Matka Kuuhun

Kesäpäivän kulttuurikierros sisälsi taidemuseon lisäksi tutustumisen VB-valokuvakeskuksen kesänäyttelyyn Man on the Moon - Matka Kuuhun. Näyttelyn esittelyteksti oli houkutteleva: 

"Avaruuden valloituksen huippuhetkeen palataan VB-valokuvakeskuksen kesässä kymmenien värivalokuvien sekä video- ja äänitallenteiden kautta. Näyttelyn materiaali on koottu Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn Apollo-kuuohjelman arkistoista, ja se on valikoitu vain VB-valokuvakeskuksen kesänäyttelyä varten."

Näyttely alkaa ihanasta 1960-luvun henkeen sisustetusta olohuoneesta, jossa on astronauttien valokuvia, lehtileikkeitä ja televisio, josta voi katsella ensimmäisen kuulennon televisiolähetystä. Vanhempi sukupolvi muistanee tuon televisiolähetyksen ja sen mukanaan tuoman mediamylläkän. Minä synnyin aikana, jolloin avaruus oli jo valloitettu ja suurin ihmeiden aika oli tältä osalta jo ohi. Silti hymyilytti istua sohvalle ja palata videotallenteen myötä vuoteen 1969. Ei ollut älypuhelimia ja ylenpalttisia mielen ärsykkeitä. Väritelevisiot alkoivat yleistyä Yhdysvalloissa vuoden 1967 jälkeen. Suomessa ensimmäinen ohjelmallinen väri-tv:n koelähetys oli presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe 1.1.1969. Pitkälle ollaan tultu noista ajoista. Vaikka ensimmäisestä kuukävelystä on kulunut jo 50 vuotta, avaruuden tutkiminen tuntuu kiehtovan ihmisiä edelleen.

Yksityiskohta kesällä 1969 suomalaisille tutuksi tulleesta pahvisesta kuusta, jonka avulla diplomi-insinööri Pertti Jotuni havainnollisti tv-katsojille kuuhun laskeutumisen. Kari Jaakkolan kokoelmat.

Vas. Astronautti Edwin Aldrin kuvattuna Apollo 11 -lennon kuumoduulissa 20.heinäkuuta 1969. Oik. Astronautti Russell Scheickart käytti kameraa avaruuskävelynsä aikana Maan kiertoradalla Apollo 9 -lennon neljäntenä päivänä 3. maaliskuuta 1969. Kuvat: NASA.

Näyttely on tarinallistettu valokuvien avulla hyvin. Ensin on miehittämättömiä harjoitusraketteja, sitten harjoitellaan mm. toimimista ja kuuautoilla ajamista Maan pinnalla, ennen kuin nähdään kuvia kuumoduuleista. Täytyy myöntää, että ennen tätä näyttelyä minulle oli epäselvää mitä eroa on esimerkiksi avaruusaluksella, -raketilla ja moduulilla... Kävi ilmi, että avaruusraketti on se millä laukaistaan miehittämätön tai miehitetty alus avaruuteen ja moduuli on se osa, jossa miehistö matkustaa. Avaruusalus on yleisnimitys avaruuslennolla käytettävästä kulkuvälineestä tai itsenäisesti avaruudessa toimivasta järjestelmästä.

Yleisnäkymä lennonjohtokeskukseen Houstonissa Apollo 13 -lennon neljännen televisiolähetyksen aikana 13. huhtikuuta 1970. Lennonjohtaja Eugene Kranz on etualalla selin, ja suurella näytöllä näkyy astronautti Fred Haise avaruuslennolta. Kuva: NASA. 

Näyttelyn sysimustat seinät toivat tunnelmallisen taustan valokuville, jota kohdevalot ja äänitallenteet elävöittivät.  Odotus ja jännitys välittyivät valokuvista, joissa Maassa odottava siviiliväestö seurasi eteneviä tilanteita lehdistä ja televisiosta. Kutsuvieraat pääsivät seuraamaan rakettien nousua avaruuskeskusten läheisyyteen. Eniten taisivat kuitenkin jännittää avaruuskeskuksilla työskentelevä henkilöstö, joka toivoi kaiken menevän laskelmien mukaan ja miehistön palaavan ehjänä takaisin. 

Jättimäinen, 110-metrinen Saturn-raketti Apollo 11 -moduulien kanssa laukaistiin matkalle Kuuhun Kennedyn avaruuskeskuksesta 16. heinäkuuta 1969 . Aluksen miehistönä toimivat astronautit Neil Armstrong, Michael Collins ja Edwin Aldrin. Kuva: NASA.

Apollo 7 -lennon komentaja, astronautti Walter Schirra katsoo komentoaluksen ikkunasta lennon yhdeksäntenä päivänä 20. lokakuuta 1968. Kuva: NASA.

Valokuvat Kuusta, ja avaruudesta ylipäänsä, ovat upeita ja samalla niin ihmeellisiä, ettei tavallinen ihminen voi varmasti ymmärtää sitä kaikkea mitä noihin kuviin ja niiden ottohetkiin sisältyy. Näyttelyn mustat seinät, hämärä valaistus ja alkuperäiset tallenteet luovat kokonaisuuteen jännitystä. Etenkin vuoden 1969 lehtijutujen lukeminen oli mielenkiintoista. Tapahtumasta uutisoitiin mm. näillä otsikoilla:

• Astronautit hyppelivät riemusta - Kuukävely onnistui (IS 21.7.1969)
• Maailma haltioitunut Apollon onnistumisesta (IL 21.7.1969)
• Varapresidentti Spiro Agnew uudisti ehdotuksen matkasta Marsiin (IL 21.7.1969)
• Presidentti Nixon puhui kuulinjalle: "Taivaasta on nyt tullut osa maata" (IL 21.7.1969)
• Luna ei ehdi ennen Apolloa Maahan: Venäläiset ovat hävinneet Kuunäytekilvan? (IS 21.7.1969)

Näkymä Maan kiertoradalta Apollo 9 -lennon telakoituihin komento- ja huoltomoduuleihin sekä kuumoduuliin. Avaruuskävelyn suoritti astronautti David Scott lennon neljäntenä päivänä 6. maaliskuuta 1969. Kuva: NASA.

Astronautti Charles Duke keräsi kuunäytteitä Descartesin kraaterin alueelta ensimmäisellä Apollo 16 -lennon kuukävelyllä 21. huhtikuuta 1972. Kuuauto näkyy kuvassa taustalla. Kuvan otti astronautti John Young. Kuva: NASA.

Paraati New Yorkissa 13.8.1969. Taustalla valokuva täydestä Kuusta, joka on kuvattu Apollo 11 -lennolla 21. heinäkuuta 1969. Kuvat: NASA.

Viimeisessä valokuvahuoneessa oli juhlan tunnelmaa. Kansa vaelsi voittoisan kuukävelyn jälkeen kaduilla. New Yorkissa järjestettiin historiallisen Apollo 11 -lennon kunniaksi paraati 13. elokuuta 1969. Johtoautossa yleisöä tervehtivät  astronautit Neil Armstrong, Michael Collins ja Edwin Aldrin.

Matka Kuuhun -valokuvanäyttelyä sai täydentää katsomalla ateljeetilassa Georges Mélièsin ohjaaman mykkäelokuvaklassikon Trip to the Moon (Le Voyage dans la Lune, 1902). Huikea kontrasti kuvitteellisesta matkasta Kuuhun aitojen Kuumatkakuvien rinnalla.

En ole koskaan ollut varsinainen avaruusintoilija, mutta VB-valokuvakeskuksen näyttely kyllä herätti lapsenomaisen riemun onnistuneesta Kuumatkasta. Kuten kuvasta näkyy:

 Man on the Moon - Matka Kuuhun -näyttely on esillä 1.9.2019 saakka.