sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Karjalainen rukoushuone

Pohjois-Savossa, Pielaveden Taipaleen kylässä peltomaiseman keskellä, kohoaa kauniisti harmaantuva rakennus. Arkkipiispa Leo rakennutti tsasounan eli karjalaisen rukoushuoneen vuonna 2008 kiitollisuudesta vanhempiaan ja kunnioituksesta karjalaisia siirtolaisia kohtaan. Vierailupäivä osui sattumalta tsasounan 8-vuotispäivälle. Hirsinen rakennus kunnioittaa olemassaolollaan myös perinteistä käsityötaitoa.
Kupolin haapapaanut olivat rakennettaessa uudet, mutta muuten katto on Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ylijäämää. Eräänlaista ekumeniaa tämäkin.
Kesäkuun helteet olivat juuri vaihtuneet viimaiseen säähän, mutta tunnelma oli lämmin. Vierailin tsasounalla ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja sen jälkeen aika on patinoinut vaaleita hirsiä hiljalleen. Siinä missä ortodoksiset kirkot ovat usein täynnä sakraaliesineiden ja kirkkotekstiilien kimallusta, rukoushuoneissa tunnelma on toinen.  

Tsasounat ovat nimensä mukaisesti pienehköjä rukoushuoneita hetkipalveluksia varten. Alun perin rukoushuoneissa ei ollut tarkoitus järjestää liturgioita, mutta näin kuitenkin tapahtuu, mikäli tsasouna on esimerkiksi syrjäkylän ainoa kirkollinen rakennus. 
Samoin kuin kirkot, myös tsasounat pyhitetään pyhien henkilöiden muistolle. Taipaleen tsasouna on pyhitetty pyhälle pappismarttyyri Blasios Sebastialaiselle, pyhille marttyyreille Florokselle ja Laurokselle sekä kaikille Karjalan pyhille.
Tsasounan ulkokuori näyttää jo ikääntyneen, mutta sisällä tuntee edelleen tuoreen puun tuoksun. Katseen vangitsevat heti ovella Harri Stefaniuksen maalaamat ikonit. Ikonien tausta hehkuu punaisena ja pyhien nimet ja tekstit on kirjoitettu karjalaksi, kenties ainoana maailmassa.   
Arkkipiispa Leo on yksi näkyvimmistä karjalan kielen ja kulttuurin puolestapuhujista. Hän toimii myös Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajana. Nykyään tavallisessa arkielämässä harva kuulee karjalan kieltä, vaikka kielen säilyttämiseksi on tehty paljon. Kieli on kuitenkin edelleen uhanalainen. Tämän vuoksi oli mukava kuulla Leon lausumana ikonien tekstejä, kuinka sanat heräsivät eloon. Paljon tuttua, mutta myös vierasta. Välillä oli helpompi tunnistaa ikonin pyhä attribuuteista kuin teksteistä.
Ajatus omasta tsasounasta syntyi Leolle hänen ollessaan vasta 6-vuotias. Sota oli ohi, jälleenrakennuskausi käynnissä ja kirkkoja harvakseltaan. Hänen Salmista kotoisin olleet vanhempansa kokivat oman kirkon ja kotipitäjän tsasounan kaipuuta. Leo on sanonut, ettei tsasouna ole vain häntä ja hänen haaveitaan varten, vaan se edustaa kaikkea sitä mitä maaseudulla on vuosikymmenten aikana tapahtunut. Tsasouna symboloi muun muassa pysähtymistä, uutta alkua ja elämänmuutosta.
Romanian lehtikuusesta tehdyn lattian ruuvien kolot on täytetty pienillä puunapeilla.
Hymyilevää tsasounan rakennuttajaa oli lempeä katsella. Tämä ei ole pelkästään kunnianosoitus karjalaiselle kulttuurille vaan esimerkki myös siitä, kuinka haaveita kannattaa tavoitella läpi elämän. Olivatpa ne sitten pieniä tai suuria. Haaveillessani itse taidehistoriasta, luulin tieni katkeavan koepelkoon. En luottanut täysillä siihen, että yliopiston ovet aukeaisivat, vaikka yritystä riitti. Tärkeintä on kuitenkin yrittää tavoitella unelmiaan, vaikka usko välillä horjuisi. Pienin askelin on joka tapauksessa lähempänä haaveita kuin olemalla tekemättä mitään. Pienin askelin näkee myös edistystä, jonka myötä rohkaistuu uskomaan päämäärän toteutumiseen uudelleen. 
Päällimmäisenä vierailusta jäi mieleen luonto ja rauha. Ikoneja oli ilmestynyt seinille enemmän sitten vuoden 2009, ja monessa on kuvattu kasveja tai eläimiä. Hirsisalvosten päätyihin oli kiinnitetty kuin pieniä kasvioita. Niihin on kuvattu kukkia ja kasveja tsasounaa ympäröivästä luonnosta. Harri Stefanius maalaa ikoneja tsasounaan edelleen, joten seinäpinnat värittyvät pyhillä kuvilla pikku hiljaa.
Tsasouna sijaitsee osoitteessa Pielavesi, Säviäntaipale, Karttulantie 645. 
Yhteystiedot löytyvät ovenpielestä mikäli tsasounaan haluaa kurkistaa sisälle.

