Berner Münster

Lintuperspektiiviin pääsee kiipeämällä Sveitsin korkeimpaan kellotorniin, Berner Münsteriin. Katedraali on pyhitetty pyhälle Vincentille ja sen rakentaminen aloitettiin 1421. Arkkitehtina toimi alkuvaiheessa Matthäus Ensinger (1390-1463). Rakennushanke saatiin lopullisesti päätökseen 1893, jolloin 100 metrinen torni valmistui. Katedraali itsessään on Sveitsin suurin kirkkorakennus. Järjestyksessään se on kolmas tällä paikalla sijaiseva kirkko.

Goottilaisen katedraalin näyttävin ilmestys on sen keskimmäinen portiikki, ja etenkin tympanon, joka on täynnä maalattuja veistoksia. Ne ovat kopioita, sillä alkuperäiset ovat turvassa ympäristötekijöiltä Bernin historiallisessa museossa.

Tympanonin vasemmassa reunassa paratiisin portti, keskellä arkkienkeli Mikael miekka kädessään ja oikealla helvetti. Vasemmassa alareunassa siunatut ja oikeassa alareunassa pahuus.

Keskellä Justitia oikeuden miekka kädessään ja vaaka vasemmalla puolellaan.

Typerät neitsyet.

Gargoili eli vedensyöksijä kuristaa merenneitoa.

Pääsy torniin ja näköalatasanteelle maksaa 5 frangia eli hieman päälle 4 euroa. Kipuaminen kannattaa, mikäli ei pelkää korkeita paikkoja, sillä kapea kiviportaikko muuttuu puolivälissä ikkunalliseksi maisemaportaikoksi, mutta ilman laseja. 

Rakastan goottilaisia kirkkoja. Niissä on runsaasti koristeluja, mutta yleisilme on kuitenkin kevyempi kuin barokkikirkoissa.

Zytgloggen korjaus kestää kesäkuuhun 2018 saakka.

Maisemat huipulta ovat upeat. Näköalatasanteen pääsee kiertämään kokonaan ympäri, jolloin avautuu tuhansien punatiilikattojen meri. Horisontissa kohoaa vuoristo, joka uhkaa kadota pilvien taakse. Mielenkiintoinen yksityiskohta tornista on se, että siellä asuivat ns. torninpitäjät vuoteen 2007 saakka.

Etualan linnamainen rakennus on Bernin historiallinen museo.

Kirkon sisätiloissa ei saa valokuvata, mikä tuntui olevan käytäntö myös Zürichin kuuluisimmissa kirkoissa. Tornista laskeutuessa näki parista ikkunasta kuitenkin jo sisälle kirkkoon, jolloin sain napattua muutaman kuvan. Tämä on mielestäni Bernin ehdottomin nähtävyys. 

Kirkon edessä olevalla Münsterplatzilla sijaitsee suihkulähde, jonka pylvään päässä seisoo Mooses-veistos. Kymmentä käskyä kannatteleva veistos (1791) osoittaa toista käskyä, joka kieltää toisten jumalten palvonnan, mikä oli yksi tärkeimmistä reformaation ohjenuorista. Huvittavaa veistoksessa on myös se, kuinka ovelasti siinä on yhdistetty sädekehä ja sarvet. Sarvet on siis muotoiltu sädemäisiksi. Tämä perustuu sekaannukseen, jossa sattui heprean käännösvirhe. Hieronymuksen kääntäessä 300-luvulla Vulgataa eli latinankielistä raamatunkäännöstä, hän luki virheellisesti sanan kirkkaus/loisto tilalle sarvet. Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Tässä Münsterplatzin veistoksessa on kekseliäästi yhdistetty molemmat, huolimatta valmistusmisajankohtaan nähden siitä kumpi käännös oli oikein. Toisessa Mookseksen kirjassa sanotaan: "Kun Mooses laskeutui Siinainvuorelta molemmat liitontaulut käsissään, hänen kasvonsa säteilivät, koska hän oli puhunut Herran kanssa." (2. Moos 34:29)

Matka jatkuu!