Haluan saada vanhoja teoksia ja kuvia kehystettyä, vaikka tiedostan, että kaikki eivät koskaan tule mahtumaan kerralla esille. Yritän kehystyttää muutaman teoksen kerralla (jos budjetti antaa myöten), että teossommitelmia voi suunnitella paremmin. Minun tapauksessani kehystys tarkoittaa ammattiliikkeessä kehystystä, jolloin saan teoksille mm. happovapaat materiaalit ja heijastamattoman uv-lasin.
Osa teistä tietääkin rakkauteni vanhoihin suomifilmeihin. Tämän Kulkurin valssi -julisteen ostin jo Jyväskylän vuosina, mutta se pääsi vasta nyt seinälle. Vaikka nuoruuteni sydän kuuluu Martti Katajistolle (1926-2000), niin kyllä Taunossa on aina sellaista karismaa, jota katselee mielellään.
Kulkurin valssi on hyvä vastapari eteisen Lentävälle kalakukolle. Kävin pelastamassa Esa Pakarisen tähdittämän elokuvajulisteen Turusta. Eihän sitä sopinut sinne jättää! Muistan vieläkin, kun kysyin torikauppiaalta, että "Käykö korttimaksu?", niin myyjä vastasi, että "Kyllä minä olen teidän savolaisten korttitemppuihin varautunut!" Olin siis kertonut hänelle hetkeä aiemmin, että olen Kuopiosta ja haluan viedä julisteen "takaisin kotiin". :D
Tämä ystäväni sekatekniikkateos vuodelta 2013 on nimeltään Korona, mutta sillä ei tietenkään viitata tähän viimeisimpään nimikaimaan, vaan tähtitieteelliseen termiin. Korona on Auringon ulompi kaasukehä ja se erottuu selkeästi auringonpimennyksen yhteydessä.
Minua kiehtoo teoksessa se, että siinä on tietynlaista ikonimaisuutta, viittauksia kristilliseen taiteeseen. Henkilö on kuvattu kohtisuoraan katsojaan ja hänellä on ristin sijaan kaulassaan kompassi. Pyhimyksen asun sijaan yllä on ulkoiluvaatteet ja pään ympärillä ei ole sädekehä, vaan poronsarvet, joiden keskeltä näkyy revontulten värinen avaruus tai maailmankaikkeus. Teos kommentoi minulle luontoa, luontosuhdetta, luonnon arvostamista ja kunnioittamista.
Tässä oli aiemmin valmiskehykset, mutta ne olivat liian leveät ja veivät huomiota piirrokselta. En löytänyt sille toistaiseksi muuta paikkaa kuin yläkertaan vievän portaikon, mutta kärsin siitä, ettei teos ei sovi yhtään valkoiselle seinälle....
Samassa portaikossa valkoisuutta yrittää lieventää suvusta tullut
Kehrä-ryijy. Tämän kiinnittäminen tuon nelimetrisen seinän yläreunaan oli portaikossa melkoinen operaatio... (Tikkailla kiipeily ei ehkä täyttänyt kaikkia turvamääräyksiä...) Valkoisesta on joskus tarkoitus päästä eroon, mutta ihan lähitulevaisuudessa ei inspiroi haasteellisen tilan maalaaminen saatikka tapetointi.
Tämä pieni grafiikanvedos on tällä hetkellä ainut itse tekemäni taideteos, joka on päässyt esille. Kahta valokuvasuurennosta lukuun ottamatta. Tämä on vuodelta 2009, jolloin opiskelin erilaisia taidetekniikoita päästäkseni kuvaamataidonopettajaksi, joka vaihtuikin taidehistorian opintoihin.
En ole nimennyt teosta, mutta sain tähän inspiraatiota
Leena Airikkalan taiteesta. Hän on kuvittanut paljon lastenkirjoja. Pidin tuolloin hänen tavastaan sisällyttää teoksiin erilaisia lapsuuden "aarteita": kiviä, linnunsulkia, simpukoita jne. Hän kuvasi teoksissaan myös renessanssinaisia.
Käytin vedostamisessa ruskeanoranssia väriä, sillä mustavalkoinen lopputulos näytti liian synkältä. Tunnelma on surumielinen nytkin, mutta kehystyksellä halusin herkkyyttä. Valkoiseksi patinoidun kehyksen reunassa kulkee eräänlainen "helminauha".
Teetättekö itse ottamia valokuvia tauluiksi tai onko kotona muuta itse tehtyä taidetta?
Hienoja teoksia sinulla, hyvä, että joku pelastaa noita elokuvajulisteitakin. Tykkään myös tuosta ryijystä, hienot värit. Meillä on paljonkin itse tehtyä taidetta seinällä, myös itse otetuista valokuvista teetettyjä tauluja.
VastaaPoistaKiitos Outi. Onpa kiva kuulla, että teillä on valokuvien lisäksi myös itse tehtyä taidetta! Minusta tuntuu, että pelkistetyt seinäpinnat ovat olleet muodissa, mutta minulle taulut ja valokuvat (itse tehdyt tai valmiina ostetut) tuovat kodikkuutta ja kertovat asujistaan.
VastaaPoistaTuo ryijy on kaunis. Pari vuotta sitten selailin ahkerasti nettiä ja yritin etsiä ryijyä, mutta sitten muutimmekin Helsinkiin ja tila ei enää anna myöten.
VastaaPoistaOlen myös saanut kovan ukaasin, ettei meille saa enää tulla yhtään uutta taulua! 😂 Jyväskylän aikoina innostuin taidelainaamosta ja ostin sitten teokset itselle. Nyt suurin osa on kauniisti koottuna yhdelle seinälle. Marita
Minulle on puolestaan annettu ukaasi, että mitään kirjoja ei tarvitse enää hankkia. Olen kyllä reippaasti laittanutkin kirjoja kiertoon, mutta hyödynnän edelleen kirjallisuutta esim. blogijuttujakin kirjoittaessa.
PoistaTaidelainaamotoiminta on hyvä keksintö!