Museum of Alchemy - Speculum Alchemiae

Prahan jännittävän kohde taisi olla Alkemiamuseo, jossa esiteltiin keskiajan tiedettä ja mystiikkaa. Pääsylippu maksaa 200 korunaa (noin 8 euroa) ja sillä saa puolentunnin opastetun kierroksen museossa. Omatoimisesti museoon ei pääsekään tutustumaan, vaan oppaan johdolla tehtävät kierrokset alkavat aina puolentunnin välein.

Alkemialla on pitkät juuret ja sitä tiedetään harjoitetun jo muinaisessa Egyptissä ja Kiinassa. Alkujaan alkemia oli kokeilu- ja tutkimustoimintaa, jonka tarkoituksena oli puhdistaa, jalostaa tai keksiä erilaisia aineita. Tämä toimi pohjana modernille kemialle. Alkemiaan liittyi myös henkinen ja uskonnollinen aspekti, joka ilmeni pyrkimyksenä jalostaa ihmismieltä. Alkemiamuseo keskittyy 1500-luvulle Rudolf II:n (1552-1612) aikaan, joka toimi Böömin kuninkaana 1576-1611. 

Museo sijaitsee yhdessä Prahan vanhimmista rakennuksista. Merkintöjä kyseisellä paikalla olleesta asutuksesta on tehty jo 900-luvulla. Tämä Haštalská-kadulla oleva rakennus sijaitsee lähellä kuuluisaa kaupankäyntireittiä, joka ulottui aina Pohjois-Espanjasta Aasiaan saakka. Kirjallisten lähteiden mukaan tällä paikalla on ollut lääkekasveihin ja -yrtteihin keskittynyt myymälä jo 1400-luvulla, josta alkemistit myivät juomiaan ja eliksiirejään. Rakennuksen sijainti juutalaiskorttelissa oli käytännöllinen myös toisesta syystä: juutalaisuus oli suopeampi taikuutta ja okkultismia kohtaan kuin kristinusko. Olihan rabbi Löwkin tarun mukaan luonut savesta Golemin suojelemaan Prahan synagogaa ja ghettoa.

1500-luvulla Rudolf II perusti rakennukseen alkemialaboratorion, jonne hän kutsui monia kuuluisia alkemisteja.  Rakennuksen alle kaivettiin alkemistien työpajoja ja maanalaiset tunnelit yhdistivät kaupungin kolme tärkeintä kohdetta: Prahan linnan, Vanhankaupungin raatihuoneen ja kasarmit. Museorakennus sisältää mystiikkaa monin tavoin, sillä talo säästyi 1800-luvun lopun juutalaiskorttelien purkamisvimmalta. Kukaan ei kuulema ole osannut sanoa varmaksi, miksi juuri tämä talo säästettiin. Purku päättyi talon vasemmalle puolelle ja jatkui talon oikealta puolelta.

Prahan alkemistien tunnus.

Jännittävin osuus alkaa, kun valoisasta aulatilasta astutaan hämärään takahuoneeseen. Tässä tilassa on säilynyt muutamia alkuperäisiä 1500-luvun huonekaluja, kuten puinen sohva ja tuoli. Katonrajassa olevat symbolimaalaukset ja koristenauhat ovat myös alkuperäisiä ja puhdistettu esiin laastin alta. Neliönmuotoisen huoneen nurkissa on kuvattuna keskiajan neljä alkuainetta: maa, ilma, vesi ja tuli. Vasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa kulta ja muut metallit tunnistettiin alkuaineiksi ja koko käsitystapa muuttui. Tämä on kuulema rakennuksen voimallisin ja energisoivin tila, keskellä huonetta voima on tietysti vahvin.

Alkemia koki vahvan nousun juuri myöhäiskeskiajalla, jolloin länsimaiset alkemistit yrittivät keksiä viisasten kiveä ja elämän eliksiiriä, joiden avulla uskottiin voitavan parantaa kaikki sairaudet, ja jotka voisivat tehdä ihmisestä jopa kuolemattoman.

Vaikka rakennuksen historiasta tiedettiin, sen alapuolella olevat rakenteet pysyivät piilossa vuosisatoja. Vuonna 2002 Praha kärsi vakavista tulvista ja kaupungista jouduttiin evakuoimaan lähes 50 000 asukasta. Historiallisen alueen jälleenrakentamisen yhteydessä löytyivät talon alla olevat tunnelit ja työhuoneet. Sinne astuimme oppaan johdolla salaoven(!) kautta.

Matalissa huoneissa oli uuneja, joista osa "kupli ja porisi" edelleen. Alkemistit puhalsivat itse myös käyttämänsä lasipullot ja muut välineet. Täällä on mahtanut olla melkoinen tunnelma, kun uunit ovat hehkuneet kuumuuttaan ja ilmassa on leijunut ties millaisten sekoitusten liemi. Alkemistit kehittivät monia kemian kehitykselle välttämättömiä välineitä ja keksivät uusia yhdisteitä kuten rikkihapon, typpihapon ja tislatun alkoholin.

Siinä missä aineellinen alkemia oli aineen ominaisuuksien muuttamista, niin henkinen alkemia oli ihmisen muuttamista. Tämä tarkoitti itsensä vapauttamista mm. henkisistä rasitteista, kuten peloista, sisäisistä haavoista, menetyksistä tai itsetuhoisista ajatuksista. 

Ajatteli alkemiasta sitten mitä tahansa, totta on, että kuningas Rudolf II uskoi alkemian voimaan. Hänellä oli ongelmia mielensä (masennusta ja raivokohtauksia), munuaistensa ja äkillisten kipujensa kanssa, ja todennäköisesti hän sairasti myös syfilistä. Kaikki nämä asiat huomioon ottaen oli suoranainen ihme, että hän eli jopa 60-vuotiaaksi. Keski-ikä oli tuolloin 30-35-vuotta. Joten alkemian ikuisen elämän eliksiireistä oli kuninkaalle hyötyä...

Näitä keskiajalla kehiteltyjä eliksiirejä oli myytävänä myös museokaupassa - osa nautittavaksi, osa oli kuulema niin voimallisia, että pelkkä niiden omistaminen auttoi. Osa oli kauniissa pulloissa, osa amulettimaisissa riipuksissa.

Museo avasi ovensa ja portaat maanalaisiin laboratorioihin vuonna 2012 ja rakennus on nyt UNESCOn suojelema kohde. Erittäin jännittävä ja erilainen museo! Jos kaipaa salaperäisyyttä, mystiikkaa ja historiaa, kannattaa suunnata tänne.