Riimukivet

 
Ruotsin opintomatkalla törmäsimme useisiin riimukiviin. Tässä muutamia esimerkkejä.


Riimukivet ovat rautakaudelta ja varhaiskeskiajalta peräisin olevia kivipaasia, joissa on skandinaavisella kielellä tehtyä riimukirjoitusta. Useissa riimukivissä on myös kuvia, kuten eläinaiheista koristelua.
(Wikipedia)


Suuri osa skandinaavisista riimukivistä on pystytetty 900-luvun lopun ja 1100-luvun välisenä aikana. Tämän ajan riimukivien kieli ja sisältö ovat hyvin yhtenäiset: riimukiviä pystytettiin vainajien muistomerkeiksi, joissa ilmaistiin, kuka tilasi eli antoi kirjoittaa riimut, kenen muistoksi ja (useimmiten) miten tilaaja ja vainaja olivat sukua toisilleen. Joskus seuraa tietoja vainajasta, paikasta jossa hän toimi tai kuoli taikka hänen kuolintavastaan.


(Riimukivi Strängnäsin tuomiokirkon kivijalassa/seinässä)

Erilaisia teorioita on esitetty siitä, miksi riimuja hakattiin kiviin. Koska lyhyen ajan kuluessa 900-luvulla 1100-luvun alkuun pystytettiin huomattava määrä riimukiviä, kristillisellä käännytystyöllä on täytynyt olla keskeinen merkitys niiden valmistamisessa. Monet riimukivet on jo varhaisena aikana siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan kirkon yhteyteen. Tämä viittaa siihen, että vihityn kirkkomaan puuttuminen olisi ollut syyna kivien laatimiseen. Riimukiven avulla vainajan suku olisi halunnut osoittaa julkisesti lojaalisuutta kirkkoa ja kristinuskoa kohtaan. (Rosala Viking Centre)



Kivet jaksoivat herättää mielenkiintoa aina kun niitä kohdalle sattui.

Lisää riimukivistä täältä.