Makumatkalla

Prahan reissu keskittyi enemmän ruokailuun ja katseluun kuin museoissa kiertelyyn. Niissäkin toki käytiin, mutta suosituksista huolimatta tällä reissulla jätettiin välistä niin Mucha-museo kuin Franz Kafka-museokin. Kun minä olin keväällä innoissani Rooman ruokatarjonnasta, sen juustoista, pizzasta, pastasta ja viineistä, oli reissukumppanit tällä kertaa innoissaan oluen luvatusta maasta, ja lihasta. Minä en ole alkuunkaan olut-ihmisiä. Yritin maistella, mutta en muuttanut mieltäni. Sen sijaan testaamani viinit olivat erittäin hyviä. Pehmeitä ja raikkaita, sopivan kuivia kaikkialla. Joten Prahassa selviää, vaikkei olisikaan oluen ystävä. ;)

Teksaspihvi pekoniin käärittynä sekä perunaa ja sipulia.

Kanasalaatti, jossa kana oli mahtavan mureaa, mutta salaatti(!) aivan liian suolaista.

Maistelimme niin ravintola- kuin pubiruokaakin ja yhtenä iltana vähän fine diningia kehutussa La Lavandessa. Antti Helin kirjoitti Mondon matkaoppaassa, että "Tšekit pitävät raskaasta ja rasvaisesta ruoasta. (---) Toinen suosittu makuaine on suola, jota käytetään runsaasti. Siihen loppuukin perusravintolan mausteiden käyttö. Paras puoli perusruoassa ovat suuret annokset. Tšekkiravintolasta ei tarvitse poistua nälkäisenä." Allekirjoitan tuon kaiken. Suolaa oli välillä yllättävissä paikoissa, kuten salaatissa, ja annokset olivat perusravintolassa isokokoisia. Jotenkin mukavan kotoista oli se, että perusravintoloissa ei lähdetä hienostelemaan annosten koristelulla. Se on mitä on ja sillä hyvä. Peruna ja liha saavat olla sellaisenaan ilman persilja- tai basilikakuorrutusta. Vai kuinka moni koristelee kotiruoan persiljanlehdellä? Anyone?

Tällainenkin olisi ollut tarjolla...

Lihalautanen valkosipulivoilla ja paistetuilla perunoilla.

Ankkaa, punaista ja valkoista kaalia haudutettuna, knöödeliä ja perunaa.

Halusin kokeilla jotain perinteistä ja paikallista. Hospoda U Nováka tarjosi monta vaihtoehtoa. Päädyin ankkaan, joka oli hyvä valinta. Ruoka oli hyvää, mutta sitä oli lautasella liikaa. Lihan kokoon verrattuna lautaselle olisi riittänyt yksi peruna, yksi knöödeli ja puolikkaasti kaalia mitä lautasella kokonaisuudessaan oli. Rasvaista ja raskasta, ihan niin kuin Antti Helin matkaoppaassa mainosti. Makumatkailussa kallistun edelleen Italiaan. ♥

Etukäteen tehty pöytävaraus La Lavandeen kannatti. Prahassa jos missä kannattaa ehdottomasti testata huippuravintoloita, sillä Suomessa itselläni ei ainakaan olisi varaa syödä hyvin tämäntasoisissa paikoissa. Jotain paikan tasosta kertoi jo se, että ravintolassa istuttiin Eamesin Vitra-tuoleilla, jotka maksavat puisilla jaloilla ainakin täällä kotimaassa lähes 400 euroa kappale...

Possua rosmariinikastikkeessa, sipulia, perunaa ja sieniä.

Vuohenjuustolla täytettyjä ravioleja (taivaallista ♥ ) ja punajuuripyreetä.

Sitruunasorbettia, proseccoa ja basilikaa.

Kahden hengen pääruoat, juomat ja jälkiruoat maksoivat La Lavandessa noin 30-40 euroa. Suosittelen paikkaa ehdottomasti. Kannattaa tilata alkuruoasta lähtien, mikäli on isompi nälkä. Me hyppäsimme suoraan pääruokaan.

Ruoan maailmasta hypätään seuraavaksi varsinaisiin vierailukohteisiin.