Villa Gyllenberg

Tämä on taidehistorioitsijalle noloa tunnustaa, mutta kävin vasta viime vuonna ensimmäistä kertaa Villa Gyllenbergissä. Marraskuussa 2022 esillä oli kokoelmanäyttelyn lisäksi Tosen Iwasakin näyttely. Uudemman kerran vierailin museossa kuukausi sitten elokuussa, kun esillä oli Idän henkisyys -näyttely. Marraskuun vierailulla mietin, että museo pitää nähdä myös kesällä, sillä sijainti Kuusisaaressa, Laajalahden rannalla on todella kaunis. Rakennusta ympäröi myös puutarha.

Vaihtuvat näyttelyt ovat olleet mielenkiintoisia, mutta en ole saanut niiden sisällöstä niin paljon uutta tietoa kuin olin odottanut. Sen sijaan olen molemmilla kerroilla ollut aiempaa vakuuttuneempi siitä, että tästä on nousemassa yksi omista kotimuseosuosikeistani. Rakennus ja ympärillä oleva miljöö ovat itsessään kauniita ja Signe ja Ane Gyllenbergin keräämään kokoelmaan kuuluu lukuisia taidehistorian merkkiteoksia.

Tuntematon italialainen: Madonna ja Jeesus-lapsi sekä Johannes, 1500-luvun alkupuolisko, tempera puulle. Tizian: Miehen muotokuva, ajoittamaton, öljy kankaalle. Domenico Puligo: Naisen muotokuva, 1510-luvun alku, tempera puulle.

Helene Schjerfbeck: Lehtimajanjuhla, 1883. Maalaus oli ensimmäinen Ane Gyllenbergin ostama Schjerfbeck-teos. Hän hankki teoksen ystävältään Gösta Stenmanilta 1930-luvulla. Myöhemmin hän osti lisää Schjerfbeckin töitä ja kävi kirjeenvaihtoa taiteilijan kanssa.

Signe ja Ane Gyllenberg.

Ane Gyllenberg (1891-1977) oli kauppaneuvos, pankkiiri, taiteen keräilijä ja lahjoittaja. Vaimo Signe (1896-1977) toimi pankkivirkailijana. Museo sijaitsee Gyllenbergien entisessä kodissa, jonka alkuperäinen osa valmistui 1938 Matti Finellin suunnittelemana. Taloa laajennettiin uudella ruokasalilla 1955 ja galleriatila lisättiin 1970-luvun lopussa.

Signe ja Ane Gyllenberg perustivat lääketieteellisen tutkimussäätiön vuonna 1949. Ane Gyllenbergin kiinnostus henkisyyteen, sen vaikutukset ihmiskehoon sekä innokas taiteen keräily olivat pääasialliset syyt miksi pariskunta allekirjoitti säätiön perustamisasiakirjan. "Säätiön tarkoitus on toteuttaa Signe ja Ane Gyllenbergin tahtoa tukemalla lääketieteellistä tutkimusta, jossa painotetaan psyyken vaikutusta kehoon sekä verentutkimusta. Lisäksi säätiön tehtävänä on vaalia ja kartuttaa Signe ja Ane Gyllenbergin taidekokoelmaa ja ylläpitää taidemuseota heidän kodissaan ja sen yhteydessä olevassa galleriassa."

Taiteen merkitys säätiössä kasvoi vuonna 1966, kun Ane Gyllenberg päätti lahjoittaa merkittävän taidekokoelmansa säätiölle. Pariskunnan toiveena oli saattaa taidekokoelma yleisön nähtäville, mistä syntyi ajatus gallerian rakentamisesta kodin yhteyteen.

Ane Gyllenbergin työhuone.

Helene Schjerfbeck: Keltaisia ruusuja, 1942, öljy kankaalle.

Suomessa oli 1800-1900-lukujen vaihteessa valtava kiinnostus hengellisen tiedon etsimiseen. Tähän liittyvät esimerkiksi Ane Gyllenbergin vapaamuurarius sekä antroposofia. Näiden lisäksi esimerkiksi ruusuristiläisyys, teosofia, esoteerisuus, mystiikka ja spiritismi olivat eräänlaisia johtolankoja, jotka innoittivat minut vuosi sitten Villa Gyllenbergiin.

Tämä liittyy Herman Grönbärjiin (1875-1958), jonka elämää ja taidetta olen yrittänyt tutkia sen jälkeen, kun löysin hänen luonnoskansionsa. Myös Pirkko Kotirinnan mukaansatempaava  Hilma af Klintin (1862-1944) elämäkerta käsittelee samoja aihepiirejä. Villa Gyllenbergin muistin museomaailmasta sen jälkeen, kun etsin lisätietoja Herman Grönbärjiin, antroposofiaan sekä esoteerisuuteen liittyen. Löysin Villa Gyllenbergin säätiön julkaiseman kirjan Hengen aarteet - esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890-1950. Tästä syntyi kipinä vierailla museossa.

Villa Gyllenbergin säätiön taidekokoelma sisältää tällä hetkellä noin 400 teosta. Kokoelmassa on pääasiassa suomalaista kuvataidetta 1700-luvulta 1960-luvulle.  Kokoelmaan kuuluu mm. Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Ellen Thesleffin, Fanny Churbergin, Sigrid Schaumanin ja Tyko Sallisen teoksia. Helene Schjerfbeckin teoksia on lähes neljäkymmentä kappaletta (maalauksia, luonnoksia, grafiikkaa). Kokoelmaa kartutetaan ajoittain uusilla hankinnoilla. Viimeisin hankinta on Elin Danielson-Gambogin (1861-1919) maalaus Teepöydän ääressä (1901).

Akseli Gallen-Kallela: Romanimies, 1883, öljy kankaalle. Onni Muusari: Aarteenetsijä, 1910, öljy kankaalle. Hugo Simberg: Poika, noin 1897, öljy paperille, liimattu kankaalle.

Pekka Halonen: Soittotunnin jälkeen, 1894, öljy kankaalle.

Werner Holmberg: Aihe Torisevalta, 1859, öljy kankaalle.

Werner Holmberg: yksityiskohta maalauksesta Aihe Torisevalta.

Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra, 1907, öljy kankaalle.

Ane Gyllenberg keräsi kokoelmaan taideteoksia, jotka olivat paitsi kauniita, sisälsivät myös jonkin hengellisen viestin. Akseli Gallen-Kallelan maalaus Ad Astra sijaitsi vuosikausia Anen makuuhuoneessa. Gallen-Kallela maalasi teoksia kaksi kappaletta. Ensimmäisenä maalattu versio sijaitsee The Art Institute of Chicagon kokoelmissa.

Akseli Gallen-Kallela: Suojelusenkelit (Korpit), 1888, öljy kankaalle, liimattu pahville.

Magnus Schjerfbeckin (1860-1933) suunnittelema kaappi. Koristemaalaukset Helene Schjerfbeck (1862-1946), 1890-luku. 

Yrjö Ollila: Metsäpuro, 1918, öljy kankaalle.

Juho Rissanen: Maanraivaajia, 1907, tussi ja guassi pahville. Maalaus muistuttaa hyvin paljon Kuopion museon Rakentajia -seinäfreskoa.

Pidän todella paljon näistä museokodeista, koska niissä on usein vahvasti läsnä eletty elämä. Huonekaluineen ja sisustuksineen ne ovat kokonaistaideteoksia. Villa Gyllenbergissä teokset saavat edelleen olla samoilla seinillä, missä ne ovat olleet Signen ja Anen aikana. Yläkerrassa kannattaa katsoa Ihmiskunnan iloksi -dokumentti (21 min), mikä kertoo Ane Gyllenbergistä ja hänen elämäntyöstään. Samassa tilassa on nähtävillä dokumentti (28 min) myös kokoelmatyöstä ja paluumuutosta Gyllenbergin tiloihin remontin jälkeen 2021.

Eero Järnefelt: Korpilouhikko, 1891, öljy kankaalle. Sakari Tohka: Enkeli, 1939, pronssi.

Villa Gyllenberg on avoinna keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-17. 

Tarkemmat saapumisohjeet voi lukea täältä.