Tsasounan valmistumista seuraavan dokumentin on ohjannut 
Satu Väätäinen ja se on katsottavissa Yle Areenasta.

10 kommenttia:

  1. Kiitos tästä. Katsoin oikein antaumuksella Yle Arenan ohjelmankin. Vaikuttava ohjelma. Yleeensä Ylen ohjelmat ei tahdo näkyä Suomen ulkopuoella, mutta tämä näkyi. Arkkipiispa Leo vaikuttaa olevan hyvin miellyttävä henkilö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dokumentti on hieno ja sopivan mittainen. Hyvä, että se näkyi sielläkin. Arkkipiispa on ainakin minulle ollut aina helposti lähestyttävä ja lämmin persoona.

      Poista
  2. Tuollainen oma rukoushuone olisikin varsin suloista omistaa:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsasounasta saavat nauttia paitsi pielavetiset, myös kaikki muut jotka saapuvat paikalle, joko katselemaan rakennusta tai osallistumaan hetkipalveluksiin. Seuraava rukouspalvelus on 23.7.

      Poista
  3. Mukava nähdä oikein kunnolla millainen se tsasouna on, olen siitä niin paljon lukenut.
    Osallistu kastehelmi kakkuvadin arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierailun arvoinen paikka! Rauhallinen miljöö noin muutenkin.
      Kiitos vinkistä, mutta omistan jo kyseisen Kastehelmen kakkuvadin, eikä toiselle enää taitaisi olla käyttöä.

      Poista
  4. Rauhoittavan oloinen, kaunis paikka. Vaikka olen Pohjois-Savosta kotoisin, en ole koskaan käynyt Pielavedellä. Siellä taitaisi olla vaikka mitä vierailemisen arvoisia kohteita.

    Tulin muutenkin tosi hyvälle mielelle postauksestasi. Ortodoksisuus on aina liepeillyt minua: isänäitini ja hänen puoleinen sukunsa olivat / ovat kaikki ortodokseja. Sinä syksynä kun mummoni kuoli, pääsin pienen ortodoksisen tytön kummiksi. Olen siitä niin iloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Pielavesi minullekaan kovin tuttu paikka ole. En ole käynyt esimerkiksi UKK:n Lepikon torpassa enkä luterilaisessa kirkossa, joka on kaunis keltainen puurakennus (1878) ja kuulema Mikael Toppeliuksen maalaama Pyhä ehtoollinen.

      Ortodoksisuus on myös minun elämässäni isänäidin ja hänen sukunsa kautta. Onnea ja iloa kummiudesta! :)

      Poista
  5. Ylen čomat fotokuvat oli kirjuttai ottanuh Pielavien časounas da časounan obrazois.

    Pidänöy täs vie mustoittua sitgi, što karjalan kieli da suomen kielen liidehmurdehet ollah eri dieloloi. Sežo karjalan kieli sizäldäy erijyttyzii murdehii.

    En nygöi tarkoita, što nenne olis täs kirjutukses olluh segavuksis, da naverno suuri vuitti tämän blogan lugijoisgi neče dielo tiijetäh. Puaksuh vai tunduu ku tädä ei äijät ristikanzat tiijä libo ellendä, semmite meil Suomes, hos siit toiči paistah školasgi. Alalleh suau nähtä da kuulta kaikenjyttyzii ošipkoi, pahoiellendyksii, toiči selgielöi kielastuksii konzu paginanalazennu on karjalan kieli.

    Karjalan kieldy on paistu dai iellehgi paistah meil Suomesgi, ei vaigu Ven'an Karjalas da Tverin alovehel. Enne tostu muailmanvoinua läs kaikin Suomen Raja-Karjalas eläjät, pravoslaunoih prihodah kuulujat ristikanzat paistih karjalua muamankielenny - Kannaksel da Viipurin alovehel rahvas taratettih suomekse (liidehsuomen murrehtu, samua midä suuri vuitti suomelazis nimittäy suomen karjalazmurdehekse).

    Puaksuh tunduu, što Suomen virguniekoin pluanu on tappua karjalan kieli hil'l'azuol, olemal vaikkani kogo dielos – buite ku karjalan kieldy nivouse ei olis olemas (hos karjal sai zakonanmugazen, ei-alovehellizen vähembistökielen stuatussan Suomes vuvvennu 2009!). Vuotetah vai što ristikanzat heitetäh mielenkiinnon omien oigevuksien vuadimizeh…

    Ainos pidäy nostua čoma karjal ezile tiä Suomesgi, mustoittua valdivon piättäjii što karjalan kieli eläy da sil on iellehgi pagizijoi. Sidä pidäs avvuttua samah luaduh kui saamin kieldy.

    Suuri čuudo oli se ku tuhukuus 2015 Yle algoi työndiä uudizii karjalakse joga piätenčy:

    http://yle.fi/uutiset/karjalankieliset_uutiset_alkavat_ylella__yle_uudizet_karjalakse_jalgimai/7826480

    http://yle.fi/uutiset/joensuu/karjalakse/

    Kieldy tutkitah universitietas, on Karjalan Kielen Seuru (paginanvedäjänny arhijepiskoppu Leo) kudai piästäy ilmah kniigoi i muudu materjualua muamankielel, muuzikkua luajitah Ven'an dai Suomen puolel... Ga vie pidäy äijäl ruadua! Äijy tarvitah boikoloi kielenmalttajii i muudu rahvastu.

    Täs vie erähii linkilöi:

    Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:

    http://verkolehti.karjal.fi/

    Karjalan Kielen Seuran Youtube-kanava:

    https://www.youtube.com/user/KarjalanKielenSeura

    Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):

    http://omamua.ru/

    Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:

    http://karjalazet.se/

    Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:

    http://kianna-hanke.blogspot.fi/

    Karjalan kieliruadajat:

    http://karjalankieliruadajat.fi/

    Opastajat-sivusto:

    http://opastajat.net/

    Karjalan kielen koti:

    http://karjalankielenkodi.net/

    Kodirandaine. Ohjelmia vienan murteella, aunuksenkarjalaksi sekä vepsäksi:

    http://tv-karelia.ru/natsionalnoe-veshhanie/kodirandaine-rodnoy-bereg/

    Havvinkukkaro-blogi:

    http://havvinkukkaro.blogspot.fi/

    Karjalan kielen saaminen perustuslakiin-kansalaisaloitteen tukiryhmä

    https://www.facebook.com/Karjalan-kielen-saaminen-perustuslakiin-kansalaisaloitteen-tukiryhmä-159307107782367

    Opastummo karjalua-opiskeluryhmä

    https://www.facebook.com/groups/210633132436820/

    VastaaPoista
  6. Hei! Kiitos kommentistasi, olipa ihana lukea karjalaa ♥ , vaikken ihan kaikkia sanoja ymmärtänytkään. Yllättävän paljon kuitenkin. Pahoittelen, että vastaan suomeksi.

    Olen samaa mieltä, että karjalan kielen asemaa pitää liputtaa aina kun mahdollista. On hienoa, että YLE otti onkeensa ja välittää karjalankielisiä uutisia, vaikkakin (toistaiseksi) vain Pohjois-Karjalan taajuuksilla. Paljon on vielä tehtävää, mutta minusta tuntuu, että kiinnostus kieltä kohtaan heräilee valtaväestössäkin, hiljalleen, mutta kuitenkin. Näin toivomme ja siihen luotamme. :)

    VastaaPoista