Olen seurannut Mira Kankaanrannan taidetta joitain vuosia. Hänen kädenjälkensä on samaan aikaan rujoa ja kaunista. Väripaletti on paikoin pastellisen herttainen, mutta kuvatut aiheet eivät ole kevyitä. Olen odotellut, että milloin vastaan tulee maalaus, joka puhuttelee tarpeeksi paljon löytääkseen tiensä kotiini.
 |
| Mira Kankaanranta: Lähtö, 2023, öljymaalaus kankaalle. |
Tällainen oli Kankaanrannan maalaus Lähtö. Teokseen on kuvattu lintu, jonka selässä, tai ikään kuin sisässä, on havaittaissa ihmishhamo, jonka rinnassa on oman tulkintani mukaan punaisena hehkuva sydän. Minulle maalaus on vertauskuva sielulinnusta.
 |
| Mira Kankaanranta: yksityiskohta teoksesta Lähtö. |
Lintujen yhdistämisellä kuolemaan on pitkät juuret, sillä niiden lentotaito oli entisajan ihmisille suuri arvoitus. Ne kykenivät sellaiseen, joka oli ihmiselle mahdotonta. Lintuja alettiin pitää ihmisen sielun vertauskuvina jo varhain. Tästä on löytynyt todisteita esimerkiksi muinaisegyptiläisistä haudoista, babylonialaisista kirjoituksista, idän uskonnoista ja eri kansojen tarustoista. Lintujen on uskottu vievän ihmisen sielun korkeamman rajan taakse myös suomalaisessa ja karjalaisessa muinaisuskossa. Puisia sielulintuja on käytetty Karjalassa vielä 1900-luvulla.
 |
| Mira Kankaanranta: yksityiskohta teoksesta Lähtö. |
Teeman ja värimaailman lisäksi teoksessa viehättää maalin paikoittainen reliefimäinen pinta. Tätä on kaksiulotteisesta kuvasta vaikea hahmottaa, mutta se näkyy esimerkiksi linnun siivissä. Läheltä katsottuna hahmottuu myös maassa olevien kasvien kirkkaat värit.
 |
| Mira Kankaanranta: Lähtö, 2023, öljymaalaus kankaalle. Antti Tanttu: Pieni liikuteltava kaipuu, 1/4, 2019, puupiirros. |
Lähtö sopii aihemaailmaltaan hyvin yhteen Antti Tantun teoksen, Pieni liikuteltava kaipuu, kanssa. Molemmissa on mukana haikeutta, mutta koen niiden mukana olevan surun lisäksi myös toivoa ja toiveikkuutta.
Mira Kankaanranta on kuvaillut omaa tekemistään näin:
"Kuvaan ihmisenä olemista. Ihmisen ja luonnon kietoutumista toisiinsa ja luonnon kaipuuta. Koitan jollain tapaa kuvata myös luontoa ihmisessä. Mitä on kaiken alla, jotain eläimellisempää ja alkukantaisempaa, missä ja minkälainen on se jokin ydin? Pohdin myös ihmisen katoavaisuutta, asioiden hetkellisyyttä, haavoittuvuutta ja keskeneräisyyttä.
Maalaukseni ovat olotiloja, tunnetiloja, muistoja, havaintoja, intuitiivista tekemistä, hidasta harkintaa ja keskittymistä."
