Työsähköpostiin kilahti kesällä kysymys, että voisiko ANTI-Festivaalilla (10.-15.9.2024) esiintyvä L.Puska tulla vierailemaan myös Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Kyselin performanssiesiintymisen taustatietoja ja lupasin palata asiaan.
ANTI - Contemporary Art Festival on kansainvälinen paikkasidonnonaisen nykytaiteen festivaali, joka järjestetään vuosittain syyskuussa Kuopiossa. Festivaalin tarkoituksena on tuoda taide perinteisistä esityspaikoista, kuten gallerioista ja museoista, keskelle ihmisten arkea: kaduille, toreille, kauppakeskuksiin, puistoihin ja virastoihin. Festivaalia on järjestetty vuodesta 2002 alkaen ja se on Suomen johtava live art -tapahtuma. Tänä vuonna (2024) festivaali tavoitti noin 9000 katsojaa, kun mukaan lasketaan julkisten tilojen ohjelmisto. ANTI-Festivaalille myönnettiin Taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden valtionpalkinto (2023) ja ANTIn taiteelliset johtajat palkittiin Valtion taidepalkinnolla vuonna 2006. Kaikkiin festivaalin tapahtumiin osallistuminen on yleisölle ilmaista.
L.Puskan teoksen nimi on URGENT - residenssi taideteoksille. Performanssi käsittelee taideteoksen roolia esiintyjänä ja se pyrkii nostamaan taide-esineen huomion keskipisteeksi. Samalla teos herättelee keskustelua taideteoksen olemassaolosta.
Performanssi tarkoittaa yleisön edessä esitettävää taide-esitystä, joka voi noudattaa ennalta laadittua käsikirjoitusta tai syntyä ennakoimattomasti esityshetkellä.
Onko kivi liian raskas kannettavaksi?
Kerroin teosehdotuksesta kiinteistöhallinnon viikkopalaverissa, koska yksikkömme hallinnoi tiloja ja niiden käyttöä, ja teosehdotus oli tavallisuudesta poikkeava. Olin yllättynyt, että ehdotus aiheutti muutamassa henkilössä enemmän kritiikkiä kuin olin odottanut.
Olen omassa työssäni korostanut sitä, että sairaalassa esitettävän taiteen tulee tukea ilon ja hyvinvoinnin teemoja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että taiteen ei sairaalaympäristössäkään tarvitse olla pelkkää aurinkoa, sillä muuten sillä on vaara kääntyä teennäiseksi ja koristeeksi. Ahdistusta, traumoja tai kuolemaan liittyviä teemoja en ota vastaan, ja tämän työkaverini kyllä tietävät.
Sen vuoksi huomasin ärtyväni kommenteista, kuinka L.Puskan teos voidaan tulkita liian raskaaksi käsitellä. Onko asiallista tuoda henkilö kantamaan kiveä sairaalaan, jossa asiakkailla voi olla omat raskaat taakat kannettavanaan? Ymmärsin kommenttien näkökulman ja sen, että he haluavat pitää sairaalaympäristön turvallisena. Niin jokainen meistä. Samalla kuitenkin koin, että he kyseenalaistavat minun ammattitaitoni arvioida sitä, mikä on soveltuvaa taidetta sairaalaan ja mikä ei, vaikka koen sen nimenomaan kuuluvan omaan tehtävänkuvaani. Tiesin myös olevani ainoa, joka oikeasti tietää millainen tapahtuma ANTI-Festivaali on. Keskustelu oli kuitenkin tarpeen käydä ja se käytiin hyvässä hengessä. Lupasin "turvata" ja taata performanssin toimivuuden omalla läsnäolollani.
Luottamuksen osoitus
Tiedotin performanssista etukäteen hyvinvointialueen sisäisessä viestinnässä ja vein tiedotteet myös pääaulaan, jossa esiintyminen tulisi tapahtumaan. L. Puska saapui Blob-veistoksen kanssa KYSin pääsairaalan pääaulaan perjantaina 13. syyskuuta klo 12.30.
Taiteilija kysyi saapuessaan ohjeita tilan käyttöön liittyen. Kerroin ja näytin, että tärkeintä on antaa jokaiselle sairaalaan saapuvalle esteetön näkö- ja kulkuyhteys infopisteelle ja ilmoittautumispisteiden automaateille. Näytin taiteilijalle myös avoimena pidettävät kulkuväylät ja kerroin, että mikäli esiintymisestä otettaisiin kuvia, niissä ei saisi näkyä asiakkaita, potilaita tai henkilöstöä. En ollut tavannut taiteilijaa aiemmin, mutta tuosta hetkestä lähtien tiesin, että saatoin luottaa häneen. Hän tiesi ja halusi ottaa huomioon sairaalan toimintaympäristön.
Performanssi alkoi ilman esittelyjä siitä, kun taiteilija nosti veistoksen syliinsä ja kulki rauhallisesti kahvila-asiakkaiden joukossa. Veistos saattoi myös jäädä hetkeksi johonkin istumaan. Taiteilija antoi aikaa ihmetteleville katseille ja lähestyi ihmisiä, jos huomasi heidän olevan enemmän kiinnostuneita kuin vältteleviä. Äärimmäisen taitavaa ihmisten lukemista. Jättäydyin tietoisesti taka-alalle antamalla performanssille tilaa, mutta jäin tarkkailemaan reaktioita.
"Oli helpottavaa saada hetkeksi muuta ajateltavaa"
Yhteys taideteokseen saattoi syntyä esimerkiksi siten, että useampi henkilö halusi koskettaa "kiven" pintaa. URGENT-teoksen oli tarkoitus kestää alun perin 30 minuuttia, mutta erään asiakkaan keskustelu veistoksen äärellä vei 20 minuuttia. Lopulta Puska oli teoksen kanssa sairaalan kahvilassa tunnin verran.
Siirryin vaivihkaa salakuunteluetäisyydelle, jotta saisin epäilijöille todistusaineistoa onnistuneesta performanssista. Taiteilijan nostaessa kiven muotoisen veistoksen esityksen päärooliin, se sai aikaan keskustelua muun muassa esineiden merkityksestä ihmisten elämässä. Siitä, kuinka jokin tietty esine voi muistuttaa tärkeästä ihmisestä tai hetkestä. Muistoista.
Kuulin myös käytettävän vertauskuvaa uskonnollisiin esineisiin, kuten ikoneihin liittyen. Ortodoksisessa kirkossa ikoneita kannetaan ristisaatoissa, katolisessa kirkossa se voi olla myös veistos. Yllätyin, kuinka hyviä mielikuvia asiakkaat loivat teoksen äärellä.
Performanssin loppupuolella eräs asiakas huomasi minun tarkkailevan tilannetta ja tuli juttelemaan. Kerroin olevani hyvinvointialueen taideasiantuntija ja omasta työnkuvastani. Henkilö kiitteli yllättävästä tapahtumasta. Hän kertoi, että oli tuntunut hyvältä saada ajatukset hetkeksi muualle ja jutella jonkun kanssa, sillä hänen puolisonsa oli parhaillaan leikkauksessa. Hän oli tullut kahville, jotta olisi saanut muuta ajateltavaa. Hän kertoi minulle omat tulkintansa performanssin veistokseen liittyen.
Hymyilin sekä ulkoisesti että sisäisesti. Tämän takia taide kuuluu sairaalaan. Nämä ovat niitä hetkiä, joista puhutaan aivan liian vähän, ja jotka jäävät varsinaisen sairaanhoidon varjoon. Sairaalan päätehtävä - ja tärkein tehtävä - tulee aina olemaan terveydenhoito, mutta taide on lisäarvo. Sillä on merkitystä.
"Taide ei synny kevyesti"
Osa kahvilan asiakkaista tuntui rentoutuvan sitä mukaa, kun he näkivät ympärillä olevien ihmisten ottavan kontaktia performanssiin. Osa kuitenkin pitäytyi tiukasti katse kiinni puhelimen ruudulla. Ja kaikki reaktiot olivat ihan oikein. Olin itse yllättynyt L. Puskan taidosta lähestyä ihmisiä. Pidän itseänikin sosiaalisesti taitavana ja hyvänä ihmistuntijana, mutta Puska oli kyllä omassa luokassaan. Tämä osoitti, millaista taitoa performanssitaiteilijan tulee omata.
Yksi mielenpainuneimmista kommenteista oli erään asiakkaan heitto siitä, että "taide ei synny kevyesti". "Se vaatii asioiden pohtimista." Olin etukäteen ajatellut, että sairaalassa keskustelu keskittyisi nimenomaan sairaalan sisällä tapahtuviin, tai sen aiheista kumpuaviin keskusteluteemoihin, mutta huomasin, että moni tuntui kaipaavan myös sitä, että keskustelu vei sairauden, pelon ja sairaalan ulkopuolelle. Siihen turvalliseen ja tavalliseen arkeen. Taide voi olla ovi turvalliseen ja tavalliseen.
Ketään ei lähestytty väkisin, ketään ei pakotettu osaksi performanssia. ANTI-Festivaalin teokset ovat usein olleet sellaisia, että niihin törmää usein vain sattumalta. URGENT-teos ei välttämättä näkynyt heille, jotka vain kulkivat nopeasti kahvilan ohi. Se ei häirinnyt sairaalan toimintaa, se ei aiheuttanut pahennusta.
Muutama henkilöstön jäsen tosin oli hieman pettynyt, ettei performanssi ollutkaan varsinainen esitys (jolla on selvä alku ja loppu). Performanssi näyttäytyi lopulta vain erikoisempana keskusteluna, jossa mukana oli kiven muotoinen veistos. Tämän vuoksi jouduin avaamaan ANTI-Festivaalin ideaa joillekin julkaisemaani tiedotetta enemmän. Osa harmitteli sitä, etteivät nähneet tilannetta.
ANTI-Festivaalin vierailu oli hyvä muistutus siitä, että sairaalassa ollaan herkkien aiheiden äärellä, mutta toimintaympäristö huomioiden taide tuo lisäarvoa. Kiitos vierailusta ja keskustelun herättämisestä L.Puska!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti