Kuopiossa, Neulamäen uudella pelastusasemalla sijaitsee Pohjois-Savon palomuseo. Museon historia alkaa vuodesta 1995, jolloin palomuseon rakentaminen käynnistyi edelliselle, nyt jo puretulle pelastusasemalle aktiivitoimijoiden avulla. Palomuseo vihittiin käyttöön Kuopion palomuseona kesäkuussa 2001. Alueellisen pelastustoimen syntymisen johdosta vuonna 2005, museon nimi muutettiin Pohjois-Savon palomuseoksi. Kyseessä ei ole ammatillisesti hoidettu museo, vaan vapaaehtoisvoimin toimiva kokonaisuus.
 |
| Palokunnan tallit sijaitsivat 1913 kaupungintalon itäpäädyssä. Tulliportinkadun paloasema valmistui 1929. Neulamäen aiempi pelastusasema valmistui 1983. |
Ennen vakituista palokuntaa Suomessa toimi vapaapalokunta. Vapaapalokunnan syntyyn vaikutti lähes koko Turun tuhonnut tulipalo vuonna 1827. Ensimmäinen vapaapalokunta syntyikin juuri Turussa 1838. Valtaosa vapaapalokunnista syntyi Suomeen 1800-luvun loppuun mennessä. Kuopion VPK perustettiin vuonna 1877.
Palokaluston muututtua hevoskäyttöisistä moottoriajoneuvoaikaan tarvittiin osaamista autokaluston rakentamiseen, korjaukseen ja huoltoon. Paloautojen pohjiksi etsittiin edullisia käytettyjä ajoneuvoja, jotka muutettiin itse palokuntakäyttöön sopiviksi. Ajoneuvoja korjattiin jatkuvasti ja niiden käyttöajat olivat pitkiä. Monet vanhoista autoista tuhottiin lopulta katsastuskelvottomina ja loppuun ajettuina.
 |
| Avopaloauto. Ford AA vm.1928. Normaali miehitys: ruiskumestari, viisi palomiestä. |
"Ensimmäiset moottoriajoneuvokäyttöiset paloautot tulivat Suomessa palokunnille vuoden 1910 jälkeen ja olivat malliltaan avopaloautoja. Aluksi autot soveltuivat miehistön kuljettamiseen. Myöhemmin niihin asennettiin palopumppu, palopumppu ja muuta sammuttamiseen tarvittavaa kalustoa. Avopaloautot olivat käytössä aina 1950-luvulle saakka. Kuopion vakinainen palokunta hankki ensimmäisen autonsa vuonna 1923."
Palomuseossa esillä oleva Ford AA vuosimallia 1928 paloauto on evakuoitu talvisodan aikana vuonna 1940 Pitkärannasta Kuopioon. Saastamoinen Yhtymä osti auton Itkonniemen tehdaspalokunnalle. Paloheimo Oy lahjoitti auton Kuopion pelastuslaitokselle vuonna 1992.
Elämää paloasemalla
Jo yleisen sammutusvelvollisuuden aikaan 1800-luvulla kaupungin palomestarit ja ruiskumestarit eivät saaneet poistua kaupungista ilmoittamatta järjestysoikeudelle. Palopaikalle lähdettiin kotoa hälytyksen tapahduttua.
Kaupunkien kasvaessa niin asukas- kuin rakennusmääriltään, teollisuuden ja elinkeinoelämän lisääntyessä, ei vapaapalokunnan sammutusorganisaatiot enää riittäneet. Tarvittiin palokuntamuoto, jossa sammutushenkilöstö olisi välittömästi käytettävissä ja lähtövalmiina onnettomuuden sattuessa.
1900-luvun alussa Kuopion palokunnan henkilöstö kävi hakemassa oppia Helsingin pääpaloasemalta jolloin todettiin, että Kuopion palotoimen ongelma on se, että sammuttajat nukkuvat kotona ympäri kaupunkia ja saapuvat myöhään palopaikalle. Helmikuussa 1913 Kuopiossa aloitti vakituinen palokunta, jonka vahvuus oli palomestari, ruiskumestari ja kahdeksan palosotilasta. Palokunnan tallit sijaitsivat Kuopion kaupungintalon itäpäädyssä.
Paloasema valmistui Tulliportinkadulle 1929. Asemalla oli muun muassa 5 huonetta naimattomille palosotilaille, ruokailu- ja peseytymistilat, voimistelusali, perheasuntoja, toimistotilaa ja palomestarin huoneisto. Asunto oli tapa houkutella miehiä palokuntaan.
Uusi paloasema mahdollisti perheiden asumisen paloasemalla. Lisäksi rakennuksen toisessa päässä toimi poliisiasema. Pihapiirissä liikkuivat palomiesten ja poliisien lisäksi naiset ja lapset. Palomiehen ammatti periytyi isältä pojalle ja asemalla asui ja työskenteli parhaimmillaan useita saman suvun jäseniä.
 |
| Palokunnan soittokunta 1891. |
Työvuoro koostui palvelusta ja varallaolosta. Palosotilaiden toimenkuvassa palvelukseen kuuluivat hälytys- ja huoltotehtävien lisäksi päivittäiset harjoitukset: hevosten valjastus, palokaluston käsittely ja ulosajo, paikallistuntemuksen opiskelu, voimistelu sekä ensiapuharjoitukset. Viikko-ohjelmassa oli myös korjaustöitä kaupungilla, tornivartiointia sekä suursiivous lauantaisin.
Vanhaan kasarmikuriin tuli uusia vapauksia työajan lyhenemisen myötä. Vapaavuorolla ei aiemmin saanut mennä Puijon merkkikiveä kauemmas ilman päällikön lupaa. Pahimman asuntopulan hellittäessä 1950-luvulla miehistö sai jo lupia muuttaa pois asemalta. Tämä helpotti etenkin monilapsisten perheiden arkea, koska aseman asuintilat olivat ahtaat ja epäkäytännölliset. Asemalla asuminen oli kuitenkin pakollista päällystölle alipäällystölle vielä 1960-luvun lopulle saakka. Tulliportinkadun paloasemalla asuttiin aina sen paloasemakäytön loppuun saakka. Uusi asema valmistui Neulamäkeen 1983, jonka myötä asumisvelvollisuus ja sen myötä perheiden arki paloasemilla jäi menneisyyteen.
Palokunnasta pelastuslaitokseksi
Vuoden 1934 Palolaki määräsi palotoimen kuntien vastuulle. Jokaisessa kunnassa piti olla palokunta, vakinainen palokunta yli 8000 asukkaan kunnassa ja vähintään VPK muissa.
 |
| Chevrolet HS 158-39 paloauto, vm. 1939. Ostettu uutena Kuopion palokunnalle 1939 Carlson Oy:ltä. Alkuperäinen korirakenne käsitti käsitti jatko-ohjaamon, kiintopumpun ja avolavan. |
Kuntien itsenäiset palokuntajärjestelmät purettiin vuonna 2004 ja tilalle perustettiin 22 alueellista pelastuslaitosta. Alueellinen pelastuslaitos vastasi huomattavasti suuremmasta kuntakokonaisuudesta. Pohjois-Savossa pelastuslaitoksen toimialueeseen kuului aluksi 25 kuntaa. Alueellisten pelastuslaitosten myötä pelastustoimen tehokkuus parani merkittävästi, kun kuntarajoja ei enää ollut. Onnettomuustapauksissa apua lähetettiin aina lähimmiltä paloasemilta. Myös henkilöstön osaaminen parani entisestään ja kalustoa uusittiin.
Vuoden 2023 alusta alkaen pelastustoimi on kuulunut osaksi hyvinvointialueiden toimintaa. Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Pohjois-Savon pelastuslaitos vastaavat näin ollen Ylä-Savon, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon ja Varkauden seutukuntien alueista.
Pohjois-Savon palomuseo on avoinna kesällä 2025 keskiviikkoisin klo 12-15 6.8.2025 asti. Esittelijöinä toimivat Kuopion paloveteraanit ry:n jäsenet. Museo on maksuton.
Palomuseo esittelee palotoimen kehitystä 1700-luvulta nykypäivään. Museossa voi myös perehtyä tämän päivän varautumista ja turvallisuutta koskeviin aiheisiin sekä testata omaa tietämystään turvallisuusasioista. Historiallisten esineiden lisäksi museovierailla on mahdollisuus päästä kokeilemaan huoneistopalon sammutusta virtuaaliympäristössä.
Huom! Autolla saapuvia museovieraita pyydetään huomioimaan, että pysäköinti ja saapuminen museoon tapahtuu Neulamäentien ajoliittymästä. Volttikadun ajoliittymä on tarkoitettu vain hälytysajoneuvojen käyttöön.
Osoite: Neulamäentie 2A, 70700 Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti