sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Einsteinhaus

Bernissä ei voi olla törmäämättä Albert Einsteiniin (1879 Ulm, Saksan keisarikunta - 1955 Princeton, Yhdysvallat). Hän näkyy mm. julisteissa, museoissa, pronssiveistoksissa ja turistikaupoissa. Einstein asui, opiskeli ja työskenteli Sveitsissä useita vuosia 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. 
Kramgasse No. 49 sijaitseva Einsteinhaus on kahden kerroksen asunto, joka oli Albert Einsteinin, hänen puolisonsa Mileva Marićin ja heidän poikansa Hans Einsteinin vuokrahuoneisto vuosina 1903-1905. Kapean käytävän katto on maalattu Linnunradan näköiseksi. Portaat johtavat toiseen kerrokseen, jossa on lipunmyynti ja olohuone. 
Museo oli paljon pienempi kuin odotin ja pienoinen pettymys, sillä varsinaisesti esillä ei ole juurikaan mitään Einsteinin alkuperäisestä kodista. Olohuone on sisustettu aikakaudelle tyypillisillä huonekaluilla ja seinillä on valokuvia Einsteinin lapsuudesta ja perhe-elämästä.  
Näyttelytekstit valottavat saksan lisäksi onneksi myös englanniksi Einsteinin elämää keskittyen luonnollisesti Bernissä ja Sveitsissä vietettyihin vuosiin. Ainut sisustettu näytteytila oli siis toisen kerroksen olohuone. Kolmannessa kerroksessa oli lähinnä vain näyttelytekstejä ja mainoksenomaisesti museokaupassa myytäviä tuotteita (kuten mukeja ja lippiksiä).
Einstein kirjoittautui lokakuussa 1896 Zürichin Teknillisen korkeakoulun osastolle VI, jossa koulutettiin matematiikan ja luonnontieteiden opettajia. Samalla osastolla opiskeli 23 oppilasta, joista yksi oli hänen tuleva vaimonsa Mileva Marić. Hyvistä opettajista huolimatta Einstein laiminlöi opiskelujaan eikä käynyt erityisen aktiivisesti luennoilla, koska kuvitteli, ettei fyysikko tarvitse matematiikasta kuin perustiedot. Einstein valmistautui kesälomalla yhdessä tyttöystävänsä Mileva Marićin kanssa pian koittaviin vuoden 1900 diplomitöihin. Einstein käsitteli työssään lämmön johtumista. Myöhemmin hän työskenteli opettajana, niin yksityisenä kuin kouluissakin. Einstein toimi Bernin patenttitoimistossa 3. luokan asiantuntijana, ja hänen työnkuvaansa kuului elektromagneettisille laitteille tehtyjen patenttihakemusten arviointi.
Työpaikan varmistuminen Bernissä olisi suuri helpotus rahavaikeuksissa olevalle Einsteinille ja hänen tulevalle puolisolleen Mileva Marićille, sillä Marić odotti heidän esikoistaan. Einsteinin asuessa Bernissä ja pitäessä väliaikaisesti yksityiskoulua vuokran kattamiseksi Marić synnytti tyttölapsen äitinsä ja isänsä luona Novi Sadissa. Einstein ymmärsi tuolloin, ettei lapsen saaminen niin nuorena ja varsinkin avioitumattomana ollut sopivaa. Tilanne oli vaikea Einsteinin vanhemmille, jotka olivat hyvin vihoissaan sekä poikansa vaimolle että tämän perheelle. Aika patenttivirastossa oli Einsteinille erityisen surullinen, sillä hänen isänsä kuoli. Hän oli kuitenkin saanut isältään luvan avioitua Mileva Marićin kanssa.
Bernin patenttiviraston työvuosina Einstein sai valmiiksi neljä suurta työtä. Kaikki valmistuivat samana vuonna 1905. Töihin kuuluivat suppea suhteellisuusteoria, valosähköinen ilmiö, Brownin liike sekä massan ja energian verrannollisuus (E=mc²), joka kuitenkin usein liitetään suppeaan suhteellisuusteoriaan. Kaikki työt saivat muiden fyysikoiden huomion. Työ patenttivirastossa ei ehkä ollut Einsteinille kovin haastavaa, mutta sen ansiosta hänelle jäi aikaa uusimpien fysiikanteorioiden lukemiselle ja omalle itsenäiselle ajattelulle. Tämän uskotaan olleen merkittävä asia hänen vuonna 1905 julkaisemiensa teorioiden kehittymisen kannalta. 
30. huhtikuuta 1905 Einstein sai valmiiksi väitöskirjansa Zürichin teknillisellä yliopistolla. Hänellä oli jo mainetta tunnettujen fyysikkojen keskuudessa, ja ihmeteltiinkin, miksi hän yhä työskenteli patenttivirastossa. Einstein otti vastaan 15. lokakuuta 1909 työn Zürichin yliopiston professorina ja sai kunniatohtorin arvon jo ennen tehtävään astumista. Mukaansa hän otti vaimonsa ja lapsensa, Hans Albertin.
Kaikella kunnioituksella Einsteinin elämäntyötä kohtaan, minä olin itse asiassa kiinnostuneempi hänen vaimostaan Milevasta. Nainen, joka aloitti lääketieteen parissa, mutta siirtyi teknilliseen korkeakouluun, jossa oli vuosikurssinsa ainut naisopiskelija. Hänen arvosanansa fysiikassa olivat erinomaiset, mutta menetetyn ajan ja raskauden vuoksi hän ei läpäissyt yliopiston loppukoetta edes toisella yrittämällä. Tammikuussa vuonna 1902 hän synnytti Lieserl-tyttären ja meni naimisiin Einsteinin kanssa 6. tammikuuta 1903. Einstein ja Marić erosivat virallisesti 1919 elettyään sitä ennen viisi vuotta erossa.
Einsteinien perhe-elämässä ihmetytti myös lasten kohtalo. Ensimmäinen lapsi, Lieserl-tytär (1902-1903), jätettiin ilmeisesti Milevan vanhempien luo, jossa hän kävi synnyttämässä. Lapsi oli todennäköisesti tarkoitus antaa adoptioon, sillä Albert ja Mileva eivät olleet tuolloin vielä naimisissa. Einstein ei ehtinyt koskaan nähdä tytärtään. Tiedot Lieserlistä paljastuivat ensimmäisen kerran vasta vuonna 1986, jota ennen ensimmäiseksi lapseksi oli merkitty Hans Albert (1904-1973).  Kolmas lapsi Eduard syntyi vuonna 1910 Zürichissä.
Perhe-elämä pyyhki Milevan haaveet omasta tieteellisestä urasta, vaikka siihen olisi ollut hyvät lähtökohdat. Hän joutui seuraamaan vierestä miehensä menestystä. Joidenkin lähteiden mukaan Milevan uskotaan myös auttaneen Einsteinia teorioidensa matemaattisessa puolessa.
Vaikka Einsteinhaus oli näyttelyllisesti pettymys, sieltä sai silti melko tiiviissä paketissa yleistiedot sekä Einsteinin historiasta ja urasta myös Milevan elämästä. Huoneistoa (museota) ylläpidetään ilmeisesti yhdistysvetoisesti ja sponsori/lahjoitusvaroin, joten ymmärrän, että lopputulos ei ole verrattavissa ammatillisesti hoidettuihin museoihin. Mahtavaa kuitenkin, että kävijämäärät ovat olleet kasvussa lähes joka vuosi vuodesta 2005 alkaen (2005: 27 068 kävijää, 2016: 57 250 kävijää). Ja kävijämäärät ovat vaikuttavia kyseisen paikan kokoon ja sisältöön nähden.

Seuraavassa postauksessa katsellaan Berniä lintuperspektiivistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti