Sint-Baafskathedraal ja Gentin alttaritaulu

Nyt taitaisi olla aika päästää teidätkin näkemään Gentin päänähtävyys, Sint-Baafskathedraal. Itse asiassa näin ensimmäisen kerran pilkahduksen sisällä piilottelevasta mestariteoksesta jo STAMissa ja toisen kerran MSK:ssa. Kyseessä on tietenkin van Eyckin veljesten 1400-luvulla maalaama Gentin alttaritaulu. Mutta tutustutaan ensin hieman itse kirkkoon. Aika vaikuttavan kokoinen rakennus.

Kirkko rakennettiin aiempien 900- ja 1000-luvuilla sijainneiden kirkkojen tilalle. Ensimmäinen puukirkko oli pyhitetty Johannes Kastajalle, joka on edelleen kaupungin suojeluspyhimys. Kirkon alla on nähtävissä 1000-luvun kirkon rakenteet. Nykyinen katedraali on rakennettu vuosisatojen 1300-1500 välissä ja se on omistettu pyhälle Bavolle tai Bavoniukselle, joka oli 600-luvulla elänyt paikallinen pyhimys.

Katedraalin kryptassa on upeat kokoelmat kristillistä taidetta, ehtoollisastioita ja asuja, gobeliineja ja veistoksia. Alkuperäisiä freskoja 1000-luvulta on vielä nähtävissä joissain kaarissa. (Taide)kokoelman vanhimmat teokset ajoittuvat 700-luvulle, uusimmat ovat 1990-luvulta. Kryptaan on vapaa pääsy, mutta valokuvaus on kielletty. Samoin kuin oli kiellettyä valokuvata mm. sivukappelin suurikokoista Rubensin maalausta, jossa pyhä Bavo saapuu Gentin luostariin.

Saarnatuoli on melkoinen ilmestys. Yhdistelmä mustaa puuta, valkoista marmoria ja kullattuja yksityiskohtia.

Se katedraalin suurin aarre sisältyy pääsymaksun takana sijaitsevaan hämärään kappeliin. Tännekin pääsee Gentin City Cardilla veloituksetta. Alttaritaulua ei saa valokuvata, mutta kuvasin pienemmän painokuvakopion jo aiemmin SMAKissa:

Alkuperäinen alttaritaulu on vaikuttavan kokoinen (4.4 x 3.4m). Ja saa hiljentymään. Hieman huvittaa, että kirjoitin jo vuonna 2013 postauksen, jossa esittelin Gentin alttaritaulua. Olin löytänyt nettisivun, jossa pääsee katsomaan maalauksen yksityiskohtia todella läheltä (suosittelen kurkkaamaan!). Ja maalikerroksia pintaa syvemmältä. Kirjoitin tuolloin "Mikäli Jan van Eyckin maalaukset kiinnostavat ja taskussa ei ole lentolippua Belgiaan, nyt on mahdollisus tutkia Gentin alttaritalua todella läheltä ja todella tarkasti." Eipä käynyt tuolloin vielä mielessäkään, että joskus oikeasti näkisin kokonaisuuden omin silmin.

Suomalaisittain teos kulkee nimellä Jumalan Karitsa (eng. The Mystic Lamb tai Adoration of the Lamb), jossa viitataan alapaneelin maalaukseen. Siinä karitsa seisoo alttarilla ja valuttaa rinnastaan verta ehtoollismaljaan. Ympärillä olevat enkelit kannattelevat käsissään mm. Kristuksen piinavälineitä. Etualan enkelit suitsuttavat.

Kuva: Wikipedia.

Alttaritaulun tilasi pormestari ja kirkon hyväntekijä Joos Vijd yhdessä vaimonsa Elisabet Borluutin kanssa katedraalin omaan kappeliinsa. Työn aloitti Hubert van Eyck, mutta tämä kuoli vuonna 1426 ja työn saattoi loppuun hänen nuorempi veljensä Jan van Eyck 1432. Kokonaisuudessa on yhteensä 20 paneelia. Lahjoittajapariskunta on kuvattuna suljettujen paneeliovien vasempaan ja oikeaan alakulmaan. Yläpuolella on Neitsyt Marian ilmestys.

Deisis: Neitsyt Maria, Kristus ja Johannes Kastaja.

Alttaritaulun konservointi- ja restaurointiprojekti aloitettiin 2012 ja sen odotetaan jatkuvan vuoteen 2020 saakka. Tämän vuoksi osa katedraalissa sijaitsevista paneeleista oli korvattu painokuvakopiolla. Konservointi tapahtuu MSK-museossa, jossa kävijät pääsevät näkemään arkipäivinä konservaattoreita työssään. Vierailun aikaan tila oli tyhjillään, mutta oli aika upeaa nähdä se nimensä teokselle antanut keskipaneeli lasin takana konservointitilassa. Teos oli asetettu lähelle lasiseinää, jolloin huomasin, että ruskea vernissakerros oli ehditty jo puhdistaa toisesta reunasta. Värit tulevat olemaan todella kirkkaat ja hehkuvat, kun projekti saadaan valmiiksi. Ja silloin haluan viimeistään matkata uudelleen Gentiin.

Kuva: legacy.closertovaneyck.

Konservointitilassa sai myös katsoa tietokoneen ruudulta tuota aiemmin linkittämääni sivua eri maalikerroksista. Tuolloin myös selvisi, että jopa 70% keskipaneelista on päällemaalattu. Tämä johtunee vuoden 1822 tulipalosta. Tuolloin päällemaalattiin esimerkiksi alttarilla seisova karitsa ja ennen konservointia näyttääkin siltä, että karitsalla olisi neljä korvaa...

Kuva: legacy.closertovaneyck.

Toinen huomiota herättävä yhdistelmä ovat Aatamia ja Eevaa kuvaavat paneelit. Van Eyckin veljekset maalasivat pariskunnan osapuolet alun perin alastomiksi. Kuvaparia pidettiin myöhemmin epämiellyttävänä, joten kun Pyhä Rooman keisari ja Itävällan herttua Joosef II saapui vierailulle Gentiin 1781, paneelit oli poistettu. Vaihtoehtoiset paneelit karhuntaljoihin kääriytyneista Aatamista ja Eevasta maalautettiin 1861 ja ne ovat esillä katedraalin pääoven oikealla puolella.

Eevalla ei muuten ole kädessään perinteistä kiellettyä hedelmää eli omenaa. Kyseessä on harvinainen sitrushedelmä lumia, jonka latinankielinen nimi on Pomum Adami.

Kuva: legacy.closertovaneyck.

Gentin alttaritaulu on kiehtonut vuosisatojen ajan taiteenrakastajia ympäri maailmaa. Valitettavasti se on joidenkin lähteiden mukaan tilastoitu myös maailman varastetuimmaksi teokseksi. Yksittäiset paneelit ovat kulkeneet milloin millaisiakin polkuja:

1432 Kokonaisuus paljastetaan 6. toukokuuta.
1566 Protestanttisen kapinan vuoksi alttaritaulu piilotetaan kirkon torniin.
1574 Paikallinen valtuusto haluaa lahjoittaa alttaritaulun Englannin kuningatar Elisabetille.
1794 Ranskalaiset sotilaat vievät keskipaneelit Pariisiin.
1815 Keskipaneelit palautetaan Gentiin.
1816 Sivupaneelit, Aatamia ja Eevaa lukuun ottamatta, myydään ja ne päätyvät lopulta Preussiin.
1822 Jäljellä olevat paneelit pelastuvat vakavalta tulipalolta.
1861 (Alastomia?) Aatamia ja Eevaa kuvaavat paneelit myydään Belgian taidemuseoon Brysseliin ja uudet karhuntaljaiset Aatami ja Eeva maalautetaan.
1914 Keskipaneelit piilotetaan ensimmäisen maailmansodan jaloista.
1920 Saksa palauttaa sivupaneelit ja kaikki osat ovat jälleen Gentissä. Alttaritaulu entisöidään.
1934 Johannes Kastajaa ja Tuomareita kuvaavat paneelit varastetaan. Varas palautti Johannes Kastajan, mutta Tuomareita kuvaava alkuperäinen paneeli on edelleen kadoksissa.
1940 Alttaritaulu siirretään Paun museoon Ranskaan, jossa Belgia, Ranska ja Saksa solmivat sopimuksen, että teoksen siirrosta on sovittava kaikkien kolmen osapuolen kesken ennen kuin alttaritaulua siirretään muualle.
1942 Adolf Hitler takavarikoi alttaritaulun sopimusta rikkoen ja kuljetuttaa sen Saksaan Neuschwansteinin linnaan. Liittoutuneiden ilmavoimat tekivät linnasta epävarman taideaarteiden säilytykseen, joten Gentin alttaritaulu siirtyi muiden natsien anastamien teosten mukana Altausseen suolakaivoksen uumeniin Itävaltaan.
1946 Monumenttimiehet löytävät natsien piilottamat taideaarteet suolakaivoksesta ja palauttavat alttaritaulun jälleen Gentiin.
1986 Alttaritaulu sijoitetaan nykyiselle paikalleen Villa-kappeliin.

Ns. Monumenttimiehet etsivät ja pelastivat natsien anastamia taideaarteita. Kuva: Colgate University News.

Kaikkien näiden historian käänteiden ja eri paneelien kulkemisten myötä on suoranainen ihme, että Gentin alttaritaulu on edelleen olemassa. Ja että siitä puuttuu lopulta vain yksi paneeli. Juuri tuo provenienssihistoria teki sen edessä seisomisesta mahtavan kokemuksen. Mona Lisan ruuhkaiseen turistiryysikseen verrattuna tämä oli rauhallinen ja meditatiivinen hetki. Tila on pieni, mutta ihmisiäkään ei ollut samaan aikaan tilassa kuin noin seitsemän henkilöä. Joten jos haluatte rauhallisen taidehistoriallisen mestariteoskokemuksen, menkää Sint-Baafskathedraaliin. Ja aina parempi jos olette matkalla ajoissa, katedraalin avaamisen aikaan.