L3dnardo da Vinci

Kuopion museo avasi uudisrakennuksen kesäkuussa L3dnardo da Vinci-näyttelyllä. Uudisrakennus jatkaa Kantin kokonaisuutta. Kantti on tiedon ja tarinoiden kortteli, joka yhdistää Kuopion museon ja Kuopion pääkirjaston.

Kuopion museon L3dnardo da Vinci -näyttelyssä keskitytään taiteilijan elämään, keksintöihin ja koneisiin. Näyttelyssä on käytetty mm. lisättyä todellisuutta ja immersiivistä tarinankerrontaa. Leonardo itse ottaa kävijät vastaan hologrammimuodossa kertomalla elämästään. Italian kielen kuuleminen pitkästä aikaa tuntui kivalta.

Peilihuoneessa havainnollistettiin mm. Leonardon muistiinpanojen peilikirjoitusta sekä herätettiin luonnospiirrokset, kuten lentohärvelit eloon. Koneita ja keksintöjä esiteltiin pienoismalleina, mutta olisin kaivannut niiden toiminnasta enemmän historiatietoa. Luonnospiirrokset pienoismallien yhteydessä olisivat tuoneet lisäarvoa, samoin esimerkiksi keksintöjen mittasuhteet. Leonardon käsikirjoitukset olivat kiehtovia.

Codex Leicester, yksityisomistuksessa. Teos käsittelee pääasiassa hydrologiaa eli vesitiedettä.

"Kun Leonardo kuoli, laajan piirustuskansioiden, irtolehtien, muistikirjojen ja käsikirjoitusten kokoelman peri hänen luotettava oppilaansa Francesco Melzi. Palatessaan Italiaan Melzi yritti julkaista kokoelman, mutta se ei onnistunut, ja kun hän kuoli 1570, kokoelma alkoi vähitellen hajota. Alun perin teemoittain kirjoiksi tai muistikirjoiksi sidottuja muistiinpanoja purettiin ja annettiin lahjoiksi, ja osa niistä päätyi hetkellisesti jopa varkaiden käsiin.

Nykyisin muistiinpanoja tunnetaan noin 6000 sivua. Kokoelmien omistajat, kuten Melzi ja Lomazzo, olettivat kuitenkin tavaraluetteloiden pohjalta Leonardon kirjoittaneen ja piirtäneen uransa aikana yli 30 000 sivua materiaalia. 

Leonardon muistiinpanoja kutsutaan nykyään koodekseiksi tai käsikirjoituksiksi. Niitä on kaikkialla maailmassa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat julkisten instituutioiden omistuksessa." (Lainaus näytttelytekstistä.)

Leonardo da Vinci: Luolamadonna [1. versio], 1483-86, Musée du Louvre, Pariisi. Leonardo da Vinci: Luolamadonna [2. versio], 1491-93 (työ jatkui 1506-08), National Gallery, Lontoo.

Näyttelyssä on esillä myös Leonardon tärkeimpiä maalauksia. Teokset eivät tietenkään ole aitoja, mutta nyt jokaisella on mahdollisuus nähdä kerralla useampia taiteilijan teoksia. Itselleni mielenkiintoisin kuvapari oli kaksi Luolamadonnaa. Toinen sijaitsee Pariisissa ja toinen Lontoossa. Nyt teokset voi nähdä vierekkäin, jolloin yksityiskohtia pystyi vertailemaan keskenään.

Vaikka olen nähnyt Leonardon aitoja teoksia Pariisin ja Firenzen matkoilla, oli mukava pysähtyä tutkimaan näitä teoksia rauhassa Kuopion museossa. Aitojen teosten äärellä on museoissa aina ruuhkaa, eikä teoksia välttämättä pääse tarkastelemaan läheltä. Sitä paitsi kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa teosten luo. Itse en esimerkiksi ollut koskaan nähnyt tätä Eremitaasissa olevaa Madonna Benois -maalausta:

Leonardo da Vinci: Madonna Benois, n. 1475-78, Eremitaasi, Pietari.

Kuopion museon näyttely on varmasti lapsiperheille erinomainen elämys virtuaalimaailmoineen ja osallistavine yksityiskohtineen, mutta ahkerammin museoissa kiertäneelle kokonaisuus jäi melko ohueksi. Pidin immersiivisestä huoneesta, mutta koen, että Italiasta tuotu lainanäyttely ei vielä näyttänyt sitä, mihin uudesta näyttelytilasta parhaimmillaan on. Odotan innolla Kuopion museon itse tuottamaa näyttelykokonaisuutta.

L3dnardo da Vinci -näyttely on esillä Kuopion museossa 16.1.2022 saakka.

Kuopion taidemuseo

Kuopion taidemuseon L3dnardo da Vinci -näyttelyosuus keskittyy taideteoksiin ja niiden taustatarinoihin. Uskomattomimmat selviytymistarinat sisältyvät mielestäni Milanon Santa Marie delle Grazie -kirkossa sijaitsevaan Viimeiseen ehtoolliseen.

Seinämaalaus on ollut konservaattoreiden murhe ja haaste miltei heti valmistumisensa jälkeen. "Seinämaalaus on maalattu tempera grassalla laastiin. Tempera grassa on kuivatekniikka, jossa sekoitetaan temperaa ja öljyä. Useista eri tekijöistä johtuen työ on päässyt rapistumaan. Seinä on pohjoiseen päin ja siten alttiimpana homeelle ja kosteudelle, vieressä olevan keittiön höyryjen lisäksi. Teokseen ovat vaikuttaneet vuosisatojen aikana tehdyt vääränlaiset korjaukset sekä Leonardon käyttämä tekniikka. Tietoa teoksen rapistumisesta alettiin kirjata muistiin jo ennen Leonardon kuolemaa. Viimeisin restaurointi, joka saatiin loppuun kahdenkymmenen vuoden urakan jälkeen kesäkuussa 1999, on paljastanut teoksesta uusia yksityiskohtia ja valoisuutta." (Lainaus näyttelytekstistä.)

Santa Maria delle Grazie -kirkon ruokasali Milanossa 13.-14.8.1943 tapahtuneiden pommitusten jälkeen. Kuva: Fratelli Alinari / Fire Department of the Soc. Publ. and Civil Defense.

"Viimeinen ehtoollinen on onnekkaasti selvinnyt kahdesta maailmansodasta ja niiden ilmahyökkäyksiltä. Ensimmäisen maailmansodan aikana freskoa suojasivat vedenpitävä suojus, hiekkasäkit ja raskaat metallitelineet. Huolellinen suojaus oli Corrado Riccin, silloisen antiikin ja taiteen ylijohtajan ansiota. Toisen maailmansodan aikana yölliset ilmahyökkäykset elokuussa 1943 tuhosivat luostarin ruokasalin katon ja itäisen seinän, kuten voimme nähdä kaupungin palolaitoksen ottamista kuvista. Hiekkasäkit ja telineet sekä vuonna 1940 taideteoksia suojelmaan määrättyjen viranomaisten välittömästi paikoilleen asentamat metallituet kuitenkin suojasivat kuin ihmeen kaupalla Leonardon mestariteosta kahden tonnin pommin tuhoilta. Fresko asetettiin jälleen esille 30. toukokuuta 1954." (Lainaus näyttelytekstistä.)

Santa Maria delle Grazie -kirkon ruokasali Milanossa 13.-14.8.1943 tapahtuneiden pommitusten jälkeen. Hiekkasäkit ja rakennustelineet suojaavat Leonardon teosta. Kuva: Fratelli Alinari / Fire Department of the Soc. Publ. and Civil Defense.

Achille Beltramen kuvitus La Domenica del Corriere -viikkoleden kanteen (syyskuu 1911): rekonstruktio Mona Lisan varkaudesta Louvren museossa. Kuvituksesta poiketen varkata oli vain yksi, Vincenzo Perruggia.

Leonardon maalaus La Giocondasta (Mona Lisa) on saanut myös huomiota osakseen heti valmistumisestaan lähtien (1507). Mielenkiintoista oli lukea hieman surkuhupaisasta Mona Lisan varkaudesta vuodelta 1911. Taideteoksen näkökulmasta tilanne ei tietenkään ollut huvittava. Varkaus johtui väärinymmärryksestä:

"Sisustussuunnittelija Vincenzo Perruggia työskenteli Louvressa Pariisissa. Hänen tehtävänään oli asentaa suojalasi Mona Lisaa esittävään tauluun. Elokuun 21. päivän aamuna Perruggia, joka oli ilmeisesti onnistunut piilottelemaan museossa yön yli, livisti pakoon kuuluisa taulu mukanaan. Hän piilotti maalauksen ilman kehystä takkinsa alle ja vei sen asuntoonsa. (---) Mikä sai vaatimattoman italialaisen työntekijän ryhtymään tekoon? Hän yksinkertaisesti luuli ranskalaisjoukkojen varastaneen taulun Italiasta. Todellisuudessa Ranskan kuningas Frans I oli ostanut työn aivan laillisesti Leonardo da Vinciltä tai hänen oppilaaltaan ja perijältään Gian Giacomo Caprottilta, joka tunnettiin myös nimellä Salaì. (---) Mona Lisa löytyi lopulta kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1913, kun Perruggia tarjoutui myymään taulun firenzeläiselle antiikkikauppiaalle Alfredo Gerille. Geri otti yhteyttä Uffizin johtajaan Giovanni Poggiin saadakseen asiantuntijalausunnon taulusta, ja Poggi hälytti karabinieerin pidättämään Perruggian." (Lainaus näyttelytekstistä.)

Vartijat ja kulkuesteet suojelevat vasta löytynyttä Mona Lisaa, joka oli esillä Uffizi-museossa museonjohtaja Giovanni Poggin ansiosta. Firenze, 1913. Kuva: Alinari / Roger-Viollet.

Näyttelyssä saa lisätietoja Leonardon maalauksista, niiden historiasta ja tarinoista, kun skannaa puhelimella tai muulla älylaitteella teosten vieressä olevia QR-koodeja. Sieltä löytyy myös tutut kasvot, sillä kävin itse kertomassa taustatietoja Leonardon maalauksesta Neitsyt Marian ilmestys ja mm. sen erikoisesta perspektiivistä.

Riitta Rönkkö: Mona Lisa ja minä, yksityiskohta, 1995, Kuopion taidemuseon kokoelma. Hankittu 1995.

Leonardo-näyttelyn inspiroimana esille on nostettu Kuopion taidemuseon omista kokoelmista Riitta Rönkön teossarja Mona Lisa ja minä. Rönkkö on pastissin omaisesti tulkinnut Leonardon kuuluisimpaa maalausta.

Työpajahuoneessa en malttanut olla kokeilematta Leonardon peilikirjoitusta. Oli muuten yllättävän vaikeaa kirjoittaa siten, että teksti on peilistä katsottuna luettavissa oikein päin. Henna-teksti onnistui ihan ok, mutta jätän näyttämättä sen Hurmioitunut-osuuden... R-kirjain osoittautui kaikkein vaikeimmaksi.

Taidemuseon näyttelyn kanssa olin omalla mukavuusalueellani, mutta taidehistorioitsijana kokonaisuus tuntui liiankin tutulta. Asiat ja teokset olivat tuttuja, mutta olen edelleen samaa mieltä kuin Kuopion museon näyttelyssä, että molemmat näyttelyt mahdollistavat useamman Leonardon teoksen tutkimisen yhtä aikaa, mikä on todellisuudessa mahdotonta, kun teokset ovat levinneet ympäri maailmaa.  

L3dnardo da Vinci -näyttely on esillä Kuopion taidemuseossa 14.11.2022 saakka.

Kuopion museo ja Kuopion taidemuseo tarjoavat kouluille näyttelyyn liittyviä oppimateriaaleja.