Karelianismi tarkoittaa suomalaisen kulttuurin kansallisromanttista Karjala-harrastusta. Voimakkaimmillaan aate oli 1890-luvulla, jolloin muun muassa taiteilijat, runoilijat, valokuvaajat ja arkkitehdit tekivät tutkimusmatkoja nykyiseen Venäjän Karjalaan. Suomalaisuudelle haluttiin etsiä juuria ja kalevalaisen kulttuurimaiseman uskottiin löytyvän Karjalasta.
Karelianismi ihaili ornamentiikkaa, arkkitehtuurin yksityiskohtia ja kansantaidetta. Puurakenteisten talojen, pirttien, aittojen ja savutupien ikkunanpielet, koristelaudat, nurkkasalvokset, kattoparrut, oviaukot, uunit ja huonekalut tallentuivat taiteilijoiden ja arkkitehtien luonnosvihkoihin ja teoksiin. Todellisuudessa Suomesta ei ollut yhtä puhdasta arkkitehtuurityyliä vaikka siihen pyrittiin. Samaan aikaan kun karelianismi ihannoi puurakentamista, kaupungeissa alettiin pitää kivirakennuksia ominaisina ja juurevina Suomelle.
Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö -kurssi laittoi miettimään karelianismia ja omaa suhtautumista arkkitehtuuriin. Olen aina pitänyt enemmän koristelluista kivi- ja puurakennuksista, vaikka harmaat ja tylsät betonirakennukset ovat tutumpia. Johtuuko viehtymys koristeltuihin ikkunanpieliin ja koristelautoihin siitä että ne tuntuvat tavallisesta poikkeavalta vai siitä, että karelianismia pidetään edelleen suomalaisen arkkitehtuurin perustana? Tähän en osaa vastata, mutta toivoisin että vielä joskus palattaisiin käsityön arvostamiseen myös arkkitehtuurissa ja kaupunkirakentamisessa nähtäisiin kauniita yksityiskohtia.
Millainen suhde teillä on näihin harmaisiin pirtteihin ja kauniisiin, koristeltuihin puurakennuksiin?
Upea kuvakavalkaadi!! Kiitos!
VastaaPoistaLeila Kastelli: Oleppa hyvä :) Keräsin tähän muun muassa museologian opintomatkoilta kerättyä kuvasaalista.
PoistaOlen taipuvainen ajattelemaan että kaikelle on aikansa ja paikkansa, muodit tulevat ja menevät. Karelianismikin kun on tavallaan kontruktio ja muoti-ilmiö joka vastasi kansallisvaltion identiteetin rakentamisen tarpeeseen. Itse sanoisin kuitenkin että suomalaisen arkkitehtuurin perusta on ehdottomasti modernismi - sen perintö määrittää edelleenkin niin selkeästi kaupunkiarkkitehtuuriamme. Parhaimmillaan puurakennukset ja niiden detaljit ovat toki todella viehättäviä.
VastaaPoistaHeh, itsekin käsittelen perisuomalaista saunaa, tosin kaupunkikontekstissa viimeisimmässä bloggauksessani.
Konstruktio siis. :)
PoistaM: Olet oikeassa että kaikelle on aikansa, aika muuttuu ja menee eteenpäin. Mutta sitten aloin miettiä sitä että muoti-ilmiötkin kiertävät, ja pohdin tuleeko tällainen vielä joskus takaisin? Koristeltu tyyli. Antiikkia ollaan kierrätetty ja ihailtu paljon ja se näkyy monenaikaisissa rakennuksissa.
PoistaModernismi on tosiaan Suomen rakennushistorian kannalta tärkeä vaihe, sillä silloin sotien jälkeen alettiin vasta rakentaa nykyistä Suomea. Mutta tuntuuko se tutuin aina kaikkein tylsimmältä? Onhan lähihistoriassakin tehty hienoja rakennuksia, ovat vain toisella tavalla kauniita.
Ehkä olen vain taipuvainen haikailemaan historian havinaa ;P
Tämä on jännä juttu, sillä itse juuri viikko pari takaperin mietin sitä, että miksei tätä kierrätys-nostalgisointiaaltoa ole vielä tullut uuteen arkkitehtuuriin ainakaan sillä tavalla näkyvästi, nyt on ollut kuitenkin kohta lähes sellainen sadan vuoden jakso kun ornamentiikalle on sanottu hei hei, ja taaksepäin ei olla haluttu katsoa. Paitsi sinne modernismiin, heh.
PoistaKun miettii esimerkiksi antiikin jo moneen otteeseen tapahtunutta kierrätystä, niin luulisi joskus taas kertauksen tulevan, muodossa tai toisessa. Toisaalta tämä moderni muotokieli on jo niin vakiintunut etten tiedä. Toisaalta joissain talopaketeissa näkyy sellainen hienoinen romantisointi hillittyine detaljeineen, niillä myydään ihmisille unelmia menneiden aikojen idyllistä. Tämä on kyllä mielenkiintoinen pohdinnan aihe.
M: Sinäpä sen sanoit! Luulisi yhteiskunnan jo haluavan jotain vaihtelua. Toisaalta tämä rakennusmalli ja tyyli näyttää olleen hyväksi (ja halvaksi) havaittu, joten miksi mennä muuttamaan toimivaa ratkaisua(?).
PoistaNyt kun mainitsit nuo valmiit talopaketit, niin onhan niissä tosiaan pieni romanttinen vivahde! Eli jotain pientä muutoshalukkuutta on havaittavissa? Mutta eihän rakennustyylit koskaan muutu noin vain sormia napsauttamalla. Sait ajattelemaan aihetta jo pidemmälle; jos muutos lähteekin tällä kertaa tavallisista ihmisistä eikä julkisista (päämiesten) rakennuksista...
Olisi todella mielenkiintoista nähdä tulevaisuuteen edes sen verran että näkisi millaisia rakennuksia sadan vuoden päästä on. Arkkitehtuurin historiaa ja sen kehitystä on näin jälkikäteen helppo ihastella tai kauhistella. Omaa aikaa on hankalampi lokeroida.
Tänne uppoaa kun kuuma veitsi voihin. Ihania.
VastaaPoistaMine: Sama täällä. Näissä on ihanaa tunnelmaa, kansanomaisuutta ja käsityötä. Tällaisten rakennusten ja niiden ympäröimien maisemien vuoksi rakastan vanhoja kotimaisia elokuvia ^^
PoistaNoi on ihan upeita kyllä! Täytyy tosin myöntää, että noin yleisesti ottaen suomalainen kansallisromantiikka ja Karjala-höpötys ei erityisemmin iske meikäläiseen, vaikka toki arvostankin perinteitä ja kauniita vanhoja rakennuksia sun muita :)
VastaaPoistaNanna: Minuun iskee sukutaustankin vuoksi, tosin myönnetään että en välttämättä haluaisi ihan noin harmaata tai koristeltua mökkiä omaksi kodikseni ;P
PoistaTuula: Törmäsin tänne sattumalta ja tämä on hyvä päätös tälle päivälle. Nämä kyseiset rakennukset ovat viehättäviä ja kertovat siitä kansanperinteestä ja kultturista jossa ne ovat syntyneet. Hassulta tuntuisi siirtää niitä tai niiden kopioita pois juuriltaan tähän päivään.
VastaaPoistaKainuulainen hirsirakentaminen näyttäytyy edelleenkin perinnemaisemissa. Monet 1800-luvun rakennukset kauniine, mutta karuine yksityiskohtineen seisovat edelleen paikoillaan harmaantuneina, mutta edelleen hyväkuntoisina aikansa kuvina. Ulkorakennukset ovat meidän tapauksessa säilyneet terveinä ja niiden historiaa pyritään siirtämään edelleen sukupolvelta toiselle. Perinne ja juuret tuovat pihapiiriin sen taian.
Tuula
Tuula: Tervetuloa lukemaan kuulumisia ja juttuja toistekin :)
PoistaKainuu oli tosiaan myös sitä maisemaa jota esimerkiksi Yrjö Blomstedt ja Viktor Sucksdorff tallensivat ja dokumentoivat karelianismin kulta-aikaan, koska sieltä löytyi sitä aitoa ja alkuperäistä hirsirakentamista.
Hienoa jos tuota perinnettä on edelleen jäljellä ja sitä vaalitaan.
hurjan kaunista on tuo koristeellisuus ja jokin nuissa rakennuksissa vain vetää puoleensa!
VastaaPoistataitaa tyttö: Sama juttu, ihastuttavia kokonaisuuksia :)
Poista