Kuten olen maininnut, jokainen matkalaisistamme sai valita yhden kohteen, jossa ehdottomasti haluaisi käydä (sen jälkeen suunniteltiin lisäkohteita). Minulle se oli Pantheon. Edellisellä kerralla aikaa vierailuun oli rajallisesti, joten halusin korvata tämän muiston uudella. Toisaalta minua ei täällä häirinneet ihmismäärät ensimmäiselläkään kerralla, vaan pääsin rauhalliseen tunnelmaan sulkien kaiken ylimääräisen ulkopuolelle. Sen vuoksi Pantheonin matkakuvasto tiivistyy näihin kahteen kuvaan:
Muuta ei tarvita. Minulle Pantheon on rakennustaiteen mestariteos ulkopuolelta, josta näkee kaariholvaukset ja tiilirakenteet. Sisäpuolelta Pantheon on yhtä kuin se uskomattoman kaunis kasettikatto ja laella oleva aukko, oculus. Voisin tuijotella näitä näkymiä ikuisuuden.
Vierailun bonuksena tuli nähtyä myös 600-luvulta peräisin oleva Madonna-ikoni, jota en muista edellisellä kerralla nähneeni. Se ei ainakaan ollut näin näkyvästi esillä. Pakanallinen Kaikkien jumalten temppeli Pantheon muutettiin kristilliseksi kirkoksi paavi Bonifatius IV:n aikana 609, kun Bysantin keisari Fokas (vallassa 602-610) lahjoitti rakennuksen muodollisesti Bonifatiukselle. Kirkko vihittiin kaikille marttyyreille, ja keskiajalla joukkoon lisättiin myös Neitsyt Maria (Santa Maria ad Martyres). Kuvassa näkyvän ikonin uskotaan myös olevan keisarin lahja paavi Bonifatiukselle, ja se on siten yksi vanhimmista ikoneista Roomassa.
Bernardo Bellotto: Pantheon, 1700-luvun puoliväli, Museum of Fine Art, Budapest. Kuva täältä. |
Yläpuolella olevasta kuvasta näkee, miten kuvataide on toiminut dokumentaation välineenä ennen valokuvausta. Bernardo Bellotto (n. 1722-1780) oli tunnettu aikansa maisemamaalarina ja kaupunkikuvaajana. Pantheonia esittävässä maalauksessa näkyy vielä Giovanni Lorenzo Berninin (1598-1680) suunnittelemat kellotornit, jotka paavi Urbanus VIII (virassa 1623-1644) tilasi. Kellotornit saivat pilkkanimen "aasin korvat" (le orecchie d'asino), ja ne purettiin tyyliin sopimattomina 1883. Maalauksessakin näkyvä suihkulähde rakennettiin 1578. Suihkulähteen keskellä nykyisin seisova obeliski löydettiin 1374 viereisen Santa Maria sopra Minerva kirkon läheltä. Alun perin obeliski sijaitsi Egyptissä, Heliopoliksen kaupungissa, faarao Ramses II:n (1279-1213 eKr.) rakennuttamassa aurinkojumala Ra:n temppelissä. Bellotto ei siis ole maalannut näkymää täysin realistisesti, sillä hän jätti obeliskin maalaamatta, vaikka se oli paikallaan jo ennen hänen syntymäänsä 1711. Ehkä hän ajatteli, että korkea obeliski pilaa suoran näkymän Pantheoniin?
Tämä vierailu oli Rooman matkani helmi.
Tuo Pantheonissa oleva ikoni on todella kaunis. Siitä lienee toisintoja, vai onko?
VastaaPoistaOn totta, että tässä paikassa välittyy rauhan tuntu ihmisjoukoista huolimatta.
Kyseinen ikoni edustaa Hodigitria eli Tiennäyttäjän Jumalanäitiä ja siitäkin on toisintoja. Santa Maria Maggioressa on Salus Populi Romani-ikoni, joka on suunnilleen samalta aikakaudelta kuin tämä Pantheonissa oleva: http://hurmioitunut.blogspot.fi/2013/06/santa-maria-maggiore-ja-salus-populi.html
PoistaTuo ikooni ei todellakaan ole ollut esillä aina, vain silloin tällöin. Säilyttelevät kaiketi sitä jossain muualla ja ottavat sen esille merkkipäivien kunniaksi. Roomassa on kaksi erittäin vanhaa ikoonia. Toinen sijaitsee Santa Fransesca Romanan kirkossa, Hellyyden Madonna, joka on oma suoikki-ikoonini Roomassa. Etkös sinä käynyt siellä ensimmäisellä reissullasi? Se on suuri ikooni noin 130 cm korkea ja melkein metrin levyinen.Koko kirkko on aivan taivaallisen kaunis kun se avattiin kolmenkymmenen vuoden restauroinnin jälkeen.
VastaaPoistaTarinat kertovat että Konstantin Suuren äiti Helena olisi tuonut molemmat ikoonit Jerusalemin matkaltaan vuonna 324. Toinen legenda kertoo että kumpi jompi noista ikooneista olisi lainehtinut Teveren jokea pitkin Roomaan. Tiedä häntä...
Vanhoja nämä ovat, sillä useimmat muut ikoonit ovat tulleet vasta siinä 1400-1500-luvuilla bystantilaisten munkkien ja nunnien mukana Roomaan.
Muistelin sitten ihan oikein, että ei ollut edellisen kerran esillä. Ja sinä muistit oikein, että vierailin opintomatkalla myös Santa Fransesca Romanassa. Siellä oli tosiaan Madonna del Conforto-ikoni, mutta valitettavasti sitä ei päässyt näkemään. Sen uskotaan olevan 400-luvulta.
PoistaMarian vuonna 1988 Santa Maria Maggioressa oli näyttely, jossa oli ensimmäistä kertaa kaikki Rooman vanhimmat ja tärkeimmät Maria-ikonit esillä vieri vieressä. Tämä Pantheonin Santa Maria ad Martyres, Santa Fransesca Romanan Madonna del Conforto, Santa Maria Maggioren Salus Populi Romani, Madonna di San Sisto ja Santa Maria in Trasteveren Madonna della Clemenza.
Kiitos näistä Rooma-kuvauksista, jotka ovat omiaan nostattamaan matkakuumetta. Nimenomaan Pantheonin haluaisin nähdä. Viivi Luikilla on siitä(kin) hieno kuvaus kirjassaan Varjoteatteri, joka kertoo hänen elämästään diplomaatin puolisona mm. Roomassa.
VastaaPoistaRoomassa pitäisi minunkin käydä vielä monen monta kertaa, että näkisi "kaiken" ja oppisi kulttuuria. Itse suosittelen matkaa tämän viimeisimmän reissun perusteella juuri varhaiseen kevääseen, jolloin turisteja näyttää olevan vähemmän.
PoistaKiitos kirjavinkistä! :)