Wardin keltainen

Rax Rinnekangas: Rafael Wardi, 2007, valokuva.

Didrichsenin taidemuseossa on esillä Rafael Wardin (1928-2021) värikylläinen näyttely. Museo ehdotti Wardille 95-vuotisjuhlanäyttelyä keväällä 2021, jonka ajankohdaksi oli kaavailtu vuoden 2023 syksyä. Taiteilija ilahtui näyttelyehdotuksesta ja jatkoi työskentelyään. Rafael Wardi kuoli 93-vuotiaana elokuussa 2021. Näyttelyn keskiössä ovat taiteilijan viimeisten vuosien teokset, joita ei ole ennen esitelty julkisesti. Uusien teosten rinnalla on keskeisiä töitä uran varrelta. Kaikkiaan teokset kattavat vuodet 1949-2021.

Minulle, ja varmasti monelle muulle, Rafael Wardin nimi nousi tietoisuuteen presidentti Tarja Halosen muotokuvan (2002) myötä. Halosen muotokuvassakin on vahvasti läsnä "Wardin keltainen". Värikäs muotokuva päätti taiteilijan synkän kauden, joka oli jatkunut hänen puolisonsa sairastumisesta (1990-luku) ja kuolemasta (2001) lähtien.

Rafael Wardi: Omakuva, 1969, öljy kankaalle. Yksityisomistus.

Rafael Wardi on kertonut saaneensa inspiraation keltaisen tutkimiseen Vincent van Goghin (1853-1890) maalauksista. Näyttelyyn on teipattu Wardin sanat: "Näin 1946 Vincent van Goghin näyttelyn Tukholmassa. Se teki minuun valtavan vaikutuksen. Ehkä näissä töissä näin ensimmäistä kertaa keltaisen niin ylivertaisen hienosti käytettynä. Toki myös sinisen, punaisen, valkoisen - - - jotenkin se on sininen tai punainen minulla ja keltainen. Luulen, että alitajunnassani elävät ne värit, joita haluan käyttää."

Rafael Wardi: Keltainen asetelma, ajoittamaton, öljy kankaalle. Sara Hildénin taidemuseo.

Rafael Wardi: Kynttilänjalat, 1979, öljy kankaalle. Nordean Taidesäätiö.

Halusin nähdä näyttelyn juuri keltaisen vuoksi. Wardin keltainen ei kuitenkaan ole puhdas, värituubista puristettu keltainen, vaikka sen kuvittelisi silloin olevan hehkuvimmillaan. Wardi on saanut keltaisen loistamaan kaikissa muodoissaan juuri siksi, että siihen on sekoitettu mausteeksi muun muassa sinistä, vihreää, punaista, ruskeaa, violettia ja valkoista. Ei keltainen ole luonnossakaan puhdasta keltaista. Näin Wardi on vanginnut keltaiseensa todellista valoa.

Rafel Wardi kertoi Rax Rinnekankaan elokuvassa Värin sielu (2008): "Luonnossa on miljoona väriä, joita ihminen ei ilmeisesti edes tajuakaan. Arki-ihminen käyttää tietoisuutta ja maailmaa ikään kuin kuinka laajasti tahansa. Taiteilija rajoittaa sen ehkä kymmeneen väriin. Ja juuri tämä rajoittaminen tekee sen, että hän tutustuu väreihin enemmän."

Rafael Wardi: Keltainen pullo, 1968, öljy kankaalle. Didrichsenin taidemuseo.

Jotkin Wardin maalaukset ovat ajoittain lähes abstrakteja. Katsoja joutuu siristelemään silmiään hahmottaakseen teoksessa esiintyvän kokonaisuuden. Taiteilija ei kuitenkaan koskaan sanoutunut täysin irti esittävyydestä. Wardi ihaili italialaisen Giorgio Morandin (1890-1964) asetelmamaalauksia: "Morandi oli se joka sytytti ja vei mut pois abstraktista maalauksesta. Se iski minuun. Hän näytti miten esineet, tavalliset pullot, voivat muuttua suureksi taideteokseksi. Ei Morandia voisi kuvitellakaan Hollantiin tai tännepäin. Meillä on ihan toinen ilmasto!"

Rafael Wardi: Aranda, 2018, öljy kankaalle. Yksityisomistus.

"Hiljakseen olen opiskellut ne värit, joita haluan käyttää. Kyllä minä voin käyttää usein mitä väriä tahansa, mutta kellertäviä on enemmän mun makuuni. (---) Minä vain käytän keltaista. Mutta sekään ei sinänsä riitä. Kuka tahansa voi käyttää keltaista, mutta usein se keltainen ei sillä tavalla elä, että se olisi maalauksesta kiinnostunut. Keltainenkin on suhteessa johonkin muuhun, yksinään se on vain kemiallinen väri."

Rafael Wardi: Vaikutteita Divina Commediasta, 2018, öljy levylle. Yksityisomistus.

Näyttelyssä on toki muutakin kuin keltaista, mutta huomasin automaattisesti hakeutuvani juuri keltaisten teosten ääreen. Keltaisella värillä tiedetään olevan fyysisiä vaikutuksia: se nopeuttaa pulssia ja stimuloi aivoja. Keltainen on myös ensimmäinen väri, jonka ihmissilmä havaitsee, joten vetovoima teosten äärelle oli luonnollista.

Museon alakerrassa esitellään Rafael Wardin teatteripuvustuksia ja lavastuksia 2000-luvulta. En tiennyt tästä aluevaltauksesta, mutta esimerkit nähtyäni Wardin kädenjälki ja värimaailma sopi teatteriin loistavasti.

Didrichsenin taidemuseon näyttely on juuri sopivan kokoinen, jolloin kaikkiin näyttelyn teoksiin jaksaa paneutua. Kaikkien teosten osalta tiloissa ei mielestäni ollut optimaalinen valaistus, jotta värisävyistä olisi saanut kaiken irti. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, sillä rakennusta ei alkujaan ole suunniteltu museoksi, vaan Marie-Louise (1913-1988) ja Gunnar Didrichsenin (1903-1992) kodiksi. Wardin keltainen on kuitenkin niin vahva, että se tuntuu kehossa. Se kuplii ja saa hymyilemään, etsimään maalauksista jokaisen siveltimenvedon ja värisävyn.

Rafael Wardi: Auringonportti, 1985, öljy kankaalle. Fortumin Taidesäätiö. Wardi maalasi 1980-luvun alkupuolella sarjan aurinkoaiheita ja Fortumin Taidesäätiön teos on yksi sarjan pääteoksista. Keltainen symboloi teoksessa energiaa ja positiivista voimaa elämässä. Kooltaan teos on Wardin suurimpia.

"Auringolla on valtava merkitys koko taiteen synnyssä.

(---) Minut valtaa valtava voima mikä luonnossa näkyy. "

-Rafael Wardi-

Rafael Wardin näyttely on esillä Didrichsenin taidemuseossa 28.1.2024 saakka.

Tekstin lainaukset ovat Rax Rinnekankaan elokuvasta Värin sielu - Rafael Wardin taide (2008).