Taas olisi hyvä aika esitellä kirppislöytöjä. Nämä eivät ole löytyneet yhdellä kertaa, mutta kierrokset ovat tuottaneet yllättävän paljon taidejuttuja.
Vanhoista verhoista maksoin yhteensä 15 euroa. Nämä pääsivät keittiöön keltaisten kukkaverhojen tilalle. Vaihtelun vuoksi. Sekä näissä että keltaisissa verhoissa on samanlainen kangas, joka päästää kauniisti valoa läpi ja ehkäisee samalla kesäauringon paahdetta.
En varsinaisesti kerää Arabian Botanica-sarjaa, mutta ostan niitä silloin tällöin, jos aihe ja hinta ovat kohdallaan. Harvoin näitä nykyisin löytää todella edullisesti. Olen maksanut lautasista yleensä 12-20 euroa/kpl. Keskellä olevat kaksi lautasta on peritty mummolasta ja niiden ympärille on ilmaantunut kirppislöytöjä. Uusimmat kaksi ovat yläreunan lehtoimikkä (17e) ja puolukka (20e). Keskellä oleva lautanen on Björn Wiinbladin Rosenthalille kuvittama lautanen. Siitä taisin maksaa aikoinaan 28 euroa.
Tällaista emaloitua naulakkoa olen etsinyt, mutta en ole suostunut maksamaan useita kymppejä. Tämä löytyi kesällä Mikkelistä kuudellla eurolla.
Tämä kirja muutti aikoinaan tavan, jolla katson nykyisin taidetta ja maailmaa. Tämä samanlainen pahvikotelossa oleva 2000:n kappaleen numeroitu teos oli opetuskäytössä, kun opiskelin Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa (nyk. Ingmanedu) kuva-artesaaniksi. Meillä alkoi elävänmallin maalauskurssi ja opettaja käytti esimerkkinä tätä kirjaa. Piirrän mielestäni ihan ok-hyvin, mutta värit ovat tuottaneet minulle vaikeuksia. Tämä kirja räjäytti tajunnan, kun näin kuinka Michelangelo oli käyttänyt värejä 1500-luvulla Sikstuksen kappelin freskoissa Vatikaanissa.
Kun harjoituksissa siirryttiin hiilipiirustuksesta vähitellen väreihin oli uskomatonta tajuta, että varjot eivät olekaan mustia. Ympärillä olevat värit ja valot vaikuttavat siihen, kuinka värit iholla ja vaatteissa muuttuvat. Michelangelo on käyttänyt huimia väriyhdistelmiä etenkin vaatteiden draperioissa (laskokset). Jotkin kuvat voisivat aivan hyvin olla modernin taiteen aikakaudelta 1900-luvulta.
Kirja on suomenkielinen ja upeiden yksityiskohtakuvien ansiosta mukavaa selailtavaa, sillä näin läheltä teoksia ei pääse oikein muuten näkemään. Maksoin kirjasta 20 euroa, mikä on mielestäni löytöhinta 271-sivuisesta teoksesta, sillä antikvariaateissa tätä myydään 40-70 eurolla.
Tämä viimeinen löytö oli yllätys. Muistan katselleeni tätä samaista grafiikanvedosta erään gallerian verkkokaupassa vuosien 2013-2014 tienoilla. Pidin teosta kauniina, mutta ei minulla silloin opiskelijana ollut siihen varaa. Minua viehättivät kuvassa arkkitehtuurin yksityiskohdat ja kirsikankukan oksat.
Kun näin tämän, olin hämmästynyt, että miten teos voi nyt olla tässä?! Juuri se sama teos, mitä olin useaan kertaan käynyt netissä ihastelemassa. Jännitin hintaa, sillä vedos oli leiman mukaan kehystetty ammattiliikkeessä. Sisäisiä riemunkiljahduksia syntyi, kun huomasin hintalapun: 20 euroa. Teos pääsi rakastavaan ja arvostavaan kotiin.
Joku on joskus kysynyt, että kuinka teen niin hyviä löytöjä. Tähän on vain yksi vastaus: kirppareilla pitää kiertää tarpeeksi usein. Näin alkaa karttua tietoutta siitä, mitä mistäkin tuotteesta kannattaa maksaa, mikä on löytöhinta ja mikä ei. Toisaalta, jos toivoo löytävänsä jotain oikein kovasti, ja sitten kun sen viimein löytää, voi olla valmis maksamaan löydöstään aiottua enemmän. Kierrätysostaminen on erittäin kannattavaa, mutta siihen menee yleensä tavallista enemmän aikaa, kun haluamaansa ei välttämättä löydä heti seuraavalla kirppiskierroksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti