RIA-lehti: Sairaalataide

Pentti Otsamo: yksi osa teossarjasta Järvellä. KYS Uusi Sydän -rakennushanke.

Toimittaja Minnamaria Koskela soitti minulle ja kertoi tekevänsä juttua sairaalataiteesta RIA-lehteen (Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit). Hän haastatteli minun lisäkseni Vaasan keskussairaalan H-rakennuksen taidekoordinaattori Heini Orellia sekä OYS2030 -hankkeen ohjelmajohtaja, rakennusinsinööri ja tekniikan tohtori Kari-Pekka Tampiota.

Minnamaria Koskela kirjoittaa: "Sairaalataide on nyt ajankohtainen keskustelunaihe, sillä vuodenvaihteessa voimaan tulleen sote-uudistuksen seurauksena sairaanhoitopiirien taidekokoelmat ovat siirtyneet kiinteistöjen ja muun kiinteän omaisuuden ohella uusille hyvinvointialueille, ellei toisin ole sovittu. Monet sairaanhoitopiirit ovat soveltaneet prosenttiperiaatetta sairaalahankkeiden taidehankinnoissa. On kiinnostavaa seurata, miten uudet hyvinvointialueet suhtautuvat jatkossa taiteeseen ja kulttuuriin."

Mirva Liimatta: yksi osa teossarjasta Lempipaikka. KYS Uusi Sydän -rakennushanke.

"(---) Taiteella ja kulttuurilla on runsaasti hyvinvointia sekä terveyttä ja toipumista edistäviä vaikutuksia. WHOn eli Maailman terveysjärjestön raportin What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019) mukaan niitä voidaan muun muassa käyttää apuna neurologisten häiriöiden ja sairauksien, kuten autismin ja Parkinsonin taudin hoidossa. Taidetta käytetään apuna myös lääkkeettömässä kivunlievityksessä.

'Taide tarjoaa ihmisille elämyksiä ja se voi viedä ajatuksia pois omasta tilanteesta, kuten tulevista hoidoista', Vaasan keskussairaalan H-rakennuksen taidekoordinaattori Heini Orell kertoo.

Taiteen ohella tilojen kodinomaisuus, valaistus ja väritys edistävät hyvinvointia ja toipumista. Myös äänimaisemalla ja luonnonläheisyydellä, kuten viherkasveilla, on merkitystä viihtymisen kannalta.

Erityisen suuri merkitys sairaalataiteella on pitkäaikaispotilaiden hoidossa. 'Sairaaloissa taide tulee lähelle myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät välttämättä muuten pääsisi sen äärelle', KYSin taideasiantuntijana työskentelevä Henna Hietainen kertoo.

Taidetta on tuotu myös vainajien hyvästelytiloihin, joissa se rauhoittaa ja lohduttaa surevia.

(---) Oulussa taidetta on tuotu myös sellaisiin tiloihin, joissa sitä ei yleensä ole nähtävillä. Leikkaussalien seiniin on asennettu kuvataiteilija Anni Kinnusen luonto- ja kasviaiheisia taidevalokuvia. Valokuvatuote on kiinnitetty metallikasetin päälle ja sen päälle on asennettu lasipinta, joka on helposti puhdistettavissa kuten metallinenkin. 'Potilaat ovat monesti hereillä leikkaussaliin tullessaan, ja tilanne jännittää heitä. Seinällä olevat kuvat voivat auttaa rentoutumisessa', [Kari-Pekka] Tampio kertoo."

"(---) [Vaasan keskussairaalan] H-rakennuksen taide koostuu tilausteoksista, joiden skaala on laaja: keramiikkaa, seinämaalauksia, valokuvapainatuksia, videotaidetta ja veistoksia. Näiden ohella on taidetta, joka on saatu lainaksi paikalliselta taidekeräilijältä. (---) [Heini] Orell kertoo, että kaikki teokset, jotka Vaasan H-sairaalaan valittiin, ovat toivoa antavia ja positiivisia. 'Emme halunneet tuoda sinne mitään, mikä saatettaisiin kokea masentavana tai häiritsevänä. Psykiatrian osastoilla piti huomioon ottaa myös se, ettei teoksista saa irrota mitään, millä potilaat voivat vahingoittaa itseään tai muita.' "

"(---) Suomen taiteilijaseuran viestintäpäällikkö Hanna Hannus kirjoittaa julkinentaide-blogissa Taidehankinnat hyvinvointialueiden agendalle uusista hyvinvointialueista taiteen tilaajina. Hyvinvointialueet tulevat jatkossa päättämään sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista, joten ne ovat avainasemassa myös sairaaloiden, hoitolaitosten ja terveysasemien taidehankinnoissa."

"(---) Hannus heittää hyvinvointialueiden päättäjille haasteen: Mikä hyvinvointialue ehtii ensimmäisenä tehdä päätöksen taiteen prosenttiperiaatteen noudattamisesta tai muista taiteen hankkimisen tavoista?

Kari-Pekka Tampio, joka on ollut mukana OYS2030 -hankkeen taiteen ohjausryhmässä alusta lähtien, on pohtinut samaa asiaa. 'Niin, mikähän olisi se rohkea hyvinvointialue, joka sitoutuisi prosenttitaiteen noudattamiseen? Kyseessä olisi merkittävä arvolupaus. Myös se, että hyvinvointialueille laadittaisiin oma taide- ja kulttuuristrategia, olisi tärkeää. Ainakin niistä pitäisi olla maininta strategiassa.' "

Antti Immonen: Hohde, 2023, valoveistos, 1/10 teossarjasta Valoaallokko. KYS Uusi Sydän -rakennushanke.

Itse lisäisin tuohon Tampion kommenttiin sen, että lähtökohtaisesti olisi tärkeää palkata jokaiselle hyvinvointialueelle taideasiantuntija tai taidekoordinaattori, sillä taideasiat tuskin etenevät näin isoissa organisaatioissa eteenpäin itsekseen. Puheesta tekoihin päästään vain siten, että on joku henkilö edistämässä näitä lupauksia. Jos minulta kysytään, henkilön tulee olla taide- tai kulttuurialan ammattilainen, joka ymmärtää taidekentän soveltamisen sote-kentän sisälle. 

Koko artikkelin pääset lukemaan täältä: 

• Minnamaria Koskela: "Voimaeläimiä, sudenkorentoja, tsemppiviestejä ja lempipaikkoja", RIA 1/2023.
• Koko RIA-lehden sisältö on täällä.