Kirjotut Onnen maisemat

 
Myönnetään, kävin vasta nyt ensimmäisen kerran museossa muutettuani Jyväskylään. Suunnistin Suomen käsityön museoon, jossa oli aulassa Sirkka Muurelan näyttely. Kuvia en voi valitettavasti laittaa, joten kannustan teitä käymään vilkaisemassa näyttelyn. Aulaan pääsee ilmaiseksi katsomaan Muurelan näyttelyä 5.12.2010 saakka.

”Sirkka Muurela tuo kirjotuilla, sadunomaisilla tekstiilikuvillaan esille eläin- ja luonnonrakkauttaan. Moni tekstiili kuvaakin eläimelle kuviteltua taivasta, jossa se voi olla onnellinen: esimerkiksi Pikku-Karhun taivaassa on kristallivirta, kukkia ja auringon paistetta.”

Suurikokoisten kirjottujen töiden taidokkuus välittyi jo ulko-ovelle. Töissä oli kaunista ja pikkutarkkaa luonnon havainnointia. Niin eläimet kuin kasvitkin oli kirjottu todella upeasti. (Minulla ei ikimaailmassa riittäisi kärsivällisyys moisiin.)

Näyttelyssä oli myös kolme työtä, joista sai kuunnella enemmän laittamalla kuulokkeet päähänsä. Muurela kertoi töidensä taustoista ja lapsuudestaan. Haastatteluista välittyi Muurelan intohimo ja halu tehdä sydämellä ja itseä kiinnostavista aiheista. Muurela sanoikin:
”Minä tahdon tehdä vain sellaisia kuvia, joista itse jokaista kankaankulmaa myöten kovasti pidän. --- Ihmisille on annettu kädet sitä varten, että niillä tehdään muutakin kuin painellaan nappuloita.”

Kaksi työtä erottuivat eläinvaltaisesta kokonaisuudesta. Suojele-seinällä oli kaksi kirjottua tekstiili-ikonia. Kristus-Emmanuel I ja II. Työt on valmistettu Valamon kansanopistossa 1989. Muurela innostui ikonimaalauksesta 80-luvun lopulla ja hankkiutui Valamon kansanopiston kurssille. Kurssilla maalattiin siveltimellä, mutta Muurelan mielestä siveltimellä ei tullut tyydyttävää jälkeä, joten hän valmisti muilta salaa ikonia omalla tyylillään, neulalla ja langalla. Lopputulos sai kiitosta kurssin ohjaajilta.

Ikonikuvat olivat muiden tapaan todella taidokkaita. Kirjotut langat myötäilivät Kristus-lapsen kasvojen ja sädekehän muotoja. Minusta oli hellyttävää kuinka langat pyörittivät otsalle hiuskiehkurat! Toisessa Kristuksessa oli käytetty muun muassa sota-ajan sillalankaa ja muliinilankaa. Kehykset oli Muurelan mukaan ommeltu kiiltäväpintaisesta kankaasta, sillä ortodoksisissa kirkkotekstiileissä käytetään kiiltoa.

Vaikka lankojen nimet ja muu ammattisanasto ei ollutkaan tuttua, täytyy myöntää että kirjomalla voi saada aikaan uskomattomia asioita. Muurelan töistä välittyi paitsi taidokkuus, myös elämänilo ja lapsenmielisyys.