Ruotsin opintomatkalla Nationalmuseumissa ihastelin Rembrandtin valonkäsittelyä maalauksessa Claudius Civiliksen salaliitto.
Kuva täältä.Rembrandtin maalaus The Conspiracy of the Batavians under Claudius Civilis, tehtiin vuosina 1661-1662 Amsterdamin kaupungintaloon. Alunperin maalaus oli huomattavasti suurempi ja tänä päivänä kaikki mitä siitä on jäljellä, on keskipaneeli. Miksi maalaus siirrettiin paikaltaan kaupungintalon galleriasta vuonna 1663, ja korvattiin Rembrandtin oppilaan Juriaen Ovensin työllä, on edelleen epäselvää. Yhden selityksen mukaan taiteilija poisti sen itse tehdäkseen muutoksia, toisen mukaan kaupungin päättäjät, jotka tilauksen olivat tehneet, pitivät työtä liian naturalistisena.
Maalauksen aihe on otettu klassisen roomalaisen kirjailijan Tacituksen kuvauksesta, jossa batavianit kapinoivat johtajansa Claudius Civiliksen kanssa roomalaisia vastaan. Tämä teema nähtiin Rembrandtin aikalaisten rinnastuksena Hollannin vapautumiseen Espanjan ylivallasta 1600-luvun alussa.
Tehtävän kuvittaa sekalaisia kohtauksia Tacituksen teksteistä sai alun perin Govert Flinck, mutta hänen kuolemansa jälkeen tehtävän saivat Rembrandt, Jan Lievens ja Jacob Jordaens.
Rembrandtin maalaus kuvaa Tacituksen kertoman ensimmäistä kohtausta, jossa Claudius Civilis pitää juhla-aterian hänen salaliittoystävilleen, jossa he vannoivat valan tuhotakseen roomalaiset. Kuten Tacituksen tekstissä, tämä tapahtuu yöllä ja Claudius on kuvattu yksisilmäisenä.
Rembrandt käytti tähän työhön kokeellista sivellintekniikkaa lisäten maalia siveltimellä ja palettiveitsellä, ja vaikuttavaa valonkäsittelyä, jossa valo heijastuu piilotetuista lampuista. Maalauksen luonnos on nyt Münchenissä ja röntgenkuva paljasti, että Rembrandt muutti joidenkin alueiden kompositiota, kun työ oli vielä kesken. Maalaus, jonka näemme tänään, siirrettiin uudelle kankaalle vuonna 1782 kuninkaallisen Akatemian kuraattorin Eric Hallbadin toimesta.
Maalaus, joka on ollut kuninkaallisen Akatemian omistuksessa vuodesta 1798, on ollut talletettuna Nationalmuseumiin vuodesta 1864. Se saapui Ruotsiin 1700-luvun aikana sen jälkeen, kun se oli myyty Amsterdamin huutokaupassa vuonna 1734. Sen hankki yksityiskeräilijä, Nicholas Cohl, Viron Ösel saarelta, jota silloin vielä hallitsi Ruotsi. Perinnön kautta se tuli Ruotsiin, lopulta Henrik Wilhelm Peillin hankkimana, joka oli Hollannin reformoidun kirkon kappalainen Tukholmassa. Maalaukselle on annettu uudet kehykset 1600-luvun esimerkkien mukaan. Nämä korvasivat 1800-luvun kultaiset kehykset jotka olivat loppuun käytetyt.
(teksti vapaasti suomennettu Nationalmuseumin esitteestä The Conspiracy of the Batavians by Rembrandt)
Maalaus painui verkkokalvoilleni näyttelykäynnin jälkeen niin voimakkaasti, että koulutehtävääni varten Ilja Repinin teoskirjaa selaillessani seuraava maalaus hyppäsi esiin.
Kuva täältä
Ilja Repinin Kokous vuodelta 1883 osoittaa, että Repin on nähnyt Rembrandtin maalauksen Civiliksen salaliittolaisista. Valon kuvaamisessa ja sommitelmassa on paljon yhtäläisyyksiä.
Repin on kuvannut maalauksessa vallankumouksellisten narodnikkien salaista kokousta, joten aihekin tuo yhtäläisyyksiä Rembrandtiin. Maalaus kulkee myös nimellä Lampun valossa tai Nihilistien kokous.
Lisää Rembrandtin maalauksesta täältä.
Jopas on maalauksella mielenkiintoinen ja ennen kaikkea pitkä tarina :) Hieno postaus! Mietin tuota, että miten ihmeessä maalaus voidaan siirtää uudelle kankaalle, on varmaan se vanha kangas täytynyt jäädä väliin, hmm... no väliäkö sillä, kuninkaallisen akatemian kuraattori on varmasti hommansa osannut :)
VastaaPoistaValo tuossa maalauksessa on tosiaan ihmeellinen! Pikkuisen pitää harjoitella että valon saa noin syttymään! Repin on taidon myöskin oppinut, lamppu loistaa hänen työssään.
Anja: Luulen että taustalle on laitettu vain uusi kangas jotenkin vahvistukseksi (?).
VastaaPoistaKyllä ovat miehet todella taitavia kuvaamaan hehkuvaa, lämpöistä valoa.
Mielenkiintoinen postaus, kiitoksia tästä! :)
VastaaPoistaTalvella tuli niitä taiteilijadokumentteja Teemalta ja siellä oli myös tämä kiinnostava tarina Rembrandtista. Onpa hauskaa, että olet päässyt näkemään tuon maalauksen!
VastaaPoistaJa Ilja Repin on yksi suosikeistani! Olen nähnyt joitakin hänen maalauksiaan Venäläisen taiteen museossa Pietarissa ja ne ovat upeita!
Inka: Oleppa hyvä :)
VastaaPoistaKuukki: Näin ilmesesti saman dokumentin ja siinä oli hyvin kerrottu kyseisestä maalauksesta,mutten enää muistanut mitä kaikkea siinä oli.
Repin on kyllä mestarillinen. Sinä onnellinen olet päässyt tutustumaan Venäjän museotarjontaan!