Terveisiä Belgiasta!

En ehtinyt etukäteen ilmoitella tulevasta lomakohteesta, mutta nyt saatte seuraavien postausten myötä kuulla Belgian matkasta. Lokakuu on hyvä kuukausi matkustella Keski-Euroopassa, kuten jo vuosi sitten Prahan kohdalla huomasin. Suomessa lämpöasteet laskevat jo lähelle nollaa, mutta Belgiassakin tarkeni vielä hyvin mekossa ilman takkia. Ei tosin kaikkina päivinä, mutta parhaimmillaan oltiin vieläkin +20 asteessa.

Karttakuva täältä.

Ajatus Belgiasta syntyi itse asiassa vähän vahingossa. Olen haaveillut Alankomaiden Amsterdamista jo pitkään, niistä tulppaanipelloista ja Rijksmuseumista, mutta tulppaanikausi olisi koettava keväällä. Niinpä tutkailin ympärillä olevia valtioita ja totesin, että Belgia kuulostaisi mukavalta. En halunnut Euroopan hektiseen pääkaupunkiin Brysseliin, vaan jotain kotoisampaa. Niinpä varsinaiseksi matkakohteeksi valikoitui Gent. Gentistä oli hyvä tehdä päiväretket Brysselin lisäksi Brüggeen. Matkaoppaassa Brysseliä kuvailtiin eloisaksi pääkaupungiksi, Brüggea keskiaikaiseksi helmeksi ja Gentiä ylvääksi yliopistokaupungiksi. Valinta oli täydellinen. Ihastuin Gentiin jo junan saapuessa asemalle, sillä historia huokui sekä rakennuksesta että sen seinä- ja kattomaalauksista. 

Kuten Sveitsissä, Belgiassakin välimatkat ovat lyhyitä, junaverkosto on hyvä ja Suomeen verrattuna edullinen. Brysselin lentoasemalta (Zaventem) matkaa Gentiin vaihtoineen noin puolessatoista tunnissa (junalippu 16€) ja Gentistä puolestaan Brüggeen noin puolessa tunnissa (edestakainen päivälippu 13,60€). Jo ensimmäisellä junamatkalla kävi ilmi belgialaisten ystävällisyys. Englannilla pärjää loistavasti, vaikka pääkieli onkin hollanti (Brysselissä myös ranska). Prahaan verrattuna maassa olikin yllättävän helppoa ja kotoista olla, sillä kielestä ymmärsi melko paljon. Hollantiin on sekoitettu ranskan lisäksi saksaa ja englantia, joten yksittäisistä sanoista sai pääteltyä paljon. Lisäksi euro valuuttana helpotti matkantekoa. 

Gentillä on rikas ja vauras perintö kaupan ja tekstiiliteollisuuden keskuksena. Itse asiassa se oli Belgian ensimmäinen teollisuuskaupunki 1800-luvulla. Kaupungilla on kuitenkin pidempi historia, joka ulottuu keskiajalle saakka ja se pitää sisällään paljon keskiaikaisia rakennuksia ja taideaarteita. Gentissä sijaitsee myös yksi Euroopan suurimmista kulttuuriaarteista, josta lisää myöhemmin. 

Belgian historia alkaa jo ennen ajanlaskun alkua, sillä Julius Caesar ja Rooman armeija kärsivät useita takaiskuja taistellessaan belgejä vastaan 50-luvulla eaa. Lopulta Rooma kuitenkin voitti ja Belgian alue kukosti 400 vuoden ajan Pax Romanan alaisena. Roomalaisten jälkeen vallan ottivat frankit, joiden valtakunta koki kukoistuskautensa Kaarle Suuren (740-luku - 814) aikana. Kaarle Suuren kuoleman jälkeen maa jaettiin Schelde-joen kohdalta (Verdunin sopimus). Näin syntyivät myöhemmin Flanderi ja Vallonia. Ranska hallitsi Flanderia suurimman osan keskiajasta, mikä johti lopulta kansannousuun 1302. Kaikki Bruggen kaupungin alueella asuvat yli 1000 ranskalaista sotilasta tapettiin aamuvarhaisella kasarmeihinsa. Filip IV Kaunis (1268-1314) lähetti ratsuväkensä eliittijoukot palauttamaan järjestystä ja kostamaan suuren tappion aiheuttaneen hyökkäyksen. Voitto flaameista saavutettiin 1304.

Kun Flanderin kreivi Louis de Male kuoli 1384, titteli siirtyi hänen vävylleen, Burgundin herttua Filip Rohkealle (1342-1404). Burgundin voimakkaat herttuat ulottivat vähitellen vaikutusvaltansa koko nykyisten Benelux-maiden alueelle. Burgundin herttuakunta koki kultakauden Filip Hyvän valtakauden (1419-1467) aikana. Tällöin pääkaupunki Brügge oli varakkaan kauppaimperiumin keskus.

Uskonnolliset riidat repivät maata jälleen 1500-luvulla, kun Espanjan kuningas Kaarle V peri Burgundin herttuakunnan alueet. Kaarle V kohtasi väkivaltaista vastarintaa protestanttisuuden kasvattaessa suosiotaan. Käännekohta tapahtui 1568, kun protestanttien vainoja vastustaneet kreivit teloitettiin. Lopulta alue jaettiin protestanttiseen pohjoiseen (Alankomaat) ja katoliseen etelään (nyk. Belgia). Alankomaista ja Belgiasta käytiin taisteluja vielä monta vuosisataa (ja alueet taistelivat myös keskenään), kunnes Belgia julistautui itsenäiseksi 1830 ja Hollannin armeija ajettiin pois Brysselistä.

Muistan kuinka vaikeaa Alankomaiden ja Belgian taidehistorian ymmärtäminen oli. Etenkin sanat flaamit ja flanderit tuottivat vaikeuksia. Pyörittelin termejä ja yritin ymmärtää niitä jo 2011 kirjoittamassani postauksessa, mutta yksinkertaistettuna ja mutkat suoriksi vedettynä jako on tämä:

• Flaamilainen taide: Alankomaalainen taide 1300-1700-luvulla oli etelässä eli Belgiassa pääosin katolisen kirkon ja hovin taidetta. Taiteilijoina mm. Rogier van der Weyden, Jan van Eyck, Pieter Brueghel vanhempi ja Pieter Paul Rubens.
• Flanderilainen taide: Alankomaalainen taide 1300-1700-luvulla oli pohjoisessa eli Hollannissa porvarien hallitsemaa protestanttista taidetta. Taiteilijoina mm. Jacob van Ruisdael, Jan Vermeer, Jan van Goyen ja Rembrandt van Rijn.
• Pohjoisten maakuntien kääntyminen protestanttiseen uskoon loi erimielisyyksiä flaamilaisen (Belgia) ja flanderilaisen (Hollanti) kulttuurin välille. Pohjoisessa taide vapautui kirkon vallasta. Itse asiassa kirkkotaide Hollannissa päättyi, sillä kalvinismi ei suosinut taidetta. Taiteen tilaajaksi nousi kirkon sijasta kaupunkien vaurastunut porvaristo. Sen sijaan katolisessa Belgiassa kirkkotaiteen kukoistuskausi jatkui.

Tämä katolisen kirkon voittokulku näkyy Belgiassa ja sen taiteessa edelleen, sillä 50% kuuluu yhä katoliseen kirkkoon. Roomalaiskatolisuus oli ainut sallittu uskonto vuoteen 1781 saakka, jolloin annettiin määräys uskonnonvapaudesta. Nykyisin uskontokuntiin kuulumattomia on 41%, joista 9% tunnustautuu ateisteiksi. 

Toivottavasti tämä historiakatsaus hahmotti Belgian kulttuurin taustoja, sillä flaamilaisuus ja katolisuus tulee näkymään myös tulevissa postauksissa. Tämä oli hyvä katsaus myös itselleni, jos sinne pohjoisen puolelle Amsterdamiin joskus matkani vie.

Gent oli kaikin puolin ihana, helposti hahmotettava, sopivan kokoinen ja ystävällisin kaupunki, jossa olen tähän mennessä vieraillut. Matkasivustoilla ja blogeissa kerrotaan, että Gent on yhden yön matkakohde, että kaupungin nähtävyydet on nopeasti katsottu. Itse olen kyllä täysin eri mieltä. Vietin kaupungissa kolme yötä ja sai aika hyvin suunnitella kohdelistan, että ehdin näkemään ne mitä halusin. Ja paljon jäi vielä näkemättä. On totta, että päänähtävyydet ovat keskittyneet kaupungin keskustaan, mutta laitamillakin on vaikka mitä mielenkiintoista. Niistäkin lisää myöhemmin. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan City Cardin 48h (30€) tai 72h (35€). Minulla oli 72 tunnin kortti, jolla pääsi kaikkiin museoihin ja päänähtävyyksiin ilmaiseksi, sai kulkea julkisilla, hyödyntää opastettuja jokiristeilyjä ja hop on hop off -vesibusseja.

Gent taistelee harhaluuloa vastaan ja markkinoi itseään "More than just a one night stay" ja "Europe's best kept secret". Allekirjoitan molemmat mainoslauseet. Siinä missä Bryssel, ja jossain määrin myös Brügge, tuntuivat hieman kyllästyneen turistimääriin, Gentissä ei tullut kertaakaan yhdessäkään turistikohteessa asiakaspalvelusta huonoa tunnelmaa. Kaikki hymyilivät, vitsailivat, puhuivat englantia hyvin ja mielellään sekä varmistelivat että kaikki on hyvin ja kyselivät mielipiteitä. Oli hieman outoa tottua suomalaisittain yliystävälliseen: "Yes ma'am, Of course ma'am" -lauseisiin.  Gent on kaupunki, joka haluaa lisää turisteja. Positiiviseen kansainväliseen vastaanottoon on mielestäni yhteys myös kaupungin yliopistostatuksella. Gentissä on Belgian laajin opiskelijaväestö; 70 000 opiskelijaa auttavat tekemään kaupungista elävän historiaa kunnioittaen.

Kaupunki on täynnä ihania ja rappioromanttisia piparkakkutaloja, mutta myös tyylikkäitä moderneja rakennuksia. Katutaide näkyy rakennuksissa, kun malttaa astua pääväyliltä sivukujille. Aukiolot olivat osittain hieman outoja. Museot olivat maanantaisin kiinni kuten muuallakin maailmassa, mutta ravintoloilla oli outoja ma-ti, ti-ke tai ke-to kiinnioloja. Tämän vuoksi suunnitelmallisuutta piti olla hippusen tavallista enemmän.

Oletteko valmiita hullaantumaan Gentistä? Onko teillä kokemuksia Belgiasta?