Olohuone ennen ja jälkeen

Nurkassa näkyy vielä seinien väri ennen maalausta.

Olen päästänyt teidät kurkistamaan aiemmin keittiön ja eteisen muutoksiin. Tällä kertaa näette hieman olohuoneessa tapahtunutta muutosta. Kuten keittiössäkin, täälläkin oli käytetty seinissä suttuista maalaustekniikkaa. Väri ei ollut niin päällekäyvä kuin se keittiön migreenivihreä, mutta maalausjälki teki seinistä likaisen näköiset. Seinät maalattiin siis ensimmäiseksi valkoisiksi, jonka jälkeen alkoi vasta suunnitelmat seinien tulevasta sävystä.

Muistutettakoon vielä, että ennen varsinaista muuttoa teetetty lattioiden hionta ja valkolakkaus raikasti huoneiden ilmettä melkoisesti. Harvat ehtivät nähdä tätä tummunutta mäntylattiaa, mutta tämä oli ehdottomasti paras rahan sijoitus. Lopputulos ilahduttaa joka päivä. Ilman hiontaa ruskea lattia olisi vienyt huomiota tapetilta.

Alun perin eteisen Vildtuta-tapetti oli suunnitteilla olohuoneeseen ja tämä art nouveau/jugend-henkinen tapetti oli menossa eteiseen. Tapetit vaihtuivat kuitenkin päinvastoin ja lopputulos on mielestäni erittäin onnistunut. Tähän Boråstapeterin Siri-tapettiin sattui sointumaan myös erinomaisesti Häklin vihreä liinavaatekaappi ja mummolasta peritty räsymatto. 

En halunnut jättää muita seiniä täysin valkoisiksi ja jonkin aikaa meni arpoessa, että millä sävyllä muut seinät maalattaisiin. Vihreä, beige, vanha roosa? Vihreä oli pitkään vahvoilla, mutta päädyin lopulta kuitenkin neutraaliin beigeen, sillä seinille on tulossa vielä paljon tauluja enkä halunnut huoneesta liian ahtaan näköistä. Lopulta seiniin valikoitui Teknoksen sävykartasta T1669. Kermanvärinen sävy on lämmin ja luonteikkaampi kuin pelkkä valkoinen.

Kaapin päällä Timo Kokon veistos.

Vasemmalla T1669, oikealla valkoinen. Sävyero valkoiseen ei ole kovin voimakas, mutta tuo lämpöä.

Nurkassa ollut keinonahkainen nojatuoli siirtyi yläkertaan, ja tilalle vaihtui mummolasta peritty Parolan Rottingin Lumikenkä. Näitä on kaksi ja ne ovat toimittaneet vuosikymmenten aikana virkaansa olohuoneessa, parvekkeella ja eteisessä. Tilasin Parolan Rottingilta pehmusteet ja istumismukavuus parani, kun ei tarvitse enää kaikenmaailman vilttejä ja tyynyjä. En ole varsinaisesti koskaan ollut rottinkikalusteiden suurin ystävä, mutta tämä Lumikenkä on aina miellyttänyt muotoilullaan silmääni. Te, ketkä olette näissä joskus istuneet tiedätte, että ne ovat äärimmäisen mukavia istua.  

Nyt kun kodin käytetyimmät huoneet alkavat olla sellaiset kuin kodilta toivon, alkaa talo tuntua jo oikeasti kodilta.