*Tekstin ja kuvien julkaisuun on saatu lupa.
Kaikki lähti yhdestä Instagramissa näkemästäni tarinakuvasta lokakuussa 2024.
 |
| Kuvakaappaus @heikkinenperhe Instagram-tililtä. |
Seuraan Instagramissa Heikkisen perhettä, jossa Päivi Heikkinen kertoo arjen lisäksi paitsi omasta lihassairaudestaan myös pojastaan Jalista.
 |
| Jali Heikkinen vanhempiensa Päivi ja Pekka Heikkisen kanssa KYSin käytävägalleriassa. |
Kuopiolainen Jali Heikkinen (27) on kehitysvammainen autisti, jolle piirtäminen on ollut lapsuudesta asti apuna rauhoittumiseen ja keskittymiseen. Aluksi työt olivat hyvin pieniä mustavalkoisia kuvia, mutta vähitellen hän rohkaistui värien käyttöön.
Koko Heikkisen perhe tekee äärimmäisen tärkeää työtä muun muassa autismitietoisuuden, kehitysvammaisuuden, resilienssin ja vertaistuen lisäämiseksi. Tämän vuoksi minulla oli ilo mahdollistaa Jalille hänen haaveensa toteutuminen. Joka oli itse asiassa onnekas sattuma.
Kuopion yliopistollisen sairaalan käytävägallerioiden näyttelyajat ovat erittäin suosittuja ja varattuja pitkälle etukäteen. Minulle ilmoitettiin, että marraskuussa alkavan näyttelyn järjestäjä peruu tulonsa, jonka myötä otin välittömästi yhteyttä Päivi Heikkiseen ja kysyin, että olisiko heidän mahdollista tuoda Jalin näyttely lyhyellä varoitusajalla peruuntuneen näyttelyn tilalle.
Saimme asiat hoitumaan ja Jali sai ripustaa näyttelynsä esille marraskuun alkupuolella 2024. Aluksi hieman ujo nuorimies alkoi ilahtua ja innostua, kun hän näki, miltä teokset pitkällä seinällä alkoivat näyttää. "Henna, oletko iloinen, kun minä toin piirustukset tänne?" -Tietenkin minä olen iloinen!
Esillä oli Jalin piirtämiä ja maalaamia piirroshahmoja. Hänellä on oma ja persoonallinen tapansa piirtää. Hän ei luonnostele töitä etukäteen, vaan piirtää ja maalaa hahmoja suoraan liikkuvasta kuvasta. Jalin näyttely päättyi 31.tammikuuta 2025. Vieraskirja oli täyttynyt nopeasti kannustavista terveisistä Jalille. Jotkut olivat tulleet varta vasten katsomaan hänen töitään sairaalaan ja terveisiä olivat jättäneet useat sairaalassa työskentelevät henkilöt sekä esimerkiksi Sairaalaklovnit.
 |
| Jalin Lasten ja nuorten osastolle lahjoittama teos. |
Jalille on tärkeää ilahduttaa teoksillaan muita, ja sen hän sai aikaan. Näyttelyn purkamisen yhteydessä Jali halusi vielä lahjoittaa yhden teoksen Lasten ja nuorten osastolle sairaita lapsia ilahduttamaan. Leijonakuningas-elokuvasta tutun teoksen vastaanotti vs. osastonhoitaja Sohvi Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan teos ja elokuva kuvastavat ystävyyden ja toisten auttamisen merkitystä, jotka ovat tärkeitä arvoja myös työssä. Teosta ei ole vielä ripustettu seinälle, mutta kutsun Jalin kylään katsomaan sijoituspaikkaa, kun saamme maalauksen esille.
 |
| Savon Sanomista valokuvaaja Paula Pohjamo ja toimittaja Jukka Rönkkö haastattelemassa Jalia. |
Myös Savon Sanomat huomioi Jalin henkilöhaastattelussa. Juttu oli yhtä hyväntuulinen ja sydämellinen kuin Jali itse. Pidin juttua tärkeänä myös siksi, että se osoitti ja teki näkyväksi sairaalassa esillä olevan taiteen merkitystä. Vaikka näyttelyiden järjestäminen on taideasiantuntijan tehtävässäni vain pienen pieni osa, se on useimmille se kaikkein näkyvin työni puolista. Näyttelyitä ripustaessa tulee eniten positiivista, suoraa palautetta ja leveitä hymyjä: "Hienoa, me saadaan taas jotain uutta katsottavaa!" Koen tämän kaiken olevan sidoksissa myös viihtyvyyteen ja työnhyvinvointiin.
Jali kehittää luovuuttaan ahkerasti ja monipuolisesti. Piirtämisen ja maalaamisen lisäksi hän harrastaa muun muassa fimomassalla ja hamahelmillä askartelua sekä virkkaamista. Hänen omia piirustuksiaan on päässyt myös tatuoituna sekä Jalin itsensä että hänen äitinsä Päivin iholle.
 |
| Jalin suunnittelema Feenix-lintu Päivi-äidin käsivarressa. Käteen on tatuoitu myös perheen toisten sisarusten piirustukset. |
 |
| Jalin itsensä suunnittelemat piirrokset tatuoituna hänen käsivarteensa. |
Lupasimme Sohvin kanssa Jalille, että hän pääsee muutaman viikon päästä katsomaan lahjoittamaansa teosta Lasten ja nuorten osastolle. Lupauksista on pidettävä kiinni, joten minun pitää ensi viikolla mennä katsomaan teokselle sopiva seinä ja hoitaa ripustus kuntoon. Tällaiset kohtaamiset ovat tämän työn parhaita puolia!
