Brüggen aarteet

Hyvää uutta vuotta! Joulukuu vierähti ohi ilman ainuttakaan blogitekstiä. Sen sijaan Taiteentuntijan puolelle syntyi tekstejä Galleria Ars Liberan näyttelyistä. Tahti on ollut kuitenkin töiden ja arjen parissa niin kiireistä, että Hurmioitunut on jäänyt taka-alalle. Ei suinkaan unohtunut, sillä tänne on ollut suorastaan ikävä. Kirjoitettavaakin olisi vaikka kuinka, mutta ennen kuin siirrytään ihan uusiin aiheisiin, haluaisin esitellä teille vielä yhden postauksen verran Brüggeä.

Sint-Janshospitaal on yksi Euroopan vanhimmista sairaaloista. Sitä käytettiin 1100-luvulta 1800-luvulle, kunnes sairaanhoitajina toimivat nunnat siirtyivät toiseen rakennukseen. Rakennuskompleksi muutettiin museoksi 1978, ja nykyään kävijät pääsevät tutustumaan vanhaan lääketieteeseen, yrttitarhaan ja apteekkiin. Aikoinaan luostarina käytetyssä kirkossa toimii nykyisin Hans Memling museo. Hans Memling (n. 1430-1494) syntyi Saksassa, mutta loi merkittävimmän uransa nimenomaan Brüggessä. Memling oli aikansa muotokuvamaalauksen mestareita. Hänen erityispiirteenään on pidetty arvokkaiden koru- ja kangasmateriaalien huolellista kuvaamista.

Hans Memling: Madonna ja lapsi ja Maarten van Nieuwenhove, 1487.

Hans Memling: yksityiskohta maalauksesta Madonna ja lapsi ja Maarten van Nieuwenhove, 1487.

Hans Memling: yksityiskohta maalauksesta Madonna ja lapsi ja Maarten van Nieuwenhove, 1487.

Henri Dobbelaere: Memling Sint-Janshospitaalissa Brüggessä, 1857.

Luostaria ja sairaalaa ylläpitäneet nunnat omistivat myös huomattavan määrän arvotaidetta. He esittelivät kokoelmiaan ensimmäisen kerran 1839. Hans Memling ystävystyi nunnien kanssa ja asui pitkään Sint-Janshospitaalissa. Hän myös kuoli siellä. Tämä ystävyyssuhde kartutti osaltaan luostarin taidekokoelmaa. Siinä missä muualla museoissa on yleensä yksi tai kaksi Memlingin maalausta, Sint-Janshospitaalissa on kuusi merkittävää teosta.

Hans Memling: Pyhän Johanneksen alttaritaulu, 1479.

Hans Memling: yksityiskohta Pyhän Johanneksen alttaritaulusta, 1479.

Pyhän Johanneksen alttaritaulun lisäksi yksi merkittävimmistä luostarin taideaarteista on Memlingin maalaama Pyhän Ursulan reliikkilipas. Memlingin muissa maalauksissa näkyy teoksen tilaaja, mutta Pyhän Ursulan reliikkilippaassa ei ole edes signeerausta, vaan se on tehty alusta alkaen puhtaasti liturgista käyttöä ajatellen.

Brüggen kaupunkikuvan korkein huippu on varattu Neitsyt Marian kirkolle (Onze-Lieve-Vrouwekerk). Kirkko rakentui 1200-1500 vuosisadoilla ja sen huippu kohoaa 115,5 metrin korkeuteen. Sisätilat ovat nykyisin hieman epäsuhtainen yhdistelmä kalkittua valkoista seinäpintaa yhdistettynä välillä runsaisiin barokki- ja välillä rokokooyksityiskohtiin. Kirkkoon on haudattu mm. Burgundin herttua Kaarle Rohkea (1433-1477) tyttärineen.

 Olin iloinen, että valkoisen kalkkimaalin alta on rapsutettu esiin alkuperäisiä seinämaalauksia.

Kirkko on valtavan kokoinen ja täynnä taidetta: maalauksia, veistoksia, sakraaliesineitä ja tekstiilejä. 

Tämä maalaus on aiemmin tulkittu Caravaggion maalaamaksi, mutta oletus on sittemmin kumottu.

Neitsyt Marian kirkon ehdottomasti kuuluisin ja merkittävin teos on Michelangelon Carraran marmorista veistämä Brüggen Madonna (1501-1504). Se on ainut Michelangelon elinaikana Italian ulkopuolelle myyty teos. Sen ostivat rikkaat kangaskauppiaat Giovanni ja Alessandro Moscheroni (Mouscron), jotka toimivat Brüggessä. 

Brüggen Madonna joutui natsien ryöstösaaliin uhriksi kuten aiemmin mainittu Gentin alttaritaulukin. Tämäkin veistos löytyi Monumenttimiesten toimesta Altausseen suolakaivoksesta 1945. Veistos oli kääritty mattoihin ja kuljetettu kaivokseen Punaisen Ristin kuorma-autolla.

Kuva: Wikipedia.

Michelangelon Pietà Rooman Pietarinkirkossa on upea, mutta tämän teoksen äärellä sai olla rauhassa ilman suuria ihmismassoja. Istuin tuolilla ja ihailin kokonaisuutta. Aurinko paistoi ikkunasta ja heitti kivilattiaan kaunista valoa. Taustalla soi musiikki. 

Brügge teki vaikutuksen, mutta vaatisi avautuakseen paljon enemmän aikaa kuin  yhden päivän. Jo pelkkä kaduilla käveleminen vie aikaa, kun tahtoisi jäädä dokumentoimaan kaikkia ihania yksityiskohtia. Tehtävää ei helpota sekään, että joka kulmasta tuntui paljastuvan aina vain herkullisempi suklaapuoti...

Yllä olevassa kuvassa näkyy yksi kaupungin alkuperäisistä rakennusten puisista julkisivuista. Yleensä julkisivut ovat tiilisiä, joten puisten löytäminen on harvinaista. Tämä johtuu siitä, että 1600-luvulta lähtien puiset julkisivut kiellettiin tulipalovaaran vuoksi. Puiset julkisivut purettiin, mutta tiedotetekstistä ei selvinnyt miksi tämä kyseinen rakennus on saanut pitää puisen ulkokuorensa.

Jos Belgian matkalta pitäisi nimetä yksi mieleenpainuneimmista asioista, se kaikki kulminoituisi aika hyvin taiteilija Jan van Eyckiin (1370-1441). Brüggessä hänen kunniakseen on nimetty myös pieni aukio, joka sijaitsee vanhan sataman suulla. 

Hauska yllätys oli kohdata keskiaikaisen kaupungin  ja sen vanhojen rakennusten keskellä nykytaidetta. Vierailumme aikaan kanaalista nimittäin ponnisti valtava valasveistos, Skyscaper. Studio KCA loi veistoksen osaksi Brüggen Triennaalia ja siihen on käytetty 5 tonnia merestä nostettua muovijätettä.

Belgia oli kulttuurintäyteinen matka todelliseen keskiajan aarreaittaan, mutta iloinen yllätys myös modernia arkkitehtuuria ja nykytaidetta, ystävällisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa.