Neljä huonetta, Galleria 12

 
Varsinainen eilinen pikavisiittini Kuopioon oli tässä: entisten luokkakavereideni näyttelyn avajaiset Galleria 12:ssa. Tätä päivää oltiin odotettu pitkään.


"Neljä huonetta on ensimmäinen haparoiva, mutta itsenäinen askel taiteilijuuteen. Näyttely on neljän Ingmanin käsi- ja taideteollisuus-oppilaitoksen kasvatin työn hedelmä, jonka on tarkoitus osoittaa mihin he ovat jatkaneet koulun jälkeen ja minkälaisia muotoja ilmaisu on ottanut. Jokainen työstää "koulun jälkeistä" maailmaansa: valintoja, ongelmia, ratkaisuja ja lopputuloksia omassa tilassaan."

Otan oikeuden käyttää taiteilijoista heidän etunimiään lopputekstissä.

"Sanna Huuhka kehystää sukunsa sielunelämän seinälle valokuvien ja esineiden muodossa. Valokuvat, niiden sijoittelu ja kuviin yhdistetyt esineet käyvät dialogia omistajansa tarinasta."

Sanna Huuhka: Varikko, 2011


Sanna Huuhka: Valtaistuin,2011

Galleriaan astuessa Sannan installaatiot ottivat tulijat vastaan. Olin yllättynyt Sannan valinnasta tuoda näyttelyyn kolmiulotteisia kokonaisuuksia; olin odottanut piirustuksia tai maalauksia. Tosin Sanna on aina ollut rohkea kokeilija ja varma tekijä. Mukavaa nähdä uutta-Sannaa tällaisessa muodossa. Sannalla on aina ollut vahva viivankäyttö, jota toivon tulevaisuudessa vielä näkeväni.

"Tuija Matela maalailee makuuhuoneen intiimejä, unenomaisia tunnelmia, jotka vähitellen kutoutuvat mietiskelijöiden mielen-maisemiksi."

Tuija Matela: Luonnosvaiheessa..., 2011


Tuija Matela: Valmistautuminen, 2011

Sannan tilaa seurasi Tuijan maalausmaailma. Ja mikä maailma! Kaunista ja herkkää tunnetta. Naurahtelen vieläkin itsekseni muistellessani luokkamme ensimmäisiä haparointeja värien sekoittamisen parissa. Tavaramerkiksemme muodostuneesta "romantiikan ruskeasta" ei ollut enää merkkiäkään. Ihastuin Tuijan kädenjälkeen kun hän löysi oman tyylinsä elävää mallia maalatessamme. Kevyitä värikerroksia ja luonnosmaisuutta yhdistelemällä Tuija on mielestäni parhaimmillaan. Valo on myös tärkeä elementti Tuijan maalauksissa. Hassua, kuinka niin räiskyvä ja voimakas persoona saa aikaan jotain näin kaunista ja herkkää. Mutta ristiriitojen sanotaan täydentävän toisiaan.

"Jenni Turusen pohdinta ihmisen loputtomasta kehityksestä ottaa lapsen muodon. Pelkistetty tussin viiva ohjailee ilmaisua."

Jenni Turunen: Etsijät-sarja, 2011


Jenni Turunen: Etsijät-sarjat, 2011

Katutason viimeisessä huoneessa oli esillä Jennin tussitöitä. Jenni löysi tussilla tekemisen opinnäytetyönsä kautta ja on kehittynyt huimasti. Erityisesti ihastelen hänen anatomian osaamistaan ja viivankäyttöään. Jenni käyttää inspiraation lähteenä lapsiaan, mikä on minusta hienoa. Samalla kun hän kasvaa ja kehittyy taiteilijana, hän saa tutkia lastensa kasvamista ja kehittymistä. Toivon että hän ei unohtaisi lapsikuvauksiaan, vaikka joskus lähtisi etsimään uusia tuulia.

"Eerika Jalasaho tutkii ihmissuhteidensa etäisyysongelmaa skypelinssin välityksellä."

Eerika Jalasaho: Meet me at 8/10 pm.


Alakerrassa oli Eerikan ottamia valokuvia ja videoteos, joka on odottanut arvoistansa esityspaikkaa valmistumisestaan lähtien. Videoteos "Meet me at 8/10 pm." oli Eerikan opinnäytetyö. Kolmella seinällä esitettävä teos on ristiriitainen tulkinta kaukosuhteesta, sen hyvistä ja huonoista puolista. Videoteosten ja kuvien lisäksi toivon tulevaisuudessa näkeväni Eerikan muutakin osaamista, esimerkiksi viivankäyttö on hänellä voimakasta ja persoonallista.

Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa miltei kaikki luokkakaverit yhdessä ja vaihtaa kuulumisia. Jokainen on valinnut oman tiensä ja toivottavasti pidämme yhteyttä jatkossakin. Eikä haittaisi saada useampia näyttelyavajaiskutsuja taiteilijuuden tien valinneilta kavereiltani. Kutsuja odotellessa.

Käykää ihmeessä katsomassa näyttely mikäli Kuopiossa liikutte. Minusta on aina mielenkiintoista tutustua uusiin taiteilijalahjakkuuksiin ja näkisin niitä mielelläni enemmänkin gallerioissa.