Sormenjälkiä

Suomen käsityön museossa on meneillään Anu Tuomisen näyttely Sormenjälkiä. Astuin kävelykadulta sisään kuluttaakseni aikaa luentojen välissä ja sain vastaani kirkkaan väriryöpyn. Esineet ovat tarinoita ihmiskäden työstä ja tuotoksista. Mukana kulkevat myös voimakkaasti päävärit: sininen, keltainen ja punainen. Museon sivut paljastivat, että taiteilija leikittelee näyttelyssään myös museon nimellä "Suomi, käsi, työ ja museo". Tuominen kertoo näyttelystään seuraavaa: ”On kiehtova ajatus, että kun esineet kuluvat käytössä, niihin ja muuhun arkiseen ympäristöömme jää väistämättä sormien ja käsien jälkiä ajan kuluessa. Aika ja ajan sormenjälki ovat läsnä näyttelyssäni, kuluneet esineet ja parsitut lapaset, työn ja käden jäljet.”

Kiersin näyttelyn juurikaan ajattelematta, mutta yllä mainittujen asioiden ja teemojen lisäksi huomasin että ympyrämuoto toistui teoksesta toiseen. Näyttelyn kerrotaan sopivan lapsille, lähihistoriasta kiinnostuneille, keittiössä viihtyville, kivien kerääjille, kirpputoreilla kulkijoille, virkkaajille, nikkaroijille, ajattelijoille, väreistä nauttiville, katsojille ja näkijöille. Allekirjoitan. Näyttely on helposti lähestyttävä, oivaltava ja innostuttavan värikäs!

Pidän Suomen käsityön museossa siitä, että aulanäyttelyyn on aina vapaa ja ilmainen pääsy. Tämä madaltaa kynnystä astua museoon ihan vain vaikka poikkeamaan.