museon, joka avattaneen 2013. Guggenheimin arkkitehtuuri kuitenkin herättää kysymyksen: Onko se kuitenkaan loppujen lopuksi paikka taiteen esittämiselle, vai vain rakennus itsessään? Helsingin Sanomien haastattelussa Frank Gehry ilmaisi innostuksensa suunnitella Guggenheim-museo myös Helsinkiin.

Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin mukaan uudisrakentaminen ei ole varmaa eikä esimerkiksi arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä ole päätetty.
"Tämä ei ole arkkitehtuurivetoinen projekti. Jos mennään arkkitehtuuri edellä, sisältö jää kehittymättä".

--> Mielestäni tämä juuri ON arkkitehtuurivetoinen projekti. Museon sijoittaminen jo olemassa olevaan rakennukseen toki säästäisi rahaa, mutta eikö Helsingiltä silloin mene ohi juuri se tavoiteltu vetovoimaisuus ja turistien haaliminen? Guggenheim-museoita tullaan katsomaan suurimmaksi osaksi juuri arkkitehtuurin vuoksi. Ja luulenpa, että Solomon R. Guggenheim säätiön sopimukseen heidän osaltaan kuuluu uudisrakentaminen... Sillähän hekin saavat näkyvyyttä toisella tavalla kuin esimerkiksi jostain Suomen vanhasta tehdasrakennuksesta.

Talous Sanomat kirjoitti mielenkiintoisen ja silmiä avaavan kirjoituksen Helsingin Guggenheim mahdollisuudesta ja sen tuomista kuluista.

"Selvitystyön nielemä raha (2 miljoonaa) on pikkusumma verrattuna mahdollisen Guggenheim-museon rakentamiseen ja ylläpitoon.

The New York Times kertoi muutama vuosi sitten, että Guggenheimia lähestyvien kaupunkien on varauduttava maksamaan 150–200 miljoonaa dollaria museon rakentamiseksi. Säätiölle ei käy mikä tahansa halparatkaisu.

Uusien kaupunkien on myös maksettava Guggenheim-säätiölle lisenssimaksua museon perustamiseksi.

(---)Useiden kansainvälisten lähteiden mukaan lisenssimaksu on 20–30 miljoonaa euroa.
New York Timesin mukaan uudet museot sitoutuvat myös ostamaan joka vuosi taidetta tietyllä summalla (esimerkiksi Bilbaossa 10 miljoonalla dollarilla) sekä kattamaan museon toiminnan mahdollisen alijäämän."

--> Yhteenvetona: Kannattaisiko Helsingin laittaa kaikki tuo raha Kiasman maineen nostamiseen, parantamiseen ja nimekkäiden taiteilijoiden haalimiseen? Näin meillä jo olisi oma ja vetovoimainen "Guggenheim".

Linkitettyjen lähteiden lisäksi:

www.kansanuutiset.fi
www.iltalehti.fi

Kuvat: Google