Tämä on niitä työn parhaimpia puolia: hyvät ja toimivat yhteistyökuviot. Yksi viime vuoden suurimmista projekteista oli luetteloida Valamon luostarin yli 200 käspaikkaa. Minä valokuvasin, tekstiilikonservaattorimme luetteloi ja projektitutkijamme käänsi ukrainankielisiä tekstejä suomeksi. Luostarilla on huomattava käspaikkakokoelma Suomessa, sillä siihen kuuluu kaikkiaan yli 300 käspaikkaa. Karjalainen nimitys käspaikka tulee sanoista käsi ja paikka (=liina, huivi). Käspaikka on pitkä, kapea ja useimmiten päistään koristeltu pyyheliina, jolla on arkisen käytön lisäksi ollut karjalais-ortodoksiseen kulttuuriin ja etenkin ikoneihin liittyvä merkitys. Vastaavanlainen rituaaliliina tunnetaan laajalti muuallakin, ja sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien takaisiin alkuperäiskansojen uskomuksiin.
Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa avautui 17.3. Valamon kätköistä - käspaikkoja ja metalli-ikoneja -niminen näyttely. Esillä on miltei 100 käspaikkaa ja yli 600 metalli-ikonia. Monet ovat ennennäkemättömiä. Näyttelyn avasi luostarin johtaja arkkimandriitta Sergei. Näyttelyn metalli-ikonit on tutkinut Moskovan Andrei Rublev -museon tutkija Elena Zotova.
Mikäli käsityötekniikka (pitsit, kirjonnat, revinnäiset ym.) tai kasvien ja ornamenttien symboliikka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti suunnata Valamoon. Minäkään en ole varsinaisesti mikään tekstiili-ihminen, mutta voin sanoa, että melko jännittäviä löytöjä ja tarinoita noissa käspaikoissa on. Vai mitäs sanotte esimerkiksi tästä:
"Lentävä". |
Ukrainassa Dneprin vasemman rannan alueiden käspaikkojen joukosta löytyy sellaisia, joiden ornamenteissa voidaan nähdä avaruusaluksia. Maan asukkailla on aina ollut kontakteja avaruusolentoihin, jopa silloin kun ihmisten koneet eivät vielä olleet valloittaneet ilmatilaa. Silloin kun ainoat lentävät asiat olivat linnut ja hyönteiset, näitä avaruudellisia asioita kutsuttiin kansansuussa nimellä "lentävä" (летуче).
Jokaisella kukalla, kasvilla ja kuviolla on oma symbolinen merkityksensä, joten kannattaa varata näyttelyyn riittävästi aikaa. Valamon luostari julkaisee käspaikoista keväällä myös kuvapainotteisen kirjan, jossa esille pääsevät myös kauan kaivatut pitsit.
Aikaa kannattaa varata myös kauniille ja erikoisille metalli-ikoneille. Oman työni kannalta tämä oli oikea aarreaitta! En ollut koskaan nähnyt esimerkiksi 900-1200-luvuilta peräisin olevia metalliristejä. Yleensä työskentelen 1700-1800-luvuilta olevien metalli-ikonien parissa. Näyttelyssä on siis upea läpileikkaus metalli-ikonien historiasta ja kehityksestä, värityksestä emalikoristeluineen sekä valmistuspaikoista ja niiden luomista ominaispiirteistä.
Metalli-ikonien laajempi tuotanto loppui Venäjällä lokakuun vallankumoukseen 1917, jolloin ateistinen neuvostohallitus kielsi ikonien ja kirkollisten esineiden valmistamisen. Metalli-ikoneja valettiin kuitenkin salaa. Niiden valmistus jatkuu näyttävästi edelleen ja uusia malleja sekä tekniikoita on otettu käyttöön. Näyttelyssä on esillä myös nykyajan metalli-ikoneja, joiden suunnitteluun ja toteutukseen on käytetty esimerkiksi tietotekniikkaa. Käspaikkakirjan lisäksi Valamon luostari julkaisee alkukesästä teoksen Metalli-ikonit - vuosituhantista perinnettä. En malta odottaa!
Emaloituja metalli-ikoneja 1800-luku ja 1900-luvun alku, Moskova. |
Metalli-ikoneja Keski-Venäjän kylistä, 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. |
Käsiristi, 1600-luku. RIISAn kokoelmat. |
Näyttelylainassa on myös RIISAn kokoelmiin kuuluva Pyhittäjä Avrami Rostovilaisen ristin toisinto 1600-luvulta. Ristin kääntöpuolelle on kaiverrettu teksti: "Tämä risti, kuuluneena Staraja Ladogasta Valamoon siirretylle vanhalle Vasiljevin kirkolle, isä igumeni Damaskinin anomuksesta on palautettu luostariin Pyhästä Synodista Hengellisen Konsistorion asetuksella 20.5.1858."
Mikäli näyttelyn lisäksi innostuu metalli-ikonien tai käspaikkojen valmistamisesta itse, kannattaa seurailla Valamon opiston kurssitarjontaa.
Valamon kätköistä - käspaikkoja ja metalli-ikoneja
on esillä Valamon kulttuurikeskuksen suuressa näyttelysalissa
vuodenvaihteeseen 2018/2019 saakka.
vuodenvaihteeseen 2018/2019 saakka.
Hei Markku, mistään näyttelyn käspaikasta ei taideta tietää tekijää. RIISAn - Suomen ortodoksisen kirkkomuseon tekstiilikonservaattori Leena Säppi on kirjoittanut tekstit Ruusuja ja unikoita -kirjaan, joka kertoo juuri noista Valamon näyttelyn käspaikoista. Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Leenaan, hänellä on valtavasti tietoa käspaikoista:
VastaaPoistaleena.sappi@riisa.fi