Muanantae = Maanantai (perheemme sisällä käytetty myös "muanantakkii" = maanantaihin asti)
Laavantae = Lauantai
Mittee? = Mitä? / En ymmärrä? (Itse käytän myös merkityksessä "Mitä asiaa?" tai "Mitä sanoit?")
Viskooppa = Antaisitko, saisinko
Saesko kylymee juotavoo? = Saisinko kylmää juotavaa?
Sujjaattoo = Laittaa (jotakin jonnekin)
Erreys = Virhe, erehdys
Voeta nokassa = Humalassa
Liäkärj = Lääkäri
Mittees sinä siitä pyytäsit? = Paljonko se maksaa?
Jokohan tuon uamulla saes? = Milloin se on valmis? Tarvitsen sen huomisaamuksi. (Tässä savolaiset ovat mielestäni loistavia. Yhteen lauseeseen on sisällytetty sekä kysymys että tarve!)
Minnoun/minnoon = Minä olen
Mittees se tämä meinoo? = Mitä tämä tarkoittaa?
Kojt = Koti
Kääkeehän mökissä = Käykää kylässä / Tervetuloa toistekin
Mää matkaas = Mene pois, poistuisitko
Huastoo = Puhua
Kehtuuttoo = Laiskottaa
Kehata = Viitsiä (Ee kehtoo = Ei huvita/viitsi/jaksa)
Ilikee/ilikijä = Kehdata (Ee ilikee/ilikijä = Ei kehtaa, liian noloa)
Eilissä päevänä = Eilen
Ärreet kinkerit = Hauskat juhlat (joissa yleensä on myös alkoholitarjoilu pelannut)
Elä hötkyile, ollaav vuan ku ei oltaskaa = "Don't Worry, Be Happy"
Lopuksi vielä vinkkejä kiireisille ja stressistä kärsiville ihmisille:
"Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo,
hermos jos männöö, onko siitä illoo?
Elä pikajunan vaahtia hössötä aena,
vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena.
Toppuuta joskus tuo tulinen tahti.
Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti!
Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo,
katkasta virta, antoo hermoille lommoo!"
hermos jos männöö, onko siitä illoo?
Elä pikajunan vaahtia hössötä aena,
vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena.
Toppuuta joskus tuo tulinen tahti.
Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti!
Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo,
katkasta virta, antoo hermoille lommoo!"
Älä kiireellä itseäsi pilaa,
jos hermosi menevät, onko siitä iloa?
Älä pikajunan vauhtia touhua turhia,
vaan muista päivälläkin levätä.
Hidasta joskus kiireinen tahti.
Kokeile miltä tuntuisi ruokalepo!
Kohta huomaat kuinka hyvältä tuntuu,
katkaista virta, antaa hermoille lomaa!"
Kuinka suhtaudut savon kieleen? Tuleeko mieleen muita savolaisia sanoja tai sanontoja?
Voe tokkiisa Hietzu! Oljpa mukavoo lukkee ihan aetoo savom murretta. Iteksein naoroo kihersin. Suurimman osan elämääni olen elänyt muualla, mutta eipä tuo murre ole omastakaan puheesta täysin unohtunut. Ja aata armias kun kaks savolaesta kohtoo sillonj alakaa kiel laalamaan...sillon ee hötkyillä.
VastaaPoistaIkäni muistan kun nuorena Kuopiossa ammattiopissa ollessani eräs Satakunnasta kotoisin oleva tyttö treffaili paikallisen pojan kanssa.Kerran poika oli erotessa kysynyt, että 'nähhäänkö uuvelleen'. Johon tyttö että 'ei oo väliks'. Arvaatte varmaan, että tuli väärinkäsitys ja tytölle itku. Näin eri seuduilla on joillakin sanonnoilla eri merkitys, vieläkin. Totta kai tyttö tarkoitti, että kyllä kyllä.
Maarita
Nauraa hihitellä sain sinunkin kommentillesi. Kyllä se savon murre vaan on ja pysyy vaikka se täällä Keski-Suomessa oleskellessa on lieventynyt. Mutta kaksoiskonsonanteista en ole päässyt irti (mm. mennee, tullee), jotka paljastavat mistäpäin sitä alkujaan ollaan ;P
PoistaSiis kamala juttu! Minulle jos samassa tilanteessa sanottaisiin "ei oo väliks" niin tulkitsisin sen tosiaan siten että vastapuoli ei ole kiinnostunut (ainakaan kovin paljon) "Ei oo väliks" tarkoittaisi minulle että asia on yhdentekevä...
Minäkin asuin useamman vuoden savossa. Ei minusta savolaista tullut, mutta ymmärsin, että sielläkin voi elää:D.
VastaaPoistaMine: Ihanasti sanottu, "sielläkin voi elää" ;D Kaikkialla varmasti pystyy asumaan kun osaa asennoitua oikein. Luulen sen olevan yksi tärkeimmistä asioista sopeutumisessa.
PoistaKoulussa Pohjanmaalla ollessani, olin hyvilläni kun oli kallaa ruokana. Etelä-Suomestä päin oleva luokkakaverini ei ymmärtäny mikä se kallaa on.. Muutaman kerran sanoin, että no kallaa.. Sitten tajusin, että yksi L-kirjain oli hänelle liikaa. Kalaa siis.
VastaaPoistajenni: :D "Kallaa" voisi epämääräisessä yhteydessä sotkea siihen valkoiseen kukkaan "kalla". Mutta niinpä, nuo kaksoiskonsonantit istuvat tiukassa. Mutta haitannooko tuo mittään? ;P
Poista"Voeta nokassa", heheheeee :D
VastaaPoistaullamaj: Tuo lause oli tuossa tiistaisessa Poliisit jaksossakin jollekka naurettiin :D K ei ollut kyseistä sanontaa kuullut (jota minä suureen ääneen ihmettelin)vaikka hänkin on savolainen(?!).
PoistaEnpä ollut tämäkään savolainen tuota "voita nokassa"-ilmausta kuullu.
PoistaEllu: No nyt kyllä ihmettelen huuli pyöreänä ettet "sinäkään Brutukseni" ollut kuullut sanontaa :o
Poistaoi, jaakko ja pauli on ihan huiput!
VastaaPoistaminä aina yritän opettaa epäsavolaisia sanomaan "kolome kualjkiärylettä jiäkuapin piällä", mut jostain kumman syystä kaikkien kieli ei aina ihan taivu tuohon :D.
taitava tyttö: :D No sinä se et sitten yhtään helpompaa lausetta ole opetettavaksi keksinyt... ;D Mutta joo,tuo savolaisten sanojen ja lauseiden opettaminen olis hauskaa! Minulla vain on suurin osa kavereista niin perussavolaisia kuin vain voi olla :)
Poistapitääkö paikkaansa että savolaiset on kieroja kuin korkkiruuvit?
VastaaPoistatero: Näin savolaisena sanoisin että ei myö mittään kieroja olla, mutta se on totta että vastuu jätetään usein kuulijalle. En tiedä mistä tuo kierous-mielikuva on syntynyt, minusta me ollaan rehellisiä ja erittäin helppoja lähestyä. Mukavia höpöttelijöitä :)
PoistaHeleposti kaakesta nuista paras pari :) Oma tilijanne on aeka jännä. Koko iän asunut etelässä, mutta sukulaisilta on jäänynnä yksittäisiä sanoja tarpeeksi pitkään ja nykyvään kaikki uuvet immeiset luulee, että olen mualta :)
VastaaPoistaTony Pesonen: Harmi vain että pari ei ole enää mukana uusimmassa kaudessa. Taisi suuri suosio olla myös rasite. Juuret se on sitten sinullakin kalakukkomaakunnassa ja syvällä, kun savon kielj viäntyy nuinnii hyvin. Ne kaksoiskonsonantit (tulloo, männöö, tekkee...) on kyllä itellä niin lujassa että ne viimeistään paljastaa itäsuomalaisuuden. Sinähän siis uit savolaisten sydämiin nopeasti ;)
PoistaSavonmurteella kirjoitetun runon kun kääntää kirjakielelle niin riimi ei ole kohdallaan. Huomataan tuostakin edellisestä käännöksestä. Eilinen päivä esim. meillä kotona aikoinaan sanottiin öylössä päevänä, tai sitten tulj sanottua että tännää männää kaappaa aatolla ja ostetaa jiäkuappi täätee ruokoo. Vaekkapa kualjkiäryleitä.
VastaaPoistasudetti savolainen: Juuri näin, riimit katoavat tai ainakaan niitä ei voi kirjoittaa samalla tavalla. Öylössä päevänä on minullekin tuttu sanonta, vaikka en ole sitä itse koskaan käyttänyt. Huvittaa nähdä kirjoitettuna tuo "tännää männää kaappaa aatolla" --> näyttää siltä kuin tänään mentäisiin kaappaamaan (varastamaan) auto tai autolla mennään kaappaamaan jotakin. Hauskaa sekin, että kauppa = kaappa, kaupata = kaapata, vai taipuuko se "kuapata"...? Nyt menee jo itsekin sekaisin kun tarttuu yksittäisiin sanoihin.
PoistaKyllä nyt tekköö mielj puuttuva keskustelluu ihan itekkii. Kalakukkokaapunnin nuapurista oon kotosi eli ihan savolaenen oon, mutta nyt asun kaakana kotjpitäjee. Enne myö mäntii aatolla kaappaa ostoksille, ne jolla ee olluna ommoo aoo niitten pitj männä linja-aatolla. Kaapsta sitte monj osti jiäkupin tääettn ruokoo, esimerkiksi kualjkiäryleitä tai jottai muuta särvintä. Meillä kotona maeto kyllä haettii nuapurista suoraa lehmän tissistä.
VastaaPoistasudetti savolainen: Vieläkin ilmeisesti järjestetään savon murteen kilpailuja, joita olisi ihan hauska mennä seuraamaan. Jyväskylään muutettuani huomaan, että olen "siistinyt" levveimpöö savvoo, mutta ei niistä kaksoiskonsonanteista pääse ikinä erroon, esim. tulloo kääntyy nykyisin omassa puheessa muotoon tullee. Tullookos henkilö x mukkaan --> Tulleekos henkilö x mukkaan.
PoistaOllessani nuoruudessani Helsingissä kukkakupassa töissä, kysyin asiakkaalta: Mittees kukkoo laitettas? Hän vastasi: Kas, kun ei kannoo!
VastaaPoista:D :D Murteilla saa kyllä aikaan hauskoja sattumuksia ja sutkauksia!
PoistaMinulla on kirjoitettuna aika kasa savolaisia kansansutkauksia isoisoäidiltäni, joka oli syntynyt 1875 Sonkajärvellä. Vaan eipä nuita kehtoo immeisten ilimoille laittoo ;) On nimittäin ollut aika mehevää ja lihallista tuo kansankieli siihen aikaan.
VastaaPoistaSiisteimmästä päästä tämä tragoikoominen sutkaus: "Voi vokkiisa ku rupesinnii. Eika ies isännäks kuhtuta!"
Ison talon tytär oli tullut raskaaksi reissumiehelle, ja häpeä päätettiin kuitata sillä, että tytär naitettiin talon rengille. Mutta toisin kuin oli kuvitellut renkiraukka, eivät auenneet vaimon makuuhuoneen ovet ja rengin töitä sai jatkaa entiseen malliin... Siitä tämä surulinen huokaus sydämen pohjasta ;)
Savonmuan Hilima: Vau! Ihan huikeita aarteita tuollaiset sukuperinnöt ja vielä kirjallisessa muodossa, tallessa! Varmaan melko yleinen tarina Suomessakin aikoinaan tuollainen tapaus, ei-toivottu raskaus ja jotenkin on kasvonsa ja kunniansa säilytettävä.
Poista