Taivaallista Valoa 2.0

Petri Ala-Maunus ja Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael Dawn of a New Era-maalauksen äärellä.

Valamon luostarin Kulttuurikeskuksessa esillä oleva Taivaallista Valoa: Petri Ala-Maunus & enkelit ikoneissa -näyttely on päivittynyt uusilla maalauksilla. Kirjoitin avautuneesta näyttelystä vuosi sitten muun muassa näin:

"Valamon luostarin näyttely asettaa Ala-Maunuksen maalaukset aivan uudenlaiseen kontekstiin. Hänen maalaustensa rinnalle on tuotu enkeliaiheisia ikoneita, joka täydentää näyttelyn nimeä - Taivaallista Valoa. Ala-Maunuksen maalauksissa valolla on suuri merkitys. Näyttelyyn on kuratoitu lohdullinen kokonaisuus, jossa valo valaisee teoksissa pääasiasssa kaiken näkyvän. Hänen tuotannossaan on vaihtoehtoisesti myös hyvin dramaattisia valoilmiöitä, myrskyjä ja synkkiä, lähes mustiakin pilviä.

(---) Ala-Maunuksen maalauksissa valo tuntuu itse asiassa ajattomalta, sillä teokset eivät paljasta tarkkaa vuorokauden aikaa. Onko vuorokautta olemassakaan? Maalauksissa on häilyvä horisontti, mutta ei suoraa auringonpaistetta. Pilvet piilottelevat valonlähdettä ja rikkovat valon pehmeäksi ja tasaiseksi. Tummasävyisissä maalauksissa näyttää siltä kuin valo syntyisi synkimmän metsänkin keskeltä kuin sisäisenä hehkuna."

Petri Ala-Maunus: yksityiskohta teoksesta Free Waters, 2023.

Vuoden 2025 loppuun saakka esillä oleva uudistettu näyttelykokonaisuus esittelee muun muassa Ala-Maunuksen tilaustöitä. Maisemamaalausten joukossa on säveltäjä- ja tuottajavirtuoosi Kalervo "Kassu" Halosen omalle Free Waters-sinfonialleen tilaama isokokoinen maalaus.

Petri Ala-Maunus: Mind Control Experiments, 2025, öljy kankaalle, 100 x 100cm.

Petri Ala-Maunus on maalannut myös levynkansitaidetta. Näyttelyssä on esillä jyväskyläläisen Diamond Jam -rockyhtyeen tilaama levynkansitaideteos Mind Control Experiments ("Mielenhallintakokeet").

Petri Ala-Maunus: Taivaallista valoa 17, 2025, öljy puulle.

Nykytaide kohtaa ikonitaiteen

Valamon luostari on uudenlainen ympäristö Ala-Maunuksen maalauksille, jotka ammentavat innoituksensa esimerkiksi 1800-luvun saksalaisesta ja pohjoisamerikkalaisesta maisemamaalauksen perinteestä. Tuolloin luontoa haluttiin ilmaista sekä pikkutarkan realistisesti että romanttisesti. Valon ja sen ilmiöiden kuvaaminen oli keskeistä, mikä näkyy vahvasti myös Petri Ala-Maunuksen maalauksissa.

Petri Ala-Maunus: Taivaallista valoa 3, 2024, öljy puulle. Pyhä arkkienkeli Gabriel, 1800-luku, Riisa - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

Hänen taidettaan on totuttu näkemään gallerioissa ja museonäyttelyissä. Valamossa esillä olevassa Taivaallista Valoa -näyttelyssä Petri Ala-Maunuksen maalaukset avaavat katsojalle uudenlaisia näkökulmia, kun teokset rinnastetaan vanhoihin sekä uudempiin enkeliaiheisiin ikoneihin.

"Maalauksissani en kuvaa ihmisiä - maisemistani puuttuu ihminen ja sen jäljet. On helpottavaa katsoa maisemaa vailla ihmisen taakkaa”, sanoo Ala-Maunus. Luonto on pääosassa; se on suuri ja voimakas. Häntä kiinnostaa ikonimaalaus, ikonien kuvasto, ja etenkin niissä kuvatut maisemat. 'Aikaisempien maalausteni ohella Valamossa on esillä myös aivan uusia maalauksiani, joita olen toteuttanut uusille ikonipohjille'."

Petri Ala-Maunus: yksityiskohta teoksesta Dawn of a New Era, 2023.

Enkelit ikoneissa

Suomalaisille tunnetuin enkeliaihe lienee monista kodeista löytyvä kuva valkoisiin puetusta suojelusenkelistä, joka varjelee kahta vaarallisen näköistä siltaa ylittävää lasta. Vaikka Raamatussa olevat kuvaukset enkeleistä ovat niukkasanaisia, on heidän merkityksensä ja tehtävänsä inspiroineet taiteilijoita kautta aikojen.

Raija Kanninen: Pyhä Suojelusenkeli, 2024.

Enkeleiden merkitystä ikonitaiteessa avaa Taivaallista Valoa -näyttelyn lisäksi syvällisemmin Valamon luostarin kirjastossa esillä oleva Enkelihetkiä -näyttely. Siinä erilaiset enkeliluokat ja hierarkiat heräävät eloon ikoneiden, taideteosten, tekstien ja kirjallisuuden kautta. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina vuoden 2025 loppuun saakka.