Kustaa Saksi: Rajamailla

Kustaa Saksi: (teokset etualalla) Alkumuna, 2015; Naarashirvi, 2021; Anansi, 2021; Proteus, 2021. (teokset takana) Vega, 2021; Gilgamesh, 2021; Sinbad, 2021. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Designmuseossa oli esillä yksi kesän ja syksyn kiehtovimmista näyttelyistä. Kustaa Saksin Rajamailla -näyttely päättyi tänään (15.10.). Näyttely esitteli laajan kokoonpanon Saksin suunnittelemia, jacquard-tekniikalla kudottuja tekstiiliteoksia vuosilta 2013–2023.

Kuvakudosten historia uudessa valossa

Saksin teokset jatkavat ja uudistavat vuosituhantista kuvakudostekniikan perinnettä. Kuvakudoksella tarkoitetaan kangaspuilla kudottua seinäverhoa tai muuta kuvitettua sisustuskudonnaista. Kuvakudokset ovat liittyneet läheisesti kangastapettien historiaan ennen paperitapettien keksimistä. Vanhimmat tunnetut kuvakudokset on löydetty Egyptistä ja ne ajoittuvat 1400-luvulle eaa. Valmistustaito oli kuitenkin jo ennen sitä olemassa itämaisten ja amerikkalaisten kansojen keskuudessa. Länsi-Euroopan vanhimmat kuvakudostyöt ajoittuvat 800-1200-luvuille. Ranska oli 1400-luvulla johtava maa kuvakudosten valmistuksessa. Tunnetuin valmistaja oli Les Gobelins, josta juontuu Suomessakin tunnettu gobeliini-termi. Keskiajalla tärkeimpiä kuvakudosten aiheita olivat Raamatun tapahtumat, pyhimyslegendat ja ritarirunous. 1500-luvulla tekniikan painopiste siirtyi Brysseliin.

Kustaa Saksi: Syvänne, 2016 (vasemmalla), sarjasta Woolgathering, yksityiskokoelma. Löysäillen, 2015 (oikealla), sarjasta Reveille, yksityiskokoelma. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Kustaa Saksin töissä uusi kohtaa vanhan. Nykyaikainen muotokieli ja kuviosuunnittelu yhdistyvät perinteiseen jacquard-kudontatekniikkaan. Luonnonmateriaalien lisäksi hän on hyödyntänyt teoksissaan muun muassa kumi-, metalli-, akryyli- ja fosforilankoja. Saksin tekstiiliteokset toteutetaan tietokoneohjatuilla jacquard-kangaspuilla yhteistyössä Alankomaalaisen Tilburgin TextielMuseumin TextielLabin kanssa.

Minulle tunnetuin kuvakudossarja sijaitsee Pariisissa (Musée de Cluny): Neito ja yksisarvinen, joka ajoittuu 1500-luvulle. Niissä kuvataan vertauskuvallisesti aisteja. Eräänlaisia aisteja, tai aistimuksia, on kuvannut töissään myös Kustaa Saksi. Näyttely tutkii muun muassa hetkiä todellisen ja epätoden välillä, hallusinaatiokokemuksia ja migreenistä aiheutuvia oireita.

Kustaa Saksi: Vega, 2021, sarjasta Mythology. Jacquard-kudonnainen, villa, mohair, akryyli, polyesteri.

Suurikokoiset työt tuntuvat aluksi psykedeeliseltä massalta, kunnes katse tottuu voimakkaisiin väreihin, väriyhdistelmiin ja rajuihin kuvioihin. Kun malttoi pysähtyä tutkimaan yksittäisiä teoksia, kuvakudosten yksityiskohdista alkoi nousta esiin tarinan aiheita.

Kustaa Saksi & IC-98: Odottava maailma, 2017, jacquard-kudonnainen, pellava, akryyli, puuvilla, viskoosi, polyesteri, kapseloidut siemenet. Tilausteos: Victoria and Albert Museum, Goethe Institut, Lontoo. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Maailma vuonna 4017

Suurimman vaikutuksen minuun teki yhden huoneen täyttävä Odottava maailma. Teos on tehty yhteistyössä taiteiljaryhmä IC-98:n kanssa. Metsänvihreältä seinältä valui lattialle valtavana mattona kuvakudos, joka oli täytetty erilaisilla kasveilla. Teos kuvaa maailmaa 2000 vuoden kuluttua. "Vuonna 4017 maapallon ilmasto on lämmennyt, merenpinta on noussut ja ihmiskunta on aikaa sitten kadonnut. Työ esittää Norjan Huippuvuorilla sijaitsevaa Tuomiopäivän holvia. Se on vuonna 2008 perustettu siemenpankki, joka toimii ihmiskunnan viljelykasvien varmuusvarastona."

Taiteilijat etsivät teosta varten kasveja, joiden uskotaan menestyvän tulevaisuuden huomattavasti lämpimämmissä ilmasto-oloissa. "Kuvakudoksessa eri puolilta maailmaa peräisin olevat siemenet ovat versoneet vehreiksi niityiksi. Teokseen on kudottu aitoja kasvien siemeniä, joiden kautta maapallon tulevat, vielä syntymättömät asukkaat ovat siinä läsnä."

Kustaa Saksi & IC-98: yksityiskohta kuvakudoksesta Odottava maailma, 2017.

Teoksessa on vahvasti viitteitä myöhäiskeskiaikaiseen millefleur (ransk. tuhat kukkaa)-tyyliin, jota käytettiin paljon eurooppalaisissa gobeliineissa myöhäiskeskiajalla ja varhaisrenessanssissa. Teos oli samaan aikaan surumielinen ja lohdullinen.

Teokseen kuvatut kasvit:

• Agrostis capillaris (nurmirölli)
• Angelica archangelica (väinönputki)
• Brassica rapa ssp. campestris (satokaali)
• Chamaenerion angustifolium (maitohorsma)
• Deschampsia flexuosa (metsälauha)
• Elymus mutabilis (villivehnät)
• Festuca rubra (punanata)
• Hordeum jubatum (partaohra)
• Phleum alpinum (pohjantähkiö)
• Poa pratensis (niittynurmikka)
• Polenomium boreale (karvasinilatva)
• Rheum rhabarbarum (raparperi)
• Rhodiola rosea (ruusujuuri)
• Ribes rubrum (punaherukka)
• Rubus chamaemorus (suomuurain)
• Solanum tuberosum (peruna)
• Taraxacum officinale (voikukka)
• Trifolium pratense ssp. pratense (puna-apila)
• Trifolium repens var. repens (valkoapila)
• Vaccinium vitis-idaea (puolukka)
• Vicia cracca (hiirenherne)
• Vicia sepium (aitovirna)

Kustaa Saksi: Alkumuna, 2015, sarjasta Reveille, jacquard-kudonnainen, mohair, villa, akryyli, polyesteri. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Fraktaalit ja myytit

Näyttelytekstit kertoivat Kustaa Saksin viehätyksen myytteihin ja fraktaaleihin. "Lukiessaan pojalleen satuja ja kansantaruja Saksi on pannut merkille, kuinka tietyt teemat toistuvat kautta aikojen eri kulttuurialueiden kirjallisuudessa. Fraktaatilla tarkoitetaan muotoa, jonka yksityiskohdat jatkuvat toisteisesti äärettömiin. Tällaisia muotoja ovat esimerkiksi saniaisten lehdet, puiden oksat ja lumihiutaleet. Myytit ovat tarinoita, joita on kerrottu toisteisesti jo tuhansia vuosia. Saksi näkee myyteissä ja fraktaaleissa samankaltaisuutta."

Kustaa Saksi: ykstyiskohta kuvakudoksesta Alkumuna, 2015.

Yksi tunnetuimmista myyteistä on tarina maailman luomisesta. Se on monissa kulttuureissa toistuva tarina. Kalevalassa maailma syntyi sotkan munasta:

"(---) Niin silloin ve'en emonen,

veen emonen, ilman impi,

nosti polvea merestä,

lapaluuta lainehesta

sotkalle pesän sijaksi,

asuinmaaksi armahaksi.

(---) Lentelevi, liitelevi,

päähän polve laskeuvi.

Siihen laativi pesänsä,

muni kultaiset munansa:

kuusi kultaista munoa,

rautamunan seitsemännen.

(---) Vavahutti polveansa,

järkytti jäseniänsä:

munat vierähti vetehen,

meren aaltohon ajaikse;

karskahti munat muruiksi,

katkieli kappaleiksi.

Ei munat mutahan joua,

siepalehet veen sekahan.

Muuttuvat murut hyviksi,

kappalehet kaunoisiksi:

munasen yläinen puoli

alaiseksi maaemäksi,

munasen yläinen puoli

yläiseksi taivahaksi;

yläpuoli ruskeaista

päivöseksi paistamahan,

yläpuoli valkeaista,

se kuuksi kumottamahan;

mi munassa kirjavaista,

ne tähiksi taivahalle,

mi munassa mustukaista,

nepä ilman pilviöiksi."

Myös Kustaa Saksi on kuvannut maailman synnyn teokseensa Alkumuna. Teoksessa on paitsi fraktaalimuotoja myös muun muassa tähtikuvioita ja tähtimerkkejä sekä egyptiläinen hautoja ja vainajia suojeleva Anubis-jumala.

Kustaa Saksi: ykstyiskohta kuvakudoksesta Alkumuna, 2015.

Kustaa Saksi: ykstyiskohta kuvakudoksesta Alkumuna, 2015.

Kustaa Saksi: Proteus, 2021, sarjasta Mythology, jacquard-kudonnainen, mohair, alpakan villa, akryyli, polyesteri. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

"Tarinat ovat usein kudottuja juonia. Ne sisältävät monimutkaisia juonenkäänteitä, jotka muistuttavat kudonnan kompleksisuutta ja tarkkuutta. Saksista on kiehtovaa, kuinka kansanperinne, luonto ja tekstiilit kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi kudonta ja hämähäkit yhdistetään monissa kulttuureissa toisiinsa. Kuten lahjakas kutoja Arakhne, jonka Athena-jumala muutti hämähäkiksi, tai Anansi, hämähäkkihahmoinen kujeilija." Kustaa Saksi on suunnitellut useisiin teoksiin seittimäisiä kuvioita hämähäkkeineen.

Kustaa Saksi: Arakhnen seitti, 2013, sarjasta Hypnopompic, jacquard-kudonnainen, mohair, villa, akryyli, polyesteri. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Tekniikan merkitys

Kustaa Saksi aloitti jacquard-tekniikkakokeilut 12 vuotta sitten. Ideointivaiheen jälkeen Saksi luonnostelee ideansa kynällä, siveltimellä ja tietokoneella. Luonnos esitellään TextielLabin kudontatiimilleja prosessi käynnistyy tuotekehittäjä Stef Mieron kanssa. Tämän jälkeen jokainen luonnoksessa oleva kuvio ja väri muunnetaan tietokoneen avulla digitaaliseen muotoon. Lopuksi työpajassa alkaa kudontavaihe, johon taiteilija osallistuu useiden päivien ajan. Jacquard-tekniikassa kuvio kudotaan langalla osaksi kangasta, kirjailemisen tai painamisen sijaan.

Kustaa Saksi: yksityiskohta jacquard-kudonnaisesta Käkkärä, 2022, mohair, alpakan villa, akryyli, polyesteri. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Saksille on tärkeää väri- ja materiaalivalintojen tuottamaan tunnelmaan. Saksin mukaan kuvakudokset sisältävät aistinvaraista tietoa, jonka voi havaita vain koskettamalla. Lankojen materiaalit ja kudoksen rakenne välittävät viestejä: metalli kylmyyttä, mohair pehmeyttä ja silkki sileyttä.

Migreenin muodonmuutos

Migreenistä kärsineenä jännitin etukäteen, että miltä teokset tuntuisivat. Uutisissa oli kirjoitettu, kuinka Kustaa Saksin "migreeni voi näyttää kauniilta", mutta kaikki sairaudesta kärsivät tietävät, että kohtaus on todella epämiellyttävä, jopa lamauttava. Migreenistä alkunsa saaneet teokset oli onneksi sijoitettu omaan huoneeseen, jolloin tilasta saattoi poistua, mikäli teokset altistivat kohtaukselle.

Saksi on kärsinyt migreenistä seitsemänvuotiaasta lähtien. Muutama vuosi sitten hän päätti käyttää migreenikohtauksiaan teostensa lähdemateriaalina. Hän halusi voittaa sairauteen liittyviä pelkoja ja yrittää löytää asiasta jotain kaunista.

Kustaa Saksi: (teokset vasemmalta oikealle) Verso, Arkkityyppejä, Hyökkäys, 2018. Kaikki teokset ovat sarjasta First Symptoms. Jacquard-kudonnaiset. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Huoneessa oli samaan aikaan kanssani kolme vanhempaa naista, joista kaksi kertoi kärsivänsä migreenistä. Toisella oireet ovat olleet niin pahoja, että hän huomasi altistuvansa tilassa migreenikuvia katsellessaan. Hän tunnisti kuvakudoksista samanlaisia kuvioita, joita itse kokee migreenin auraoireena.

"Migreeni on osin periytyvä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa voimakkaita, toistuvia päänsärkyjä ja saattaa johtaa myös toimintakyvyn osittaiseen menetykseen. Noin kolmasosa migreenipotilaista saa näköhäiriöitä eli auraoireita. Visuaaliset auraoireet saattavat olla välkkyviä sahalaitamaisia kuvioita, sokeita kohtia näkökentässä tai näköhavaintojen vääristymiä. Niiden uskotaan johtuvan aktiviteetista aivojen visuaalista tietoa käsittelevässä osassa."

Kustaa Saksi: (teokset vasemmalta oikealle): Hyökkäys, Aura, Täydessä kukassa, 2018. Kaikki teokset ovat sarjasta First Symptoms. Jacquard-kudonnaiset. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Minä en ole itse onnekseni kärsinyt auraoireista, joten pystyin löytämään teoksista sitä kauneutta, mitä Saksi oli kenties toivonut. Hän on kuvannut teoksissaan migreenin eri vaiheita. Tosin viimeinen teos Täydessä kukassa oli niin voimakas, etten pystynyt katsomaan sitä yhtä rennosti kuin huoneen muita teoksia. Huomasin jännittäväni purentalihaksia vahvasti yhteen, joten jonkinlaisen ärsykkeen teos synnytti. Kyseinen teos kuuluu EMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelmiin.

Kustaa Saksi: Täydellinen putous, 2023, jacquard-kudonnainen, mohair, viskoosi, akryyli, heijastava polyesteri, kumi. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Haavekuvia luonnosta

Odottava maailma -teoksen lisäksi häkellyin katosta lattiaan kurkottelevista kuvakudoksista, joihin oli yhdistetty rauhoittava äänimaailma. Ideal Fall / Täydellinen putous ja Metsän poika -teokset toivat mieleen aasialaiset kuvakääröt, jotka jatkuvat ja jatkuvat. Täydellinen putous -teokseen oli yhdistetty Marko Nybergin äänimaailma. Teosta varten Saksi ohjeisti tekoälyä luomaan ehdotuksen ihanteellisesta maailmasta. Osa ehdotuksista muistuttivat unenomaista metsää, toisissa näkyi tyypillistä paratiisikuvastoa: vehreää kasvillisuutta ja japanilaista puutarhaa. Ehdotusten joukossa oli yllättävän usein mukana vesiputous. Kustaa Saksi valitsi tekoälyn luomista ehdotuksista sopivimmat Täydelliseen putoukseensa.

Kustaa Saksi: Metsän poika, 2023, jacquard-kudonnainen, mohair, viskoosi, akryyli, polyesteri, kupari. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Huoneen teoksista pidin enemmän vihreäsävyisestä Metsän pojasta. "Teoksessa oleva hahmo on saanut inspiraationsa tunteesta, jonka Aleksis Kiven kirjoittama Metsämiehen laulu Kustaa Saksissa synnyttää. Kivi kirjoitti runon Seitsemän veljestä -romaaninsa hahmolle, joka lauloi yhteydestään metsään. Riemukkaan runon ovat myöhemmin säveltäneet lauluksi muun muassa Yrjö Kilpinen, Jean Sibelius ja Kaj Chydenius. Saksin lapsuudenmaisemat, suomalaiset metsät, ovat taiteilijan voiman ja hyvinvoinnin lähde. Metsä on paikka, jota hän kaipaa eniten nykyisessä, täysin rakennetussa asuinympäristössään [Amsterdamissa]."   

"Terve metsä, terve vuori,

terve metsän ruhtinas!

Täs on poikas uljas nuori,

esiin käy hän voimaa täys

kuin tuima tunturin tuuli.

Metsän poika tahdon olla,

sankar jylhän kuusiston

Tapiolan vainiolla

karhun kanssa painii lyön,

ja maailma Unholaan jääköön.

Ihana on täällä rauha,

urhea on taistelo.

Myrsky käy ja metsä pauhaa,

tulta iskee pitkäinen,

ja kuusi ryskyen kaatuu.

Viherjäisell lattialla,

mis ei seinät hämmennä,

tähtiteltin korkeen alla

käyskelen ja laulelen,

ja kaiku ympäri kiirii.

Kenen ääni kiirii siellä,

metsän immen lempeän.

Liehtarina miehen tiellä

hienohelma hyppelee,

ja kultakiharat liehuu.

Metsän poika tahdon olla,

sankar jylhän kuusiston

Tapiolan vainiolla

karhun kanssa painii lyön,

ja maailma unholaan jääköön."

-Aleksis Kivi: Metsämiehen laulu-

Kustaa Saksi: Elämän puu, 2013, sarjasta Hypnopompic, jacquard-kudonnainen, mohair, akryyli. Valmistaja: TextielMuseum / TextielLab, Tilburg.

Tekstiilitaiteen tulevaisuuden mahdollisuudet?

Näyttelyssä vaeltelu tuntui hyvältä. Kävijöitä oli paljon, mutta kaikki antoivat toisilleen tilaa teosten äärellä. Designmuseon näyttelytilat olivat sopivan kokoiset näyttelyä varten. Teoksia oli näyttelyssä nytkin runsaasti, mutta eri tiloihin jaetut kokonaisuudet olivat maltillisia. Vielä isommassa mittakaavassa näyttely olisi todennäköisesti tuonut itselleni väsymyksen, tai päänsärkyä.

Pidän tekstiilitaiteesta (vaikka se ei kuulu vahvuuksiini) ja luulen, että tähän samaan on herännyt moni muukin, etenkin kasvaneen ryijyinnostuksen vuoksi. Tekstiiliteokset eivät ole menettäneet merkitystään alkuperäisestä, vaikka muotokieli on muuttunut; ne tuovat tiloihin lämpöä, parantavat akustiikkaa ja näyttävät kauniilta. Kustaa Saksin kuvakudokset kulkevat taidehistoriassa muun muassa Väinö Blomstedtin (1871-1947), Hugo Simbergin (1873-1917), Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931), Eva Anttilan (1894-1993), Dora Jungin (1906-1980) ja Kirsti Rantasen (1930-2020) jalanjäljissä. Saksi on kuitenkin uskaltautunut ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan isommin ja räikeämmin kuin edeltäjänsä. Mielenkiintoista nähdä mihin uudet teknologiat tekstiiliperinteen voivatkaan viedä.

Kustaa Saksin Rajamailla -näyttely oli esillä Designmuseossa 5.5.-15.10.2023.

*Tekstilainaukset ovat Designmuseon näyttelyteksteistä.