Keskiviikon kotimaiset miesartistit

Suomalaisten miesartistien lempparikappaleita.

Loppuun vielä Jipun ja Samuli Edelmannin yhteistyö:

 

Keskiviikon kotimaiset naisartistit

Jatketaan listauksia kotimaisilla artisteilla. Suomessa on paljon erittäin hyviä naisartisteja ja olen kasannut tähän kappaleita joista itse pidän.

 

Tiistain ulkomaiset miesartistit

Innostuin naisartistien kokoelmasta, joten päätin koota samanmoisen myös miehistä. Miesartisteissa valinta kohdistuu enemmän vanhempiin herroihin, sillä uudet eivät ole sytyttäneet samalla tavoin (ainakaan toistaikseksi).

Kertokaapa omia mieslaulaja suosikkejanne, jos löytäisin sieltä jotain uutta itselleni. :) Musiikkigenrellä ei ole niin väliä, olen kaikkiruokainen sen suhteen.

 

Tiistain ulkomaiset naisartistit

Kävin aamulla leikkauttamassa hiukseni taas kuosiin, sillä edellisestä leikkauksesta olikin jo vierähtänyt tovi. Oli ihanaa aloittaa aamu kampaajan tuolissa, jossa sai päähieronnan hiustenpesun yhteydessä. Onnistuneen leikkauksen jälkeen harmaa taivaskaan ei haitannut, vaan suunnistin kotiin ja fiilistelin hyvää musiikkia. Näin syksyllä kaipaan rauhallista musiikkia, kuin valmistautumisena talveen. Tässä kappaleita muutamalta naisartistilta joista pidän. Myöhemmin iltapäivällä jatkuisi taas luentosarja Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö.

Millaista musiikkia kuuntelette näin syksyisin? Vaihtuuko teillä musiikkimaku vuodenaikojen mukaan?

 

Pyhät kuvat

Galleria Variantissa on parhaillaan piispa Arsenin ikoninäyttely Pyhät kuvat 28.10.2012 saakka. Suomen ortodoksisen kirkon Korkeasti Siunattu Joensuun piispa Arseni (s.1957) toimii kirkollisten tehtäviensä lisäksi arvostettuna ikonimaalarina ja maalausperinteen tuntijana. Hän on julkaissut ikoneja ja ikonografiaa käsittelevää kirjallisuutta, esimerkkeinä Ikonikirja sekä Ikoneja kansalle -venäläisiä painokuvaikoneja suomalaisista kokoelmista.

Ikonit ovat kiehtova taidemaailma, sillä ne ovat aina jotain enemmän kuin pelkkiä kuvia. Ikoni on väreihin puettua teologiaa, ne ovat pyhiä kuvia. Vaikka olen saanut mahdollisuuden työskennellä ikonien parissa ja tutustua eri ikonityyppeihin, niissä on vielä paljon sellaista mitä en tiedä. Jumalanäidin ikonit tuntuvat läheisimmiltä ja Suuret juhlat ovat miltei kaikki hallussa (tunnistan aiheet), mutta varsinaisesta maalausprosessista ja pyhien symboloimasta merkityksestä en juurikaan tiedä (yleisimpiä lukuun ottamatta). Siihen tarvittaisiin teologiaa. Sen kuitenkin tiedän että puulle maalattavat ikonit on pohjustettava hyvin, jotta temperamaali pysyy puun pinnalla halkeilematta. Värit maalataan tummasta vaaleaan, kerros kerrokselta ja jokaisella ikonilla on omat maalaussääntönsä. Ikonit ovat voimakkaasti symbolisia ja värit, attribuutit ja henkilöt kertovat kaikki omaa tarinaansa.

Maalauskaanonista huolimatta jokaisella ikonimaalarilla on oma kädenjälkensä, mutta ikoneissa ei koskaan pyritä korostamaan maalaria vaan kuvattavaa kohdetta. Tämän vuoksi ikonia ei perinteisesti signeerata (vaikka poikkeuksiakin on). Ikonit erottaa akateemisesti maalatuista uskonnollisista kuvista esimerkiksi kaksiulotteisuus, yksilöllisyyden puuttuminen ja käännetty perspektiivi. Käännetyssä perspektiivissä katoamispiste ei ole kuvan keskellä, syvyyssuunnassa, vaan kuvan edessä, kuin katsojassa itsessään. Ikonin tarkoituksena on ohjata ihmisen kaikki tunteet ja ymmärrys kirkastumisen tielle.

Vasemmalla: Jumalanäiti Ennusmerkki ja oikealla: Pyhä evankelista Johannes Teologi.

Pyhät kuvat näyttelyssä oli paljon tuttua kuvastoa, mutta uusiakin tuttavuuksia löytyi.

Älä itke minua äitini oli kuvana tuttu ja liikuttava, mutta kuvan ympärillä kiertävä teksti sai hämmästelemään kalligrafiamaista taidokkuutta. ”Älä itke minua äitini, nähdessäsi haudassa Poikasi, jonka olet Neitsyydessäsi helmassasi kantanut, sillä minä nousen ylös ja tulen kunniassani ja olen Jumala, lakkaamatta ylennän kunniassa”.

Pyhittäjä Gerasimos Jordanilainen oli minulle uusi tuttavuus ja ilman nimeä olisin sekoittanut sen todennäköisesti leijona-attribuutin vuoksi evankelista Markukseen. Pieni tiedonhaku tuotti tulokseksi seuraavaa: ”Pyhittäjä Gerasimokseen liitetään usein ikoneissa leijona. Se perustuu tarinaan, jonka mukaan Gerasimos tavatessaan kerran Jordanin rannalla kivusta karjuvan leijonan hoiti sen terveeksi ottamalla pois piikin sen tassusta ja hoitamalla sen kuntoon. Leijona seurasi sen jälkeen Gerasimosta kaikkialle, ja pyhittäjä alkoi ruokkia sitä ja antaa sille erilaisia tehtäviä. Myöhemmin leijonaa alettiin jopa kutsua nimellä Jordan”. Tekstilaina täältä.

Vasemmalla: Kazanin Jumalanäiti ja oikealla: Jumalanäiti Ainainen neitsyt.

Jumalanäidin ikoneita on useita satoja erilaisia ja vaikka ikoni ensisilmäyksellä näyttäisi tutulta, siinä saattaa olla jokin pieni elementti, joka erottaa sen toisista. Jumalanäiti Ainainen neitsyt oli minulle aivan uusi ikoni. Soikea kuvakenttä oli erikoinen ja ikoniin oli liitetty akatistos ”Neitsyt ennen synnytystä, Neitsyt synnytyksen aikana, Neitsyt synnytyksen jälkeen. Iloitse sinä, jonka kautta luomakunta uudistuu; iloitse sinä, jonka kautta Luoja tulee lapsukaiseksi; iloitse sinä, jossa neitsyys ja äitiys kohtaavat; iloitse morsian, aviota tuntematon”. Lisää täältä.

Pyhä Kolminaisuus.

Pyhä Kolminaisuus on kuvana varmasti monille tuttu ja itsekin tunnistin aiheen ikonista välittömästi. Kuitenkin tässä (Vanhan Testamentin) Pyhässä Kolminaisuudessa oli jotain erilaista. Siitä puuttui taustalta vasemmasta reunasta torni (?) ja oikealta kallio. En tiedä miksi ne oli jätetty kuvasta pois. Toinen erikoinen yksityiskohta, joka osoittaa ikonimaalarin omaa kädenjälkeä, olivat enkelien siivet, joihin oli maalattu kuin ruoteita.

Yksityiskohta ikonista Pääsiäisajan keskijuhla.

Pääsiäisajan keskijuhla ikonin Kristus-hahmo muistutti kasvoiltaan hieman Buddhaa. Suuret korvat, hiuskiehkurat ja oranssi vaate assosioituivat Buddhaan, vaikka epäilen, ettei tämä ole ollut tarkoituksena. Buddhalaisuudessa oranssi väri symboloi valaistumisen korkeinta tasoa, mutta lieneekö tässä oranssilla korvattu kultaa tai keltaista? Kaikissa näyttelyn ikoneissa nuorella Kristuksella oli yllään oranssi vaate. Ortodoksisesta värisymboliikasta enemmän tietävät saavat vapaasti täydentää oranssin värin merkitystä.

Kristuksen kirkastuminen.

Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa pääsin tutustumaan lähinnä 1700- ja 1800-luvun ikonimaalaukseen, joten nämä nykypäivän ikonit ovat siksi mielenkiintoisia. Kuvastot eivät ole juuri muuttuneet, mutta ne kantavat mukanaan jotain myös tästä päivästä. Jyväskyläläiseen ikonimaalariin, Jyrki Poutaan, verrattuna piispa Arsenin maalaamat pyhien kasvot olivat pyöreämpiä, silmät ilmeikkäämpiä ja sävymaailma maanläheisempi.

Erittäin mielenkiintoinen näyttely aihepiiristä, johon riittää perehtymistä.
________________________
Galleria Variantti on avoinna torstaista sunnuntaihin klo 12-17 osoitteessa Viitaniementie 13, 40720 Jyväskylä.