6. Hans Holbein nuorempi - Jean de Dinteville ja Georges de Selve "Suurlähettiläät", 1533, 206 x 209 cm, National Gallery, Lontoo. Renessanssi toi mukanaan paljon uutta ja maailmankuva laajeni. Maalaus on hyvä osoitus löytöretkistä, tieteestä ja tiedonjanon kasvusta, mutta samalla myös vallasta ja vauraudesta. Alareunassa on optisesti vääristynyt pääkallo, joka muistuttaa kuolevaisuudesta. Kuva täältä. 5. Jan van Eyck - Arnolfinin kihlaus/perhe, 1434, 82 x 59,5 cm, National Gallery, Lontoo. Miniatyyrimaisen tarkka kuvaus porvariperheestä. Renessanssin aikaan ihmiset ja materiaalit pyrittiin kuvaamaan tarkasti ja luonnonmukaisesti. Maalauksen keskellä, perspektiivin katoamispisteessä, olevasta peilistä heijastuu maalarin itsensä kuva. Tällä tavalla näkymätön tila on saatu näkyväksi. Peili viittaa myös kaikkinäkevään Jumalan silmään. Naisen asennosta on arvaltu oliko hän raskaana. Jan van Eyck maalasi mielellään runsassymbolisia kuvia. Kuva täältä. 4. Piero della Francesca - Battista Sforza ja Federico da Montefeltro Urbinon herttua, diptyykki, 1465-1472, Uffizi galleria , Firenze. Nämä profiilista kuvatut muotokuvat ovat yksi tyypillinen renessanssiaihe. Varsinkin naisilla näissä korostuu kauniit hiuslaitteet. Ajan maalauksista käy ilmi että naisilla on hyvin vaaleat kulmakarvat tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi hiusraja on usein nypitty päälaelle, jotta otsa näyttää korkealta. Federico da Montefeltro oli menettänyt oikean silmänsä turnajaisissa (siitäkö tämä profiilimuotokuva?) ja tarinan mukaan hän leikkasi kolon kaarevaan nenäänsä laajentaakseen kaventunutta näkökenttää. Kuva täältä. 3. Leonardo da Vinci - Pyhä Anna kolmantena, 1510, 168 x 130 cm, Louvre, Pariisi. Leonardolta olisi tähän listaan löytynyt useitakin vaihtoehtoja, mutta valitsin tämän koska maalauksessa on renessanssille tyypillinen kolmiosommitelma. Kuva täältä. 2. Andrea Mantegna - Kuollut Kristus, 1474 jälkeen, 66 x 81 cm, Brera-galleria, Milano. Perspektiivin kehittyminen oli myös yksi renessanssin ansioista ja tässä Andrea Mantegnan maalauksessa se on huipussaan. Jalat katsojaan päin makaavaa Kristusta ylhäältä käsin kuvatessaan taiteilija on joutunut tekemään vaikeita lyhennyksiä. Myöhemmät maalarit ovat hakeneet oppinsa Mantegnan maalauksista. Kuva täältä. 1. Michelangelo - Sikstuksen kappelin kattofreskot, 1508-12, ja alttariseinä 1534-41, Vatikaani. Maalaustaide ei taiteilijan omien sanojensa mukaan ollut hänen ominta alaansa, mutta niinpä vain syntyivät maailman kuuluisimmat freskot. Ja ei taida olla maailmassa enää ketään jonka mukaan maalaustaide ei olisi ollut taiteilijan ominta alaa... Kuva täältä. Freskoja pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä täällä ja kuulemaan samalla kirkkomusiikkia. Kulje nuolella ympäri kappelia ja sen yksityiskohtia.
Numero kuudesta on useampikin kirja, itselläni John Northin kirjoittama, jossa käydään läpi joka ikinen taulun yksityiskohta. Aivan tavaton määrä merkityksiä niistä löytyykin ja täytyy tunnustaa että Northin teksti alkoi olla jo aika raskassoutuista, ei todellakaan mitään ”taidehistoriaa aloittelijoille”. Tiedä sitten jos avautuisi paremmin toisella lukemisella.
VastaaPoistaKari: Kiitos! Juuri tuollaisia lukuvinkkejä otetaan vastaan (noh, kaikenlaisia jotka liittyvät taiteeseen). Tuo raskassoutuisuus hieman pelottaa,mutta pitänee silti yrittää katsoa jos kirja jossain tulisi vastaan. En löytänyt sitä aineistohaussa Jyväskylän kaupunginkirjastosta enkä yliopistonkirjastosta.
Poista