Kuinka puhua miesten kanssa tuoksuista?

Eilen sattui siskon kanssa kaksi tilannetta, joihin liittyivät miehet ja tuoksut. Olimme yhdessä syömässä ja tarjoilijana toimineella miehellä oli hajuvettä, johon molemmat kiinnitimme huomiota. Olipas hyväntuoksuinen, oli molempien kommentti, kun mies oli poistunut viemään tilausta eteenpäin. Mies toi ruoat pöytään, toivotti hyvää ruokahalua ja poistui. Kiitimme ja huomasimme molemmat tuoksuttelevamme hänen peräänsä.

Tuoksu ei ollut sellainen paksu ja raskas parfyymipilvi, vaan raikas, hieman mausteinen ja merellinen tuulahdus. Tämä on muuten taitolaji, että osaa olla tuoksujen kanssa maltillinen! Tuoksua ei tarvitse suihkutella monta painallusta, vaikka kuinka itse pitäisi tuoksusta, vaan usein se yksi painallus riittää, jolloin tuoksu pysyy "miedompana". Huomasin kiinnittäväni tilanteeseen ja tuoksuun tavallista enemmän huomiota, sillä viime vuodet ovat olleet niin hygieenisiä, desinfioituja ja maskeilla kuorrutettuja, että olin miltei unohtanut tällaisten tuoksujen olemassaolon. Huomaan myös herkistyneeni joillekin tuoksuille, enkä (ymmärrettävästä syystä) käytä töissä (sairaalaympäristössä) itse voimakkaita hajuvesiä.

Ympäristö miehen tuoksulle oli siinäkin mielessä erikoinen, että harvemmin palveluammateissa olevat henkilöt käyttävät hajuvesiä (ainakaan Suomessa). Ja ravintolassa ajattelen päätuoksun tulevan ruoasta. Koska olimme molemmat siskoni kanssa sitä mieltä, että mies tuoksui hyvältä, mietin ruokailun ajan onko tämä sellainen asia, minkä voisi sanoa ääneen. Olen pohtinut blogissa aiemminkin sitä, miten ja milloin ventovieraalle henkilölle voi antaa positiivista palautetta. Naisille kehujen antaminen on naisena helpompaa ja vaivattomampaa. Se tulee luonnostaan, ja kertaakaan en ole katunut kommenttejani kauniista asusta, kivoista kengistä, värikkäistä korviksista tms. Se hymy ja ilo mikä toisen kasvoille syttyy tekee hyvän mielen molemmille.

Miesten kanssa tilanne on paljon haasteellisempi ja mutkikkaampi. Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että miehet ansaitsevat kehuja siinä missä naisetkin, mutta naisen ja miehen kehujen välillä saattaa tulla väärinymmärryksiä. Tilanteet, ympäristö ja henkilön persoona on punnittava tarkkaan. 

Olimme siskoni kanssa tulkinneet tarjoilijan persoonaa ruokailun ajan, ja rempseä savolainen tuntui turvalliselta ja huumorintajuiselta. Hän vaikutti myös olevan sen verran sopivasti meitä nuorempi(?), että tilanne ei vaikuttaisi flirttailuyritykseltä. Mies toi laskut pöytään ja alkoi näpytellä summaa.

Minä: Anteeksi, tämä nyt saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta mitä tuoksua sinä käytät?

Sisko: Me molemmat huomattiin, että tuoksut hyvältä.

[Tarjoilija kiitti ja kuvaili hymyillen käyttämänsä hajuvesipullon merkkiä, väriä ja ulkomuotoa].

Minä: Jotkut pitävät tällaista kysymystä liian henkilökohtaisena, mutta ajateltiin, että sinä et ehkä pahastuisi.

Sisko: Ja tuskimpa sitä tulisi sanottua, jos joku haisee pahalle.

Tarjoilija [nauraen]: Niinpä, että "kylläpä haiset hirveälle". [kuvaili vielä uudelleen hajuvesipulloa] Kiitos! Hyvää illanjatkoa!
Sisko [miehen poistuttua]: Hyvä kun sanoit. Minä jo mietin, että jos et sinä sano, niin minä kommentoin.

Tilanne nauratti lopulta kaikkia, vaikka hetki oli nopeasti ohi. Huomasin, että tilanteesta tuli vilpittömästi hyvä mieli kaikille. Ilman, että kukaan ajatteli, että onko tässä nyt jotain epäsoveliasta tai yrittääkö joku flirttailla. Eniten taisi kuitenkin ilahtua tarjoilija, joka toivotti ehkä tavallista iloisemmin hyvää illanjatkoa vielä uudelleen ovelle poistuessamme.

Tuoksuja lahjaksi

Tämän inspiroimana menimme ruokailun jälkeen kaupan hajuvesiosastolle katsomaan naisten tuoksuja. Meillä molemmilla on omat lempparit, joita pitää käydä aika ajoin harkitsemassa. Juttelimme siskoni kanssa tuoksuista hyllyvälejä kulkiessamme kun huomasin, että jälleen meitä hieman nuorempi mies tuntui kuuntelevan keskustelujamme. Hän siirtyi toisen hyllyvälin lomassa aina suuntaamme juuri sen verran, että oletin hänen kuuntelevan keskustelujamme. Mies tuoksutteli ja hypisteli erilaisia pulloja ja tuntui pysähtyvän niiden pullojen eteen, joita olimme hetki aiemmin kommentoineet. Kuiskasin huomioni siskolleni, joka oli kanssani samaa mieltä.

Mies oli selvästi ostamassa lahjaa jollekin naiselle [kuinka herttaista!]. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että on äärimmäisen riskialtista ostaa toiselle tuoksua, jos ei tiedä mistä toinen pitää, ja kuinka eri tuoksut iholla käyttäytyvät. Minulla ja siskolla on esimerkiksi aivan erilainen pintaverenkierto, mikä vaikuttaa suoraan siihen miten tuoksut iholla vaikuttavat. Minulla kaikki tuoksut menevät lähtökohtaisesti nopeasti liian tunkkaisiksi ja voimakkaiksi, sillä vilkas pintaverenkierto nostaa tuoksuista esiin ne tummat pohjatuoksut. Siskollani puolestaan tuoksut pysyvät kevyempinä ja raikkaampina.

Tämän vuoksi itse käytän pääasiassa tuoksuja, joissa on jotain sitrushedelmää, joka nostaa tuoksuun raikkautta. Luottotuoksuni on ollut Bossin The Scent for Her, joka julkaistiin 2016. Tässä on sopivasti makeutta, lämpöä ja raikkautta, joka ei kuitenkaan painu ihollani tunkkaiseksi. Tuoksussa kerrotaan olevan punaista pippuria, vihreää mandariinia, freesiaa ja appelsiininkukkaa. Pohjatuoksussa kaakaota.

Suihkautin Bossin hajuvettä käteeni. Mies kuuli keskustelumme, kun kerroin siskolleni tapauksesta, jossa ystävä tuli kylään. Jo ovella sanoin hänelle, että hän tuoksuu hyvältä. Ystäväni kiitti ja sanoi, että oli lähtiessä kaupassa testannut hyvää tuoksua, kertoi merkin ja kuvaili pulloa. Minua alkoi naurattaa. Poistuin hetkeksi ja palasin eteiseen hajuvesipullon kanssa. Oliko se tällainen? "-OLI!" Kehuin siis ystävälleni samaa tuoksua, joka minulla itselläni oli jo hyllyssä. Sanoin siskolleni, että "ei siis ihme, että pullon vieressä lukee best seller".

Tämä tarina oli ilmeisesti hyvä myyntipuhe salaa kuuntelevalle miehelle. Hän otti hajuvesipaketin käteensä, katse kohtasi siskoni katseen, jolloin siskoni avasi keskustelun:

Sisko [hymyillen]: Se on hyvä valinta.
Minä [vahvistaen ostopäätöstä]: Minulla on ollut sama tuoksu arkituoksuna monta vuotta.
Mies: Mikä ero näillä kahdella pullolla on? [Molemmissa luki Boss: Scent for her]
Minä: Toinen on eau de toilette ja toinen on parfum. Tämä toilette on kevyempi tuoksu ja tuo parfum on voimakkaampi ja pysyy iholla pidempään. Tämä toilette on arkisempi ja turvallisempi valinta.
Mies: Hyvä, minä otan tämän. Tässä on haisteltu jo tarpeeksi. Kiitos. Ei ole ihan minun mukavuusalueella tämä osasto...
[Yhteistä naurua.]

Mies meni paketin kanssa kassalle ja pohdimme siskon kanssa, että ei se mies tuon varmempaa perustuoksua olisi ainakaan itsekseen löytänyt. Toivoimme myös, että lahjan saaja pitäisi siitä, mutta olimme iloisia, että mies tuntui kuitenkin itsekin pitävän suosittelemastamme tuoksusta. Emme saa kuitenkaan koskaan tietää, onnistuiko tuoksuostos vai ei....

Sisko: No niin, päivän hyvät työt on tehty.
Minä: Kaksi onnistunutta hajuvesikeskustelua tuntemattomien miesten kanssa. Kyllä huomasi, että molemmat tulivat vilpittömästi iloisiksi.

Mennäänkö tuoksujen kommentoinnissa liian henkilökohtaiselle alueelle?

Tuoksun vetovoimaisuuteen vaikuttaa myös se, kuinka tuoksu sopii kyseiselle henkilölle ja toisaalta myös se, millaisista tuoksuista itse viehättyy. Tuoksujen kommentoinnissa mennään konkreettisesti (sanallisesti) toisen iholle. Onko tämä se syy, miksi vastakkaiselle sukupuolelle on vaikea antaa tuoksuista positiivista palautetta? Vaikka he selvästi ilahtuisivat siitä! Oletko kommentoinut vieraan henkilön tuoksua?

Itseni yllätti vuosia sitten tilanne, jossa ystäväni tuli hakemaan minua kaverinsa kanssa autolla. Istuin auton takapenkille ja ensimmäinen asia mitä ystäväni miespuolinen kaveri (jota en ollut koskaan aiemmin tavannut) sanoo oli "Sinä tuoksut hyvältä." Ei siis mitään alkulämmittelyjä: "terve, moi, kiva tavata", vaan suoraan "sinä tuoksut hyvältä." Harvoin menen sanattomaksi, mutta siinä piti olla hetki hiljaa ennen kuin sain sanotuksi kiitos.

Ja tietenkin kommentti tuntui kivalta, mutta siinä kommentoitiin näkymätöntä ja aistinvaraista asiaa, johon tuntui hankalalta reagoida. Näkyvien asioiden (mekko, korvikset, kengät) kommentointi ja siihen vastaaminen tuntuu helpommalta, sillä siinä molemmat osapuolet näkevät asian, josta puhutaan. Näin myös helpommin ymmärretään, että tulkitsemme näkyvän asian samalla tavalla. Näemme asian samalla tavalla. 

Tuoksut ovat puolestaan puhtaasti aistittavia. Kuten aiemmin kirjoitin, sama tuoksu saattaa olla jokaisen iholla hyvin erilainen. Näin ollen minä en voi tietää varmasti kuinka toinen henkilö tuoksuni aistii. Toinen ei välttämättä haista tuoksusta samoja asioita kuin minä omalta iholtani. Mitä mieltä olette? 

Saako toisen hyvää tuoksua kommentoida?