Kuutamon mestari

Hjalmar Munsterhjelm: Kuutamo, 1883, yksityiskokoelma. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo, Reima Määttänen.

Hämeenlinnan taidemuseoon veti Hjalmar Munsterhjelmin (1840-1905) taidetta esittelevä näyttely. Pitkästä aikaa kotimaista taidehistoriaa parhaimmillaan. Hämeen Tuuloksesta kotoisin olleen taiteilijan tärkein kuvauskohde olikin juuri hämäläinen maisema: rehevät rantapellot, talonpoikaiset hirsirakennukset, talvinen saaristo ja ne kuuluisimmat kuutamot. Jokainen suomalaisia taidekirjoja edes joskus selannut tunnistaa Munsterhjelmin kuutamot. Maalauksia oli helppo katsoa. Matkaseurueemme kaikki osapuolet tuntuivat löytävän näyttelystä useamman suosikin. 

Munsterhjelm on tyypillinen Düsseldorfin koulukunnan edustaja. Maalaukset ovat romanttisen realistisia, joissa maisema - luonto - on pääosassa. Munsterhjelmin lisäksi toinen tunnettu koulukunnan edustaja oli mm. Werner Holmberg (1830-1860). Valon kuvaaminen oli tärkeää, ja Munsterhjelmin tapa kuvata valoa on lumonnut katsojia vuosisadasta toiseen. 

Hjalmar Munsterhjelm: Maisema Tuuloksesta, Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma / Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo, Reima Määttänen.

Näyttely oli mielestäni teemoitettu hyvin. Alakerrassa olivat mm. talonpoikaiset maisemat ja lyijykynätyöt, yläkerrassa ne odotetuimmat kuutamot ja saaristolaismaisemat. Teoksia oli huimasti paljon enemmän kuin olin odottanut. Ja vaikka olin odottanut eniten juuri kuutamoiden näkemistä, ihastuin kuitenkin loppujen lopuksi enemmän ensilunta esitteleviin maalauksiin. Ja koska rakastan impressionistien väripalettia, kaikki violetit ja vaaleanpunaiset taivaat saivat huokaisemaan. Jos tehdään maisemasta romanttinen, Munsterhjelm sen osasi tehdä.

Näyttelyssä on esillä mm. valtavankokoinen Sortavalan maisemaa kuvaava maalaus sekä Tasavallan presidentin kansliasta lainattuja teoksia. Nuo teokset jäivät parhaiten mieleeni. Suosikkini oli juuri Tasavallan presidentin kansliasta lainattu ensilumiaiheinen maalaus, jossa taivas hehkuu vaaleanpunaisena, tunnelma on rauhallinen ja hiljainen, lumi on peittänyt kevyesti koko maiseman ja aurinko laskee/nousee? horisontissa. Nämä ovat sellaisia teoksia, joita ei ihan joka näyttelyssä varmasti näe. 

Hjalmar Munsterhjelm: Metsämaisema Hauholta Hämeestä, 1870-luvun alku, yksityiskokoelma. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo, Reima Määttänen.

Tuntuu hassulta sanoa, mutta välillä taidehistorallisissa näyttelyissä tunnen pääseväni liian helpolla. Esimerkiksi tämä Munsterhjelmin näyttely tuntui kaikkien niiden nykytaidekokonaisuuksien jälkeen "vain" kauniilta maisemanäyttelyltä. Ja sitähän se onkin. Se ei kuitenkaan vähennä näyttelyn arvoa, sillä kuvitelkaapa itse maalaavanne Munsterhjelmin tavoin... Taiteellinen lahjakkuus on ilmeinen. Mutta tuntui suoraan sanoen pitkästä aikaa ihan hyvältä vain katsella ilman, että tarvitsee pinnistellä löytääkseen teoksen merkityksen. Joten jos haluatte nauttia äärimmäisen kauniista kotimaisista maisemista, lumoavasta valosta ja hiljentävistä tunnelmista, Hämeenlinnan taidemuseoon ehtii vielä 15.9.2019 saakka